Arvoisa puolue,
Valtion ja kirkon erillisyys kuuluu eurooppalaisiin arvoihin (Euroopan neuvosto) ja julkisen
vallan neutraliteettiperiaate ihmisoikeuksiin (Euroopan ihmisoikeussopimus). Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 17 artikla asettaa EU:lle velvoitteen vuoropuheluun
kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten
järjestöjen kanssa.

Kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisina. Nykyisellään
evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon asema tekee uskonnottomista ja muihin
uskontokuntiin kuuluvista toisen luokan kansalaisia.

Maallistuminen on Suomessa jatkunut niin, että ev.lut kirkon jäsenmäärä on laskenut 66,5
prosenttiin, vauvakasteiden osuus on laskussa, siviilivihkimisten osuus on kirkollisia vihkimisiä suurempi, nimiäisten määrä lisääntyy ja hautajaiskulttuuri monipuolistuu, vaikka
hautaustoimessa ilmenee syrjintää.

Myös kirkkoon kuuluvat saattavat olla hyvin maallistuneita eivätkä usko kirkon oppeihin. Tämä
käy ilmi esimerkiksi Kirkon tutkimuskeskuksen (2019) teettämästä kyselystä.

On aika jatkaa sekulaarin valtion suuntaan

Perustuslain 76 § on syytä kumota; kirkkolaista eduskunnan tulisi säätää normaalissa
lainsäädäntöjärjestyksessä. Kirkon kaikki virat ja vakanssit tulee siirtää normaalien työsuhteiden piiriin.

Digi- ja väestöviraston tulee asioida suoraan vauvan molempien huoltajien kanssa. Nykyinen
käytäntö asioida seurakunnan kautta on vastoin lapsen oikeuksien sopimusta ja rikkoo
yhdenvertaisuutta. Lasten kastaminen uskonnollisena rituaalina on perheen ja seurakunnan
välinen asia.

Se, että evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat eivät saa
peruskoulussa ja lukiossa opiskella elämänkatsomustietoa, on heitä syrjivää ja pitää korjata.

Avioliittoon vihkimiskäytännöt tulee saattaa yhdenvertaisiksi. Selkein käytäntö voisi olla, että
viranomaiset hoitaisivat avioliiton solmimisen virallisen puolen. Maistraatit voisivat kuitenkin
nimetä virkapaikan ja -ajan ulkopuolisiin vihkimisiin viran- ja toimenhaltijoiden lisäksi muitakin vihkijöitä. Tällä turvattaisiin vihkijöiden saatavuus suosituimpina vihkiaikoina.

Hautaustoimen järjestämisvastuu olisi perusteltua siirtää uusille hyvinvointialueille. Sen
puitteissa voitaisiin toteuttaa myös monimuotoista yhdistelmämallia, jossa julkisen vallan omien
toimintojen ja tilojen lisäksi olisi mahdollisuus kirkon, muiden uskonnollisten sekä
uskonnottomien yhteisöjen hautausmaille tasavertaisesti. Hautaustoimen uudistuksessa pitäisi
turvata, että kuolemantapauksen sattuessa vainajan omaisilla olisi mahdollisuus saada käyttöönsä
tunnustuksettomia, monikäyttöisiä seremoniatiloja.

Kirkollisverojärjestelmä ja valtion tuki tulee ajatella uudelta pohjalta yhdenvertaisuuden
pohjalta. Väestökirjanpito tulee siirtää digi- ja väestötietovirastoon; kirkonkirjojen digitointi ja tietojen hakujärjestelmän toimivuus on taattava. Kulttuurihistoriallisten rakennusten suojeluun on valtion osallistuttava.

Kunnian ja omantunnon kautta annettava vakuutus on neutraali velvoittautuminen virkamiesten
ja ministerien työlle. Sama koskee myös puolustusvoimia, jossa myös uskonnonharjoittaminen
on siirrettävä palveluksen päiväohjelman ulkopuolelle.

Sotilaspappivetoinen henkisen tuen järjestäminen ei vastaa nykypäivän tarpeita. Sekulaaria
psyykkistä tukea tulee vahvistaa myös vankilatyössä.

Valtiovallan symbolisissa eleissä tulee kunnioittaa ihmisten yhdenvertaisuutta myös uskontoihin
ja katsomuksiin liittyen, esimerkiksi valtiopäivien avajaisissa.

Sekulaaria kulttuuria edistävien järjestöjen toimintaa tulee arvostaa ja tukea valtiovallan
toimesta. Vapaa-ajattelijoiden liitto ja Suomen Humanistiliitto ovat jäseninä Euroopan
humanistifederaatiossa, joka on edustettuna EU:ssa sekä Kansainvälisessä humanistiliitossa, joka
on edustettuna YK:n toimielimissä. Yleishyödyllisinä kansalaisjärjestöinä liitot ovat mukana
myös YK:n julistaman uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon toiminnassa.

Esitämme, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon
erityisaseman lopettamisen valmistelujen aloittamiseksi perustetaan laajapohjainen
parlamentaarinen komitea, jossa on myös keskeisten uskonnottomien järjestöjen edustus.
Kun varsinainen uskonnonvapauslaki täyttää sata vuotta, on hyvä aika jatkaa uudistuksia.

Jumalanpilkan kriminalisointi tulee poistaa rikoslaista

Jumalanpilkka rikoslaissa ei kuulu tähän päivään, koska se kaventaa sananvapautta. Suomi on
saanut jo monta kertaa YK:n ihmisoikeuskomitealta huomautuksen asiasta. Myös monet
oikeusoppineet Suomessa katsovat, että pykälästä voitaisiin luopua.

Koska vihapuhe, kiihottaminen kansanryhmää kohtaan ja julkisrauhan rikkominen ovat
Suomessa kiellettyjä, se antaa suojaa myös uskonnollisille ja ei-uskonnollisille ihmisille ja
yhteisöille.

Kun Suomessa Jumalan pilkkaaminen on kielletty rikoslaissa, ei Suomi kansainvälisissä
toimielimissä voi täysimääräisesti puuttua uskontoperusteisiin ihmisoikeusrikkomuksiin.
Jumalanpilkkalakien tulkinta eri maissa on hyvin mielivaltaista.

Kunnioittavasti,
ystävällisin terveisin
Suomen Humanistiliitto ry Vapaa-ajattelijain liitto ry