Forssan lehdessä käytiin kuuma keskustelu uudesta jättikoulusta, Monikylästä ja sen rakentamisen aiheuttamasta muiden koulujen lakkauttamisesta. On toki tärkeää missä opiskellaan, mutta sitäkin tärkempää on mitä opiskellaan. Onko Forssan päiväkotien ja koulujen exit-kronasta suunnitelma kohdallaan? Mitä mieltä siitä ovat tulevat päättäjät eli kuntavaalien ehdokkaat?
Vapaa-ajattelijain liitto korostaa, ettei varhaiskasvatuslain ja peruskoululain mukaisiin kunnan koulutus- ja kasvatustehtäviin kuulu uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan kasvatus ja opetus on oltava myös ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Varsin monissa kunnissa ennen koronarajoituksia koulujen ja päiväkotien toimintaan liittyi uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia kirkossa. Vaikka opetushallituksen selvän ohjeen (12.1.2018) mukaan niille on järjestettävä samanaikainen ei-uskonnollinen vaihtoehto, on niiden toteutuksessa esiintynyt valitettavan paljon laiminlyöntejä. Ongelmat voitaisiin pitkälle välttää noudattamalla ohjeen esiin nostamaa mahdollisuutta toteuttaa mahdolliset uskonnolliset tilaisuudet kokonaan päiväkoti- ja koulupäivien ulkopuolella.
”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Näin voidaan toimia myös päiväkodeissa. Ohjeiden mukaan: ”Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.”
Käytännössä kahden ohjelman tarjoaminen lapsille vaatii myös ylimääräistä työtä, johon ei aina ole riittävästi henkilöstöä varsinkaan päiväkodeissa. Muutenkin uskonnollisten ja ei-uskonnollisten tilaisuuksien rinnakkainen järjestäminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Järjestelyt, tiedotus ja valinta eivät käytännössä toimi lapsia syrjimättä. Niistä on tehty paljon kanteluita.
Onko koronarajoitusten jälkeen enää järkevää jatkaa näiden varsinaiseen opetukseen kuulumattomien tilaisuuksien järjestämistä? Niistä luopuminen olisi suuri helpotus johtajille, rehtoreille, varhaiskasvattajille, opettajille, oppilaille ja useimmille huoltajille. Näin vältettäisiin myös lasten jako uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden perusteella ryhmiin, mikä rikkoo perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.
Exit uskonnollisista tilaisuuksista päiväkodeissa ja kouluissa mahdollistaa kaikille yhteiseen toimintaan keskittymisen, sosiaalisen yhteisöllisyyden vahvistamisen ja lapsia syrjivistä järjestelyistä luopumisen. Tämän toteutus tulisi olla osa laadittavaksi tulevia kuntakohtaisia koulujen ja varhaiskasvatuksen exit-koronasta suunnitelmia. Rajalliset resurssit tarvitaan päiväkotien ja koulujen ydintehtäviin.