Askelia yhdenvertaisuuteen uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta
Hallitusohjelmatavoitteita helpommasta haastavampaan
Ihmisten yhdenvertainen kohtelu julkisen vallan toimesta ei toteudu, kun ihmiset asetetaan eri asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Uskonnon ja omantunnon vapauskaan ei silloin toteudu täysimääräisesti. Perustuslain 6. ja 11. pykälien perusoikeuksista on kysymys.
Tsaarinaikainen perinne ei ole siihen hyväksyttävä peruste rikkoa yhdenvertaisuutta. Vaikka väitetään, että valtio ja kirkko erotettiin jo 1860-luvulla, nykyinen Venäjän vallan aikaista perua oleva kirkon ja valtion suhde ei kelpaa enää itsenäisen Suomen 2020- ja 2030-luvulle.
Valtiovalta ei saa pitää evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten uskontoa muiden ihmisten katsomuksia parempana eikä jättää uskonnottomia ja muihin uskontokuntiin kuuluvia toisen luokan kansalaisiksi.
Lainsäädännön tulee seurata maallistumiskehitystä kansalaisten keskuudessa:
• Eduskunnan valtiopäivien avajais- ja vaalikauden päättäjäisjuhlallisuuksissa tunnustukseton tilaisuus tulee nostaa yhdenvertaiseen asemaan ekumeenisen jumalanpalveluksen rinnalle.
• Uskonnottomien järjestöille tulee myöntää vihkimisoikeus samaan tapaan kuin se on myönnetty 130 uskonnolliselle yhdyskunnalle. Tätä perustelee myös Digi- ja väestötietoviraston vihkimispaikan sulkeminen 20 paikkakunnalla.
• Uskonnonopetuksen pakollisuus kirkon jäsenyyden vuoksi ja elämänkatsomustiedon valintakielto perusopetuksessa ja lukiossa rikkoo yhdenvertaisuutta ja on lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen. Elämänkatsomustiedon vapauttaminen valinnaiseksi katsomusaineeksi kaikille voidaan tehdä nopeasti, sillä opetussuunnitelmia ja tuntijakoja ei tarvitse muuttaa. Tämä parantaa myös tasapainoisen, hyvin valmistellun, syrjimättömän katsomusaineuudistuksen edellytyksiä.
• Katsomusaineiden tai katsomusaineen tuntimäärää voidaan vähentää aloittamalla opetus vasta 3. tai 4. luokalla muiden reaaliaineiden tapaan. Yläkouluun sopii myös filosofinen etiikka, koska filosofia on lukiossa pakollisena oppiaineena. Uskonnon opetus ei ole hyvä lähtökohta ja perusta kaikille pakollisen oppiaineen valmistelulle. Opetushallituksen katsomusainetyöryhmän esitystä ns. hybridimallin eli aineiden osittaisen yhteisopetuksen kokeilusta ei pidä unohtaa.
• Puolustusvoimien alokkaiden velvoittautumisessa tulee siirtyä yhteiseen, katsomuksellisesti neutraaliin juhlalliseen sotilasvakuutukseen. Samoin virkamiesten ja ministerien velvoittautuminen tulee hoitaa ilman uskonnollista julistusta niin kuin se on jo toteutettu todistajien, tuomarien sekä tasavallan presidentin ja eduskunnan puhemiehen kohdalla.
Apulaisoikeuskansleri ministerien osalta ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies Puolustusvoimien osalta ovat lausunnoissaan puoltaneet uskonnollisesti katsomuksellisesti neutraalia velvoittautumista.
• Jos esimerkiksi Puolustusvoimat haluaa säilyttää vala-termin ilman uskonnollista julistusta, se on mahdollista, sillä esimerkiksi poliiseilla, lääkäreillä ja terveydenhoitohenkilöstöllä on katsomusneutraaleja valoja. Toisaalta voidaan muistaa, että Puolustusvoimat otti käyttöön juhlallisen vakuutuksen jo vuonna 1919 upouutta tasavaltaista hallitusmuotoa suoraan soveltaen.
• Ammatillisen kriisiavun ja psykososiaalisen tuen resurssointi ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä puolustusvoimissa ja vankiloissa on puutteellista. Psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia tarvitaan lisää. Yksinäisten saattohoitoon voi liittyä myös koulutettujen vapaaehtoisten toimintaa.
• Sotilaspappivetoinen hengellisen/henkisen tuen järjestelmä puolustusvoimissa ei toimi; varushenkilöille tarvitaan katsomusneutraali vaihtoehto.
• Jumalanpilkan rangaistavuus tulisi poistaa rikoslaista samoin kuin se on tehty pohjoismaissa ja monissa Länsi-Euroopan maissa. Nyt Suomi on väärässä viiteryhmässä. Jumalanpilkasta kuolemantuomioita tai ankaria raipparangaistuksia käyttävät maat voivat sanoa, että onhan se teilläkin rikos.
• Poikalasten sukupuolielinten rituaalinen leikkaaminen ilman lääketieteellistä perustetta tulisi lainsäädännöllä selvästi kieltää. Komplikaatioriskin lisäksi leikkaus loukkaa yksilön uskonnonvapautta aiheuttamalla pysyvän symbolisen merkin myös uskonnosta luopuville.
• Vapaa-ajattelijain yhdistysten hautausmaat ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa omilla paikkakunnillaan. Niiden tilanteen kartoitukseen ja yhteistyön edistämiseen olisi perusteltua myöntää erityisavustus. Suurimmalla, Kotkan vapaa-ajattelijain hautausmaalla on yli 3000 vainajaa ja ensimmäinen hautaus sinne suoritettiin toukokuussa 1931.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia ja järjestöjä, erityisesti kirkollisia lapsi- ja nuorisotyön järjestöjä. Pelkästään kirkollinen Lasten ja nuorten keskus sai 960 900 euroa valtion avustusta vuonna 2025 samoin kuin 2026, mitä voidaan pitää runsaskätisenä. Seurakunnathan saavat ennätyssuuret kirkollisverotuotot, jotka on tarkoitettu vain kirkon toimintaan.
• Vapaa-ajattelijain liiton valtionavustukset on lopetettu kokonaan. Liitto on aikaisempina vuosikymmeninä saanut valtion avustusta, kunnes se Sampo Terhon ministeriaikana lopetettiin. Edellisellä vaalikaudella eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi liitolle avustuksia ns. joululahjarahoista. Tasapuolisuuden vuoksi uskonnottomien etu-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestön Vapaa-ajattelijain liiton yleisavustus pitäisi palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin.
Julkisoikeudellinen erityisasema sekä epäreilut etuoikeudet nostavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jalustalle. Tämä on jäänne menneestä. Kirkon ja valtion suhteen uudelleenjärjestelyihin yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi on aiheellista ryhtyä vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen.
Seuraavien isojen muutosten valmistelu ja hallittu toteutus eivät käy hetkessä. Siksi periaatepäätöksen valmisteluihin ryhtymisestä on syytä tehdä jo nyt:
• Kirkkolain muuttaminen vain kirkolliskokouksen esitysten perusteella nostettiin kriittisen huomion kohteeksi eduskunnan perustuslaki- ja hallintovaliokunnissa asiaa viimeksi käsiteltäessä. Perustuslain 76 § on vanhentunut. Eduskunnan ei tule päättää, mikä on kirkon uskontunnustus. Kirkon sääntöjen lainmukaisuuden voi tarkistaa Patentti- ja rekisterihallitus.
• Lasten uskonnollinen leimaaminen valtion väestötietojärjestelmässä on aika lopettaa. Kirkko voi kastaa vauvoja ja merkitä heitä jäsenikseen, mutta uskonnolliset rituaalit ja lapsijäsenyydet eivät kuulu Digi- ja väestötietovirastolle. Huoltajat voivat jo nyt ilmoittaa vastasyntyneen nimen ja äidinkielen suoraan DVV:lle.
• Verottajan koneistoa tulee käyttää vain kuntien ja valtion verotukseen. Ev.-lut. ja ortodoksikirkko voivat itse alkaa hoitaa jäsenmaksujensa perinnän esimerkiksi samaan tapaan kuin ammattiliitot tekevät.
• Yleisen hautaustoimen kokonaisvastuu tulee siirtää kirkolta sosiaali- ja terveystoimen ja hyvinvointialueiden toimipiiriin. Se ei sinänsä merkitse kirkkomaista luopumista, vaan toimijoiden rahoituksen yhdenvertaisuutta. Seurakuntien lisäksi muut hautausmaita ylläpitävät yhteisöt voisivat toimia hautaustoimen palveluntuottajina ja saada oikeudenmukaisen osuutensa hautaustoimen rahoituksesta. Esimerkiksi vapaa-ajattelijayhdistyksillä on hautausmaita, tosin vain muutamilla paikkakunnilla, eivätkä ne saa mitään avustusta.
• Koska ev.-lut. kirkon seurakuntien hautausmaiden kappelit on tarkoitettu kirkollisiin tilaisuuksiin, uskontokuntiin kuulumattomille ja muihin uskontokuntiin kuuluville tarvitaan neutraaleja ja monikäyttöisiä seremoniatiloja. Jäähyväis- ja saattotilaisuuksia pitää voida järjestää ennen tuhkausta ja muistotilaisuuksia tuhkauksen jälkeen. Hautajaistiloja ennen tuhkausta tarvitaan, vaikka vainajan tuhka onkin tarkoitus sijoittaa hautausmaiden ulkopuolelle, luontoon, maa- tai vesialueelle.
PS. Mitä voit tehdä
Hyvä lukija, eduskuntavaaliehdokkaat tarvitsevat tietoja. Ehdokkaita voit lähestyä myös tällä hallitusohjelmatavoitteiden ”kevytversiolla”, jossa on helpommat asiat ensin ja koko valtiokirkkojärjestelmän purkaminen vasta lopussa. Tämä ei ole mikään karsittu versio.
Ehdokkaille lähetettävät sähköpostiviestit ovat suositeltavia. Sellaisen voit lähettää yhdelle tai useammalle eduskuntavaaliehdokkaille.
Lisäksi näistä asioista olisi hyvä käydä myös keskustelemassa kasvokkain erilaisten tapahtumien ja markkinoiden yhteydessä, koska niissä on usein puoluetelttoja.
Kun vaalit lähestyvät, ehdokkaat ovat herkempiä kuuntelemaan oman vaalipiirin äänestäjien mielipiteitä ja toivomuksia. Olisi kiva kuulla kertomuksia kohtaamisistamme.
PS 2. Tässä Vapaa-ajattelijain liiton alkuperäiset hallitusohjelmatavoitteet: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/hallitusohjelmatavoitteet-2027/ Niitä voi luonnollisesti edelleen käyttää esimerkiksi kansanedustajaehdokkaita lähestyttäessä.
Esa Ylikoski