Jori Mäntysalo (2023)
Vuonna 2023 puheenjohtajaksi valittu Jori Mäntysalo kuvasi itseään termillä ”ammattinörtti”. Hän on toiminut yliopistolla lähinnä tietotekniikan ylläpidon parissa vuosikymmeniä, ja nörttipitoisuutta lisää myös osallisuus parin tieteellisen julkaisun laatimiseen matematiikasta. Mäntysalon löytää vapaa-aikana usein luontopolulta tai nuotiopaikalta.
Vapaa-ajattelijoissa hän on tunnetuin eroakirkosta-palvelun toisena perustajana. Aktiivisesti hän on kehittänyt myös uskonnonvapaus.fi-sivua. Hänen yhdistyksensä on Tampereen vapaa-ajattelijat ry, jonka puheenjohtajakin hän oli.
Haastattelussa puheenjohtajaksi tultuaan hän tiivisti liiton perimmäisen tarkoituksen ajatteluun: Kyllä se loppujen lopuksi on järjen käytön lisääminen. Kirkon ja valtion erokin on yksi tärkeimmistä, mutta se on kuitenkin yksi osa sitä.
Jape Lovén (2020)
Pääkaupunkiseudulla asuva Jape Lovén valittiin liiton johtoon koronavuonna 2020. Ahtaajana satamassa toimiva Lovén tunnetaan myös toiminnasta ay-liikkeessä. Moottoripyöräily on hänenkin tunnetuin harrastuksensa, sen osalta ei tullut muutosta edeltäjään.
Lovén johti myös Helsingin seudun vapaa-ajattelijoita.
Kaj Torrkulla (2017)
IT-alalla toimiva Kaj Torrkulla tuli puheenjohtajaksi vuoden 2017 liittokokouksessa. Hän toimi vuosia Tampereen yhdistyksen hallituksessa, erityisesti taloudenhoitajana.
Vapaa-ajalla Kaj nähtiin esimerkiksi moottoripyörän selässä.
Torrkullan erityinen painopiste liitossa oli talous, ja hänen kautensa loppuessa liiton lehdessä todettiinkin seuraajalla olevan ainakin talouden puolesta oivalliset edellytykset jatkaa.
Petri Karisma (2011)
Eroakirkosta-palvelun toisena perustajana tunnetuksi noussut Petri Karisma valittiin liiton johtoon vuonna 2011. Hänen kotipaikkansa oli Tampere, jossa hän toimi myös yhdistyksen puheenjohtajana.
DI Karisma oli pitkään toiminut erilaisen teollisuuden palveluksessa, puheenjohtajaksi tultuaan hän oli siirtynyt koneistuksen opettajaksi ammattikouluun. Vapaa-ajallaan Karisma tavattiin esimerkiksi navigaattori kädessä geokätköjä etsimässä.
Vapaa-ajattelijoiden senhetkisen päätavoitteen Karisma tiivisti kolmeen sanaan: Julkisuus, julkisuus ja julkisuus. Hän päätyikin kautensa aikana kymmeniin lehti-, radio- ja televisiohaastatteluihin.
Jussi K. Niemelä (2008)
Niemelä toimi muutaman vuoden aktiivisesti rationalisti-kentän monella alueella: Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajuuden lisäksi Humanistiliitossa sekä molempien yhdistysten lehtien toimittajana.
Hän nosti esille esimerkiksi islam-kritiikkiä: Tärkeimpänä näen asiallisen islamkritiikin ja erityisesti yleisen islamtietouden lisäämisen. Nykyisellään yhteiskuntamme on varsin huvittavalla tavalla polarisoitunut tässä kysymyksessä; yhtäältä netissä levitetään suoranaista maailmanlopun tunnelmaa islamia demonisoimalla ja toisaalta niin sanotut suvaitsevaiset tahot eivät näytä tietävän islamista ja shariasta juuri mitään.
Robert Brotherus (2005)
Vuonna 2005 liiton puheenjohtajaksi tuli Robert Brotherus, joka oli aiemmin toiminut liittohallituksen jäsenenä. Brotheruksen koulutus on fysikaalisen kemian lisensiaatti ja hän on tutkijanuran jälkeen toiminut ohjelmistosuunnittelijana yritysmaailmassa.
Brotheruksen taustalla oli laajempi tieteellisen maailmankuvan puolustaminen, ja hän toimi Skepsiksessä jo ennen Vapaa-ajattelijain liittoa. Hänen kirjoituksensa liiton lehdessä, esiintyminen haastatteluissa ja erityisesti julkiset väittelyt uskontojen edustajien kanssa keskittyivätkin pitkälti filosofiseen puoleen ateismin ja rationalismin levittämisessä, vähemmän yhteiskunnalliseen puoleen ja valtion lainsäädäntöön vaikuttamiseen.
Erkki Hartikainen (1999)
Hartikainen tuli puheenjohtajaksi vuonna 1999, mutta hänen tunnetuin saavutuksensa on vuonna 1985 alkanut elämänkatsomustieto. Liiton pääsihteerinä tuolloin toiminut Hartikainen kanteli 1978 YK:n ihmisoikeuskomitealle silloisesta oppiaineesta ’uskontojen historia ja siveysoppi’. Sen todettiinkin olevan liian uskontoon sitoutunut, ja valituksen seurauksena syntyi nykyäänkin opetettava elämänkatsomustieto.
Hartikainen valmistui yliopistosta matematiikka pääaineenaan. Hän toimi tilastosuunnittelijana Vantaan kaupungilla ja opetti matemaattisia aineita ja tietotekniikkaa kouluissa.
Hartikainen kuoli vuonna 2021.
Juha Kukkonen (1997)
Kari Saari kuoli yllättäen toukokuussa 1997. Liittoneuvosto valitsi syksyllä puheenjohtajaksi nousi Juha Kukkosen, joka oli siihen asti toiminut liiton pääsihteerinä.
Juha Kukkosen koulutus on valtiotieteen maisteri. Pääasiassa hän toimi virkamiehenä Asuntohallituksessa ja Valtiokonttorissa. Hän toimi myös pitkään uskontokuntiin kuulumattomille aikuistumisleirejä järjestävän Prometheus-leirin tuki ry:n hallituksen sihteerinä. Kukkonen oli myös mukana aktiivista kuolinapua edistävän Exitus ry:n perustamisessa ja useita vuosia yhdistyksen hallituksessa.
Juha Kukkonen halusi puheenjohtajana jatkaa jo pääsihteerinä aloittamaansa työtä vapaa-ajattelun ja yhteiskunnan suhteen kehittämisessä. Hän korosti myös sitä, että uskonnottomille on tarvittaessa tarjottava elämän kulkuun ja taitekohtiin kuuluvia palveluja, kuten puhujien koulutusta ja järjestämistä lasten nimenantoon, häihin ja hautajaisiin. Hän oli liiton ja Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n edustajana keskeisesti mukana uskonnottomia perhejuhlia tarjoavan Prometheus-seremoniat Oy:n perustamisessa.
Kukkonen piti tärkeänä liiton pysymistä mahdollisimman neutraalina suhteessa poliittisiin puolueisiin, sillä siten edunvalvonta julkisten toimijoiden kuten kuntien ja valtion päätöksenteossa on tuloksellisempaa.
Kukkonen oli aktiivinen siinä, että vapaa-ajattelua tuotaisiin entistä enemmän julkisuuteen erilaisin tapahtumin, esiintymistilaisuuksin ja tiedottein. Hän korosti myös sitä, että vapaa-ajattelijat eivät vain reagoisi maan ja maailman tapahtumiin ja uskonnonvapauskysymyksiin, vaan oma-aloitteisesti tekisivät aloitteita ja kannanottoja uskonnon- ja vakaumuksenvapauden kehittämiseksi valtion lainsäädännössä ja kuntien päätöksenteossa.
Kari Saari (1993)
Kari Saaren ollessa 13-vuotias oli kirjastonhoitaja pyytänyt hänen äitiään katsomaan mitä poika lukee: luonnontiede ja valtiotiede kummastuttivat noin nuoren lainaamina. Vapaa-ajattelijoihin Kari liittyi nuorena ja jo parikymppisenä kirjoitti liiton lehteen.
Liiton puheenjohtajaksi hän tuli vuonna 1993. Hänen johdollaan ja suurelta osin hänen kynästäänkin valmistui liiton tavoitteet kuvaava kulttuuriohjelma, samoin hän kirjoitti Vapaa-ajattelijan käsikirjan. Puheenjohtajana hän oli aatteellisempi ja filosofisempi, käytännöllisempiä asioita hoiti pitkälti pääsihteeri Juha Kukkonen.
Työkseen Saari oli Jyväskylän kaupungin kuluttujaneuvoja. Lempiharrastukset hänellä olivat kokkaus, pyöräretket ja sienestys.
Kausi jäi kesken, sillä Saari kuoli vuonna 1997 äkillisesti sairauteen vain 40-vuotiaana.
Taina Hollo (1990)
Liiton puheenjohtaja on toistaiseksi vain kerran ollut nainen. Tampereen yhdistykseen kuulunut Taina Hollo valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1990, kun hän oli vielä alle 30-vuotias.
Taina kuvasi itseään näin: ”Synnyin tavalliseen luterilaiseen perheeseen, mutta jo teini-iässä valitsin ateismin. Kirkosta kävin eroamassa maanantaina 24.11.1980 – olin täyttänyt edellisenä päivänä 18 vuotta. Liityin Tampereen vapaa-ajattelijoihin legendaarisen Ahosen Topin värväämänä ja toimin muun muassa nuorisotoiminnan vetäjänä ja lopulta puheenjohtajana. Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajana astuin Timo Vasaman jälkeen liiankin isoihin saappaisiin, mutta nuori nainen liiton johdossa kiinnosti kovasti lehdistöä, joten vapaa-ajattelijat saivat paljon myönteistä julkisuutta. Pidän Vapaa-ajattelijain liiton tärkeimpinä tehtävinä kirkon ja valtion eron ajamista sekä uskonnottomien etujärjestönä toimimista. Uskonnottomien oikeudet eivät edelleenkään toteudu aukottomasti esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, varusmiespalveluksessa ja työelämässä.”
Hänen ajatteluaan kuvaa myös Tampereen yhdistyksen Pakanasanomat-lehdessä julkaistu teksti: ”Vaikka emme hyväksykään aatetta, jonka kunniaksi kirkot on rakennettu, voimme vilpittömästi ihailla ja kunnioittaa rakentajien käden jälkeä. Kirkot eivät pudonneet taivaasta, vaan ne luotiin ihmisen työllä. Vuosisatoja kestäneet kiviseinät, tasaisesti veistetyt hirret, loisteliaat kattokruunut, värikkäät maalaukset, mielikuvitukselliset puuleikkaukset – työn jälki julistaa rakentajan kunniaa ja ihmisen luovaa voimaa.”
Timo Vasama (1969)
Liiton ehdottomasti pitkäaikaisin puheenjohtaja oli Karkkilassa lääkärinä toiminut Timo Vasama. Hänen kesällä 1969 alkanut puheenjohtajakautensa kesti peräti 21 vuotta.
Vasama kuoli vuonna 2024.
Lauri Sievänen (1963)
Lahden yhdistyksen puheenjohtajana vuodet 1938-1959 toiminut Lauri Sievänen valittiin sittemmin myös liiton puheenjohtajaksi
Väinö Voipio
Kirjailija ja tuomari Väinö Voipion mukaan on nimetty esimerkiksi liiton tunnustuspalkinto. Lisätietoa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2122
Kaarlo Viilma
Kaarola Viilma oli Insinööri, juuri muuta tietoa hänestä ei ole liiton lehtiin jäänytkään.
Yrjö Ruutu (1955)
Tieteellisesti merkittävimmän uran puheenjohtajista teki vuonna 1955 valittu Yrjö Ruutu, joka aloitti kansainvälisen politiikan tutkimuksen Suomessa. Ehkä tätäkin merkittävämpi oli hänen toimintansa Yhteiskunnallisen korkeakoulun ensimmäisenä rehtorina. Hän toimi samassa tehtävässä kahdesti myöhemminkin ja vaikutti koulun siirtymiseen pois pääkaupungista – Tampereen yliopisto syntyi näin.
Ruudun elämäkaari oli monivaiheinen: hän oli nuorena keskeinen jääkäriliikkeen toimija, myöhemmin esimerkiksi Jatkosodan aikana ns. rauhanopposition jäsen. Erikoisuutena Ruutu kirjoitti muutakin kuin tiedettä: nimellä Väinö Väkkärä hän julkaisi muutamia lastenkirjoja.
Hän oli lähes 70-vuotias tullessaan valituksi. Valitettavasti kausi päättyi kuolemaan ja jäi vajaan vuoden pituiseksi. Lisätietoa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5253
V.T. Aaltonen (1954)
Lisätietoa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8201
Kusti Kulo (1945)
Yleisesti laajimmin tunnettu liiton puheenjohtajista oli heti sotien jälkeen 1945 valittu Kusti (Gustav) Kulo. Hänet muistetaan poliitikkona, joka oli SKDL:n puheenjohtaja liki 20 vuoden ajan.
Lisätietoa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5244 (maksullinen)
Kulo kuoli vuonna 1973.
Aksel Silander (1941)
Tampereen yhdistys lakkautettiin juuri ennen Talvisotaa, ja samalla yhdistykseltä liitolle siirtyneen lehden julkaisu loppui. Toisaalta liittoa kokonaisuudessaan ei lakkautettu. Turun yhdistys alkoi 1940 julkaista lehteä Vapaa-Ajattelija.
Tammikuun 12. päivä 1941 päätettiin liiton kotipaikka siirtää Turkuun ja samalla luontevasti koko liiton johtoon nousi Turun yhdistyksen aktiivinen jäsen Aksel Silander. Lehden ilmestyminen ja liiton toiminta kuitenkin käytännössä pysähtyi jatkosotaan.
Akseli Paronen (1937)
Perustavassa kokouksessa 21.11.1937 liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tamperelainen Akseli Paronen. Liitto syntyi Tampereen yhdistyksen julkaiseman Ajatuksen Vapaus -lehden ympärille, ja siksi myös sen ensimmäinen kotipaikka oli Tampere.
Ajatuksen Vapaus -lehti selosti Parosen puhetta kesän 1983 yhdistystapaamisessa: – – korostettiin maltillisen ja asiallisen propagandan merkitystä aatteidemme levitystyössä. On perustellen osoitettava, että sivilirekisteriyhdistykset tekevät myönteistä ansiokasta työtä kansalaisten ja yhteiskunnan hyväksi ja että mikäli meidän on välttämätöntä purkaa jotain vanhaa se tapahtuu vain, jotta uutta parempaa voidaan kohottaa tilalle, ja tämän valistuksen on tapahduttava hillitysti, loukkaamatta toisten vakaumuksia, silloin poistuvat ennakkoluulot meidän ja työmme suhteen – –.