Poikien ja nuorten miesten uskonnollisuuden lisääntyminen nousi mediassa huhtikuussa vahvasti esille. Uutisoinnin tiedot perustuivat suureksi osaksi kirkon taholta vielä osittain julkaisemattomiin kyselytietoihin. Kirkon uusi Gallup Ecclesiastica on vasta lähinnä kirkon sisäisessä käytössä, vaikka joitakin tuloksia kerrotaan tipoittain. Myös kirkon tekemät rippikoulukyselyt vuosilta 2019-2023 ovat pääosin julkistamatta. Nuorisobarometri 2023 on tarkoitus julkistaa vasta 21. toukokuuta.

Rippikoulukyselyistä vuosien 2019-2022 tietoihin perustuu julkaisu Kati Tervo-Niemelä & Jouko Porkka, Does Religion Contribute to Youth Wellbeing. Vuoden 2023 tiedot ovat mukana ainakin kirkon tilaisuudessa pidetyssä alustuksessa Jouko Porkka & Jari Pulkkinen, Rippikoulukysely 2023 ja kv rippikoulututkimus 2022.

Uskonnollisuus
Rippikoulukyselyn uskonnollisuuden kasvutiedot perustuvat kysymyksiin ”Uskon, että Jumala on olemassa (%)” ja ”Uskon, että Jeesus on noussut kuolleista (%)”, kummassakin asteikolla 1-7, ne jotka valinneet 5-7 vuosina 2019, 2020, 2021, 2022, 2023.

Tuon mukaan tyttörippikoululaisista 35 % ja poikarippikoululaisista 36 % uskoi Jumalaan vuonna 2019, mutta kun vuonna 2023 tyttörippikoululaisista 37 % uskoi Jumalaan, poikarippikoululaisten usko oli kasvanut 50 %:iin.

Vastaavasti vuonna 2019 tyttörippikoululaisista 31 % ja poikarippikoululaisista 35 % uskoi, että Jeesus on noussut kuolleista, mutta kun vuonna 2023 tyttörippikoululaisista 34 % uskoi Jeesuksen nousseen kuolleista, poikarippikoululaisten usko oli kasvanut 47 %:iin.

Muutos poikien vastauksissa näyttää selvältä. Toisaalta, jos olisin Jumala, en olisi kovin tyytyväinen uskoon arvolla 5/7 enkä edes arvolla 6/7. Minulla ei ole tietoa, millainen oli rippikoululaisten usko arvolla 7/7. Toivottavasti se tieto julkaistaan myös. Selkeästi ja vahvasti uskovien osuus lienee selvästi mainittuja lukemia pienempi.

Konservatiivisuus
Rippikoulukyselyn muista kysymyksistä nostettiin esille vuoden 2023 tietoja, joiden tulkittiin kuvaavan nimenomaan poikien konservatiivisuuden kasvua. Tulkinta lienee oikea alla olevan valossa.

Tytöistä 51 % ja pojista vain 26 % vastasi myönteisesti kysymykseen ”Tunnen myötätuntoa heitä kohtaan, jotka ovat heikommassa asemassa kuin minä. Arvot 7 (%) asteikolla 1-7.”
Kun tytöistä 37 % oli täysin samaa mieltä ja 27 % jokseenkin samaa mieltä, että ”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pitäisi ottaa paremmin huomioon yhteiskunnassa (%) (v 2023)”, pojista täysin samaa mieltä oli vain 9 % ja jokseenkin samaa mieltä 14 %. Pojista siis vain vajaa neljännes (23 %) oli jollain lailla samaa mieltä, tytöistä liki 2/3 (64 %).

Kysymykseen ”Maahanmuutto on myönteinen asia Suomen tulevaisuudelle (%). (2023 kesä)” tytöistä 18 % oli täysin samaa mieltä ja 31 % jokseenkin samaa mieltä, pojista täysin samaa mieltä oli vain 9 % ja jokseenkin samaa mieltä 19 %. Pojista siis 28 % oli jollain lailla samaa mieltä kysymyksen väitteelle, tytöistä 49 %.

Halu kuulua kirkkoon
Kysymyksessä ”Haluan kuulua kirkkoon. Arvo 7 (%) asteikolla 1-7” muutos on kuitenkin huomattavasti vähäisempää. Kun vuonna 2019 tyttörippikoululaisista 27 % ja poikarippikoululaisista 20 % halusi kuulua kirkkoon, vuonna 2023 tyttörippikoululaisista 25 % ja poikarippikoululaisista 24 % halusi kuulua kirkkoon. Tyttöjen halu oli hieman vähentynyt ja poikien hieman lisääntynyt.

Tässä kuten muissakin kysymyksissä, jossa on käytetty asteikkoa 1-7, on syytä kiinnittää huomiota, onko raportoitu vastauksia arvoon 7 vai 5-7. Vuonna 2019 oli kirkkoon kuulumishalukkuudesta saatu arvoilla 5-7 tulos 57 % (https://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2019/11/va-2019-3.pdf).

Ero 7/7 ja 5-7/7 vastausten välillä
Tämä arvojen 7 ja 5-7 ero näkyy myös kysymyksessä ”Ympäristön suojelemiseen liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä (%).” Tulokset asteikolla 1-7 eroavat arvon 7 ja arvojen 5-7 välillä. Arvon 7 valitsi rippikoulutytöistä 30 % ja rippikoulupojista 16 %. Arvoilla 5-7 lukemat olivat kuitenkin tytöillä 75 % ja pojilla 55 %. Väljemmillä kriteereillä yli puolet pojistakin pitää ympäristön suojelua tärkeänä.

Mainittakoon, että vuodesta 2019 vuoteen 2023 ympäristön suojelun tärkeys oli vähentynyt arvolla 5-7 sekä tytöillä että pojilla 10 prosenttiyksikköä (85 %  75 % ja 64 %  55 %). Arvolla 7 rippikoulutytöillä ympäristönsuojelus tärkeys oli laskenut 47 %:sta 30 %:iin ja pojilla 22 %:sta 16 %:iin.

Yleisarvio muutoksesta
Voidaan siis todeta, että heti rippikoulun jälkeen mitattuna vuonna 2023 pojista 50 % uskoi Jumalaan ja 47 % Jeesuksen ylösnousemukseen (Arvot 5-7), mutta vain 26 % tunsi myötätuntoa heikommassa asemassa olevia kohtaan (Arvo 7), vain 23 % (9 + 14) oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pitäisi ottaa paremmin huomioon yhteiskunnassa ja 28 % (9 + 19) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä maahanmuuton myönteisyydestä Suomen tulevaisuudelle.

Voitaneen todeta, että vuonna 2023 on kysymys ennen muuta konservatiivisuuden kasvusta ja toissijaisesti uskonnollisuuden kasvusta väljästi arvoilla 5-7/7. Näin edellyttäen, että ilmaisua konservatiivisuus voidaan käyttää edellä mainittujen seikkojen perusteella. Vuoden 2023 eduskuntavaalien edellä pidettyjen nuorisovaalien tuloksista kiinnitettiin huomiota kristillis-sosiaaliseksi puolueeksi julistautuneiden perussuomalaisten erityisen suureen kannatukseen monissa kouluissa, mikä liittynee tai ainakin sivuaa edellä esitettyä.

Rippikoulututkimukset 2019-23 on tehty ns. kokonaistutkimuksella (ei otannalla) niissä seurakunnissa, jotka tulleet mukaan. Vastausprosentti on niissä yleensä yli 50 %. Ulkopuolelle jääneissä se on tietysti 0 %. Tuo 39 % on siis suhteessa kaikkiin viime vuoden rippikoululaisiin. Näin ollen tulokset ovat aika luotettavia. Tosin en tiedä, minkä tyyppiset seurakunnat ovat jääneet pois ja vinouttaisiko se tulosta hieman.

Esa Ylikoski