Lähde: Vapaa-ajattelijan aapinen
Kokonaisuuksia korostava näkemys (”ihminen kokonaisuutena”, ”luonto kokonaisuutena” jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin.
On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä ”kokonaisvaltainen”.