Väinö Voipio -palkinto on julkinen tunnustus henkilölle tai yhteisölle, joka on tuonut myönteisesti esille humanistista elämänasennetta, puolustanut tieteellistä todellisuuskäsitystä ja edistänyt yhteiskunnan uskontoriippumattomuutta. Ensimmäinen palkinto luovutettiin vuonna 1993 Voipion syntymäpäivänä 11. joulukuuta.

Palkinto jaetaan enintään yhdelle saajalle vuodessa. Palkintoa ei jaeta toiminnasta Vapaa-ajattelijain liitossa vaan sen ulkopuolella; sisäisiin palkitsemiseen on erikseen ansiomerkit.

Palkinto on nimetty Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajana 1958-1963 toimineen Väinö Voipion mukaan. Hän oli tuomari ja kirjailija, joka uskontokriittisillä kirjoillaan Jumalan puolustus (1961), Kahleissa vai vapaana (1967), Pelotuksen uskonto (1969) ja Vihreä katkismus (1973) edisti liiton tavoitteita. Voipio toimi työurallaan tuomarina, hovioikeuden assessorina ja oikeuskanslerinviraston sihteerinä, ja oli mm. Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja Viipuri-lehden päätoimittajana. Kirjailijana hän teki näytelmiä ja romaaneja, läpimurtoteos oli Yli lain ja kaikkien tuomioiden vuonna 1947. Voipio kuoli 91-vuotiaana vuonna 1976.

Voipion määritelmä vapaa-ajattelijasta pätee yhä:

Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen.

Palkinnon saajat

• 1993 neurologian professori Jorma Palo, joka kirjoitti tieteellisen tuotannon lisäksi myös yleistajuisia kirjoituksia lääketieteestä ja etiikasta. Erityisesti humanistista etiikkaa toi esille hänen kirjansa Saanko elää, saanko kuolla: Hoidon rajat (1992). Palkinnon myöntämisen jälkeen hän kirjoitti mm. kirjan Sängyssä vai kylppärissä: Arjen etiikkaa (1996). Palo kuoli vuonna 2006. [VA 1/1994 s. 22.]
• 1995 Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtaja Eino Huotari. Ensimmäinen protuleiri pidettiin 1989 uskonnottomana vaihtoehtona rippileireille, ja Huotari oli toinen sen ohjaajista. Kesällä 1995 leirejä pidettiin jo 30. Sittemmin leiriläisten määrä on kasvanut yli tuhanteen vuodessa. [VA 6/1995 s. 30]
• 1996 Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Simopekka Nortamo. Nortamo on pitänyt vuosikymmenten ajan esillä tärkeitä asioita, kuten valtion ja kirkon suhteen väljentäminen, koulun tunnustuksellisen uskonnonopetuksen ongelmat ja auktoriteettiuskon kritiikki. Nortamo on ollut aina vankkumaton ajattelun ja ilmaisun vapauden puolustaja. Nortamo kuoli vuonna 2003. [VA 1/1997 s. 16-17.]
• 1997 lääketieteen professori Kari Cantell palkittiin kirjasta Tiedemiehen mietteitä uskosta. Kirja oli yksi harvoista kristinuskoa kriittisesti käsittelevistä kirjoista. [VA 6/1997 s. 3]
• 1998 Jussi Pikkusaari sai palkinnon ”työstä auktoriteettiuskosta vapaan, järkeä, kokemusta ja tieteellistä ajattelua arvostavan ajattelutavan edistämiseksi sekä toiminnasta humanistisen elämänasenteen puolesta”. Pikkusaari väitteli tohtoriksi vuonna 1998. Väitöskirja käsitteli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen sosialidemokraattisen puolueen suhteita ja oli nimeltään Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle 1850-luvulta 1920-luvulle käydyssä Suomen kulttuuritaistelussa. Pikkusaari kuoli vuonna 2022. [VA 1/1999 s. 4.]
• 1999 filosofian maisteri Anneli Aurejärvi-Karjalainen uskonnoista vapaan tapakulttuurin edistämisestä. Hänen kirjansa Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (1999) on ensimmäinen kattava suomenkielinen teos aiheesta. Hänen johdollaan perustettiin palvelukeskus Pro-seremoniat, joka on tarjonnut uskonnottomien juhliin puhuja-, musiikki- ja neuvontapalvelua. Myöhemmin Pro-Seremonioiden toiminta on laajentunut merkittävästi. [VA 1/2000 s. 8]
• 2004 teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist tieteellisen todellisuuskäsityksen puolustamisesta. Enqvist kirjoitti mm. vuonna 2003 kosmologiasta kirjan Kosmoksen hahmo, jossa hän myös arvosteli sitä, kuinka monet ihmiset yhä pettävät itseään uskonnoilla. Kirjoittaminen on jatkunut myös palkinnon jälkeen. [VA 6/2004]
• 2006 kosmologian professori Esko Valtaoja sai palkinnon koska on levittänyt merkittävästi tieteellistä todellisuuskäsitystä kansantajuistaessaan kosmologian uusimpia tuloksia. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Kotona maailmankaikkeudessa (2001) sekä yhdessä piispan kanssa Nurkkaan ajettu Jumala? (2004). Palkinnon jälkeen viimeksimainittu teos sai vuonna 2010 jatkoksi kirjan Tiedän uskovani, uskon tietäväni.  [VA 5/2006]
• 2007 suomentaja Kimmo Pietiläinen, jonka perustama Terra Cognita -kustantamo on kääntänyt ja kustantanut kymmeniä tiedettä kansantajuistavia kirjoja, ja näin lisännyt laajasti suomalaisten tietämystä monilta tieteenaloilta. Pietiläinen on muun muassa suomentanut kolme kuuluisaa uskontokriittistä teosta: Sam Harrisin Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus (2004), Richard Dawkinsin Jumalharha (2006) ja Daniel C. Dennettin Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä (2006). [VA 6/2007 s. 16]
• 2008 poliitikko Erkki Tuomioja, myöntämisperusteena erityisesti Tuomiojan rohkea avaus Skepsis ry:n 20-vuotisjuhlassa joulukuussa 2007. Tuolloin entinen ulkoministeri ilmoitti julkisesti olevansa ateisti, kehui tunnettuja ateisteja kuten Christopher Hitchensiä sekä toivoi Skepsiksen ajavan teologian poistamista yliopistolta. [VA 2/2009 s. 4-5.]
• 2009 Hyvinkään maistraatti ja sen henkilökunta sai palkinnon pitkäjänteisestä sekä ansiokkaasta palvelutyöstä suomalaisten siviilihääparien hyväksi”. Perustelujen mukaan ”Poikkeuksellisen palvelualttiilla asenteellaan, joustavuudellaan virka-ajan ja -paikan ulkopuolisiin vihkimisiin sekä panoksellaan vihkiseremonioiden juhlavuuteen ja henkilökohtaisuuteen Hyvinkään maistraatin henkilökunta on osaltaan merkittävästi ollut edistämässä katsomusten tasa-arvoa Suomessa.” Sittemmin saman paikan nimeksi on tullut Digi- ja väestötietoviraston Hyvinkään toimipiste. [VA 2/2010 s. 9.]
• 2011 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiotoimikunta tunnustuksena uskonnottomien ihmisten yhdenvertaisuuden sekä omantunnon ja vakaumuksen vapauden huomioon ottamisesta ja kunnioittamisesta. Tiedekunta järjesti tohtoripromootion jumalanpalveluksen rinnalle neutraalin juhlatilaisuuden. Myöhemmin tunnustukseton vaihtoehto on levinnyt muihinkin tiedekuntiin. [VA 1/2012 s. 38.]
• 2012 Humanistiliitto erityisesti ansiokkaasta toiminnasta Humanismin päivät -tapahtuman järjestämisessä sekä sekulaarihumanistisen kulttuurin edistämisestä. Myöhemminkin Humanismin päiviä on pidetty vuosittain. [VA 1/2013 s. 5]
• 2018 Nuorten filosofiatapahtuma Nufit. ”Nufit on vahvistanut nuorten yhteiskunnallista osallisuutta sekä avoimen, kriittisen ja rationaalisen ajattelun valmiuksia. Kiinnostaviin teemoihin, erilaisiin näkökulmiin ja väittelyihin Nufitissa liittyy hyvien perustelujen ja totuudellisuuden arvostaminen sekä herruuden argumenttien haastaminen.” Tapahtuma on myöhemminkin järjestetty vuosittain. [VA 1/2018 s. 28.]
• 2020 filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen, perusteluna filosofian kansantajuistaminen sekä vapaan ajattelun ja sekulaarin kulttuurin edistäminen. Airaksinen on tehnyt mittavan kansainvälisen uran filosofian parissa ja kirjoittanut muun muassa useita lukion elämänkatsomustiedon oppikirjoja. [VA 4/2020 s. 23.]
• 2022 Uskontojen uhrien tuki ry (UUT) palkittiin, koska se on jo yli 30 vuotta tarjonnut vertaistukea uskonyhteisöjen ja uskontokuntien taholta syrjintää ja henkistä väkivaltaa kokeneille, pitänyt uskontojen uhrien asiaa esillä julkisuudessa ja vaikuttanut positiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. [VA 4/2022.]
• 2024 palkittiin Juha Hänninen, koska hän on vuosia ajanut aktiivisen eutanasian sallivaa lakia. Hän on mm. ensimmäinen allekirjoittaja asiaa koskevassa kansalaisaloitteessa ja Oikeus arvokkaaseen kuolemaan ry:n puheenjohtaja.