Tutkittua tietoa ei voi korvata uskomuksilla; Tekoälyn tuomat uudet mahdollisuudet; Eettiset ja sosiaaliset haasteet; Liberaali demokratia; (Vahvistavat tekijät. Heikentävät tekijät, Toimijat)

Tutkittua tietoa ei voi korvata uskomuksilla. 

Vapaa-ajatteluun mielestäni sisältyy automaattisesti kriittinen suhtautuminen uskontojen lisäksi kaikkiin muihinkin uskoon perustuviin näkemyksiin. Olemme kaiken aikaa usein huomaamattamme monenlaisen vaikuttamisen kohteena. Varsinkin uusi tietokoneavusteinen media edellyttää medialukutaidon päivitystä.

Olemme edelleen myös perinteisen median indoktrinaation kohteena. Esimerkiksi keväällä ilmestynyt Uskontolukutaito -kirja asettaa jo kirjan nimen valinnalla uskonnon ensisijaiseen asemaan vaikka tarjolla olisi ollut parempi vaihtoehto, katsomuslukutaito, joka ei olisi marginalisoinut uskonnottomuutta katsomuksena. 

Vastaavalla tavalla valtavirran uusliberaali taloustiede pyrkii marginalisoimaan kaikki muut suuntaukset. Nyt kuitenkin globaalien ympäristöuhkien myötä on perinteisten heterodoksisten suuntausten rinnalle noussut myös uusia  haastajia. Tiedollinen talous (knowledge-based economy), hyvinvointipohjainen talous (well-being economy), Degrowth ja steady-state ekonomia ovat kaikki suuntauksia, jotka haastavat perinteisen kasvuun perustuvan talousmallin. Näillä on monia yhteisiä piirteitä, mutta myös eroja.

Kasvun käsitteen tulkinta: Tiedollinen talous ja hyvinvointipohjainen talous keskittyvät uudenlaisen kasvun mahdollistamiseen. Ne pyrkivät edistämään taloudellista kasvua tiedon, innovaatioiden ja hyvinvoinnin kautta. Toisaalta Degrowth ja steady-state ekonomia kyseenalaistavat kasvun välttämättömyyden ja korostavat talouden tasapainoa ja kestävyyttä luonnonrajojen puitteissa.

Kulutuksen rooli: Tiedollisessa taloudessa ja hyvinvointipohjaisessa taloudessa kulutuksen roolia ei välttämättä kyseenalaisteta, vaan niissä pyritään kehittämään kestävämpiä ja laadukkaampia kulutusmalleja. Degrowth ja steady-state ekonomia sen sijaan haastavat kulutuskeskeisen kasvun paradigman ja korostavat tarvetta vähentää kokonaiskulutusta ja siirtyä kohti kestävämpiä elämäntapoja.

Talouden mittarit: Hyvinvointipohjainen talous painottaa talouden mittareita, jotka huomioivat laajemmin hyvinvoinnin ja elämänlaadun ulottuvuudet, kuten terveys, koulutus, ympäristö ja tasa-arvo. Tiedollinen talous korostaa innovaatioita ja teknologista kehitystä talouden kasvun moottoreina. Degrowth ja steady-state ekonomia puolestaan kyseenalaistavat perinteiset talouden mittarit, kuten bruttokansantuotteen, ja ehdottavat vaihtoehtoisia mittareita, jotka ottavat huomioon kestävän kehityksen tavoitteet.

Ekologinen kestävyys: Kaikki nämä suuntaukset korostavat tarvetta siirtyä ekologisesti kestävään talouteen. Ne pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksia ja edistämään kestävää luonnonvarojen käyttöä. Degrowth ja steady-state ekonomia painottavat vähemmän kasvua ja kulutusta, kun taas tiedollinen talous ja hyvinvointipohjainen talous pyrkivät kehittämään kestävää kasvua ja kulutusta.

Kestävän kehityksen tavoite: Kaikki suuntaukset jakavat yhteisen päämäärän edistää kestävää kehitystä. Ne pyrkivät löytämään tapoja, joilla talous voi toimia pitkällä aikavälillä kestävänä ja tasapainoisena ekosysteemin rajojen sisällä.

Ihmisten hyvinvointi: Sekä hyvinvointipohjainen talous että Degrowth ja steady-state ekonomia korostavat ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua taloudellisen kasvun tavoittelun sijaan. Ne pyrkivät löytämään kestäviä tapoja tyydyttää ihmisten tarpeet ja parantaa heidän elämänlaatuaan.

Luonnonvarojen kestävä käyttö: Kaikki nämä suuntaukset tunnistavat tarpeen vähentää luonnonvarojen kulutusta ja pyrkivät kehittämään kestävämpiä resurssien käyttötapoja. Ne painottavat ekologista kestävyyttä ja pyrkivät minimoimaan ympäristövaikutukset taloudellisen toiminnan kautta.

Kriittinen ajattelu: Kaikki nämä suuntaukset edustavat kriittistä ajattelua perinteisen talousjärjestelmän suhteen. Ne haastavat vallitsevat taloudelliset paradigmat ja pyrkivät löytämään vaihtoehtoisia malleja ja käytäntöjä, jotka ovat paremmin sopusoinnussa kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa.

Tekoälyn tuomat uudet mahdollisuudet

Tekoälyn kehittyminen voi tarjota useita mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista. 

Resurssien tehokas käyttö: Tekoälyä voidaan hyödyntää resurssien tehokkaassa hallinnassa ja käytössä. Esimerkiksi tekoälyä voidaan soveltaa älykkäiden energiaverkkojen (smart grid) kehittämiseen, jolloin sähkön kysyntää ja tarjontaa voidaan tasapainottaa optimoiden energiankulutusta ja vähentäen päästöjä.

Ympäristönvalvonta ja ennustaminen: Tekoälyä voidaan käyttää ympäristön tilan valvomiseen, kuten metsien seurantaan, ilmanlaadun mittaukseen tai meriekosysteemien tarkkailuun. Lisäksi tekoälypohjaiset ennustemallit voivat auttaa arvioimaan ympäristömuutosten vaikutuksia ja auttamaan päätöksenteossa.

Kulutuskäyttäytymisen muuttaminen: Tekoäly voi auttaa muuttamaan kulutuskäyttäytymistä kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi personoidut suositukset ja algoritmit voivat auttaa ihmisiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja ja edistää kestävien tuotteiden ja palveluiden käyttöä.

Kiertotalouden edistäminen: Tekoälyllä on potentiaalia edistää kiertotaloutta, jossa resursseja hyödynnetään tehokkaasti ja jätteet minimoidaan. Esimerkiksi tekoälyä voidaan käyttää jätehuollon optimoimiseen, kierrätysmateriaalien jäljittämiseen ja resurssien uudelleenkäyttöön liittyvissä prosesseissa.

Tiedon analysointi ja päätöksenteko: Tekoälyllä on kyky analysoida suuria tietomääriä ja tunnistaa monimutkaisia riippuvuussuhteita. Tämä voi auttaa tukemaan päätöksentekoa kestävyyden edistämisessä, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, kaupunkisuunnittelussa tai liikenteen optimoinnissa.

Eettiset ja sosiaaliset haasteet

On tärkeää huomata, että tekoälyllä on myös eettisiä ja sosiaalisia haasteita, jotka on otettava huomioon sen soveltamisessa.

Reiluus ja tasa-arvo: Tekoälyjärjestelmien kehittämisessä on varmistettava, että niitä käytetään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti kaikkien ihmisten hyödyksi. On vältettävä tekoälyn aiheuttamaa eriarvoisuutta, syrjintää tai syvennettyjä kuiluja eri yhteiskuntaryhmien välillä.

Tietosuoja ja yksityisyys: Tekoälyn käyttöön liittyy usein suuria määriä henkilökohtaista tietoa. On tärkeää varmistaa asianmukainen tietosuoja ja yksityisyydensuoja, jotta ihmisten luottamus säilyy ja heitä suojellaan väärinkäytöksiltä.

Vastuullisuus ja läpinäkyvyys: Tekoälyjärjestelmien tulisi olla vastuullisia ja läpinäkyviä. Niiden toimintaa tulisi pystyä ymmärtämään ja selittämään, jotta päätöksentekoon liittyvät perusteet ja vaikutukset ovat avoimia ja oikeutettuja.

Työllisyys ja työvoiman muutos: Tekoälyn kehittyminen voi vaikuttaa työvoiman rakenteeseen ja työtehtäviin. On tärkeää varmistaa, että siirtymävaiheessa tarjotaan riittävästi tukea ja koulutusta työntekijöille, joiden työtehtävät voivat muuttua tai hävitä tekoälyn automatisoinnin seurauksena.

Ekokriittisyys: Tekoälyn kehityksessä on otettava huomioon sen ympäristövaikutukset. Tietokoneiden ja palvelinten energiankulutus sekä elektronisen jätteen hallinta ovat tärkeitä näkökohtia, jotka on otettava huomioon tekoälyteknologian kehittämisessä ja käytössä.

Liberaali demokratia 

Nämä haasteet voivat kuitenkin toimia mahdollisuuksina integroida kestävän kehityksen periaatteet tekoälyn kehitykseen. Tarvitaan eettisiä suuntaviivoja, lainsäädäntöä ja sääntelyä varmistamaan, että tekoälyllä on positiivinen vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että sen käyttö tapahtuu ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden periaatteella.

Tekoälyn kehittyminen voi sekä vahvistaa että heikentää liberaalin demokratian asemaa, ja sen vaikutus riippuu siitä, miten sitä käytetään ja millaisia toimenpiteitä toteutetaan sen seurauksena. Tässä on joitakin näkökohtia:

Vahvistavat tekijät

Tietoon perustuva päätöksenteko: Tekoäly voi tarjota laajempaa ja parempaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tämä voi vahvistaa liberaalin demokratian periaatetta kansalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta päätöksiin.

Osallistuminen ja vuorovaikutus: Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat tarjota uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja kansalaisten ja päättäjien välillä. Esimerkiksi älykkäät keskustelufoorumit tai päätöksentekoprosessien avoimuutta lisäävät työkalut voivat edistää laajempaa osallistumista demokraattisessa päätöksenteossa.

Tehokkuus ja paremmat palvelut: Tekoälyllä on mahdollisuus parantaa julkisen sektorin palveluita ja hallinnollisia prosesseja. Tämä voi johtaa tehokkaampaan hallintoon ja parempaan kansalaisten palveluun, mikä vahvistaa liberaalin demokratian toimintaa ja legitimiteettiä.

Heikentävät tekijät

Tietosuoja ja yksityisyys: Tekoälyn käyttöön liittyy huoli tietosuojasta ja yksityisyydestä. Jos tekoälyjärjestelmät keräävät ja analysoivat laajoja määriä henkilökohtaista tietoa ilman asianmukaista suojaa, se voi vaarantaa yksilön vapauden ja heikentää liberaalin demokratian periaatteita.

Valttikorttien keskittyminen: Tekoälyn kehityksessä on riski, että valta ja resurssit keskittyvät harvoille toimijoille, kuten suurille teknologiayrityksille tai valtiollisille toimijoille. Tämä voi heikentää demokratian periaatetta tasavertaisesta osallistumisesta ja tasa-arvosta.

Algoritminen syrjintä ja vääristymät: Tekoälypohjaiset päätökset voivat altistua algoritmiselle syrjinnälle ja vääristymille. Jos algoritmit perustuvat epätasa-arvoisiin tai vinoutuneisiin tietoihin, ne voivat tuottaa epäoikeudenmukaisia tai syrjiviä tuloksia, mikä voi heikentää demokraattisen

Manipulaatio ja disinformaatio: Tekoälyn kehitys voi lisätä mahdollisuuksia manipuloida tietoa ja levittää disinformaatiota. Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat kohdentaa ja personoida sisältöä käyttäjille, mikä voi luoda informaatio- ja näkemyksellisiä kuplia. Tällainen manipulaatio ja disinformaatio voivat heikentää demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa.

Työllisyys ja tulonjakotekijät: Tekoälyn automatisointi voi vaikuttaa työllisyyteen ja tulonjakoon. Jos tekoäly korvaa ihmistyövoimaa merkittävästi, se voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja taloudellisiin epätasa-arvoihin, mikä saattaa heikentää liberaalin demokratian periaatteita.

Toimijat

On tärkeää, että yhteiskunta ja poliittiset toimijat tunnistavat nämä haasteet ja pyrkivät ohjaamaan tekoälyn kehitystä liberaalin demokratian arvojen ja periaatteiden suuntaan. Tarvitaan lainsäädäntöä, sääntelyä ja eettisiä ohjeita, jotka suojaavat yksilöiden oikeuksia, varmistavat tasa-arvon, avoimuuden ja vastuullisuuden, ja edistävät osallistumista ja demokraattista päätöksentekoa myös tekoälyn ja kaikkien uusien medioiden käytössä. 

On tärkeää, että myös Vapaa-ajattelijat kansalaisjärjestönä ovat tässä työssä mukana. Tämä edellyttää toimintamme joukkoistamista ja sitä, että otamme laajasti haltuun uudet tiedonhankinnan, ryhmätyön ja vaikuttamisen välineet ja kehitämme itsellemme toimivat yhteistyön käytännöt.