Nuorisobarometrissa 2025 teemana ovat nuorten kokemat paineet. Tutkimuksen perusjoukko on Manner-Suomessa vakituisesti asuvat 15–29-vuotiaat. Vastaajia oli 2312.
Uskonnosta tai uskonnottomuudesta ei kysytty erikseen, mutta kysyttiin kuitenkin vähemmistöön kuulumisen ja syrjintäkokemuksen perusteella.
Ilmeni, että vähemmistöön koki kuuluvansa uskonnollisen vakaumuksen perusteella 10 prosenttia nuorista ja uskonnottoman vakaumuksen perusteella 7 prosenttia.
Hanna Salomäen mukaan suuri osa nuorista tulkitsee yhteiskunnallisen valtavirran olevan nykyään maallista, jolloin tulkinta ympäröivän yhteisön maallisuudesta vaikuttaa vastauksiin.
Uskonnollisen vakaumuksen vuoksi koetusta syrjinnästä kertoi 6 prosenttia ja uskonnottoman vakaumuksen vuoksi koetusta syrjinnästä 3 prosenttia nuorista.
Olisi ollut mielenkiintoista saada erikseen tieto 15-19-vuotiaiden kokemuksista. Heillä syrjintäkokemuksia on oletettavasti enemmän. Arvelen kuitenkin, että kouluissa olevaan uskonnolliseen hegemoniaan ja uskonnottomiin kohdistuvaan rakenteellisen syrjintään on sosiaalistuttu jo päiväkoti-ikäisestä alkaen.
”Keneltä koet saavasi tukea elämiseen paineiden kanssa tai niiden ratkomiseen?” Tähän kysymykseen vastasi 77 % kaverit, 69 % vanhemmat tai huoltajat, 45 % sisarukset, 42 % seurustelukumppani, 23 % some, 16 % joku muu tuttu aikuinen, 13 % oppilaitos, 13 % (palvelut (nuorisotyöntekijä, terapeutti) ja 4 % Muu. Uskonnon osuus jäi siis pieneksi.
Katsomuksellisuuteen liittyvistä tuen antajista oli kysyttäessä mainittu seurakunta, uskonto, jumala(t) ja toisaalta Protu-yhteisö (yhteensä 13 mainintaa). Näiden uskontoon tai katsomukseen viittaamisen määrä on hyvin pieni verrattuna vastausten kokonaismäärään.
Sateenkaarinuoret päätyvät muita harvemmin uskonnollisiin yhteisöihin. Se ei ole ihme, koska uskonnollisia argumentteja käytetään myös yleisesti sateenkaarivähemmistöjen arvon kieltämiseen.
Puolet vastaajista piti itseään arvoliberaalina ja reilu seitsemäsosa (15 %) arvokonservatiivina. Itseään arvoliberaalina piti naisista kaksi kolmesta (64 %) ja miehistä hieman enemmän kuin joka kolmannes (37 %). Ulottuvuuden arvokonservatiiviseen päätyyn itsensä sijoitti vain kuusi prosenttia naisista ja neljännes miehistä (23 %). Sukupuolten väliset erot ovat siis selkeät arvoliberaali–arvokonservatiivi-ulottuvuudella.
Myös tuosta kysymyksestä olisi mielenkiintoista saada tietoa erikseen 15-19-vuotiaiden vastauksista. Näkyykö rippikoululaiskyselyissä ilmennyt lisääntynyt poikien konservatiivisuus Nuorisobarometrin tuloksissa.
Kyselyn perusjoukko oli jaettu ositteiseen iän (15–19, 20–24, 25–29), juridisen sukupuolen ja äidinkielen (suomi, ruotsi, muu) mukaan. Vastaamispyyntö oli lähetetty 20 000 nuorelle. Eri ositteisiin jakautuneita vastauksia nettikyselyssä oli saatu yhtensä 2312.
Esa Ylikoski