Lähde: Vapaa-ajattelijan aapinen
Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: ”Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen”. Filosofi Kant kutsui rukousta ”vähäiseksi mielettömyydeksi”. Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset ”Pater noster” ja ”Ave Maria” rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa.