Lähde: Vapaa-ajattelijan aapinen
Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden.
Raamattukin sanoo: ”joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä”. Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä.