Mitä kuuluu puoskarilain valmistelulle? Monenlaisia voimia on liikkeellä. Myös Antti Tuuri on valjastettu puoskaroinnin puolustajaksi; syyttää nyt lehtiä tekstiensä sensuroinnista. Toisaalta moni lehti taisi tehdä äskettäin uskomushoitojen kokosivun ilmoituksilla hyvän tilin.
Entä onko sattumaa, että matkoillaan ehkä liikaa vääriä sieniä syöneet Riku Rantala ja Tunna Milonoff päivittelevät nyt Maria Nordinin 100 000 euron uhkasakkoa ja esittelevät Docventuresissa esoteeristä hömppää tiedettä vähätellen ja huuhaata tukevia näkemyksiään tuputtaen?
Dokkarina (29.11.) näytetty vanha filmi, Neurons to Nirvana (2013) sukelsi todella syvälle ja pyrki sotkemaan tieteeseen omituista esoteeristä hengellisyyttä. Dokumentin jälkeisessä suorassa keskustelussa asiantuntijat eivät juuri saaneet omia ajatuksiaan esiin, kun toimittajat omia näkemyksiään tuputtaen keskeyttivät yhtenään heidän puheenvuoronsa.
Dokumentin aihe eli psykoaktiivisten aineiden historia, kehitys ja nykytila lääketieteen ja kulttuurin valossa on kiinnostava eikä se saa olla mikään tabu. Rantala ja Milonoff sotkevat kuitenkin pahasti asiat kuvitellessaan, että pään sekoittamisella voi saada tietoa todellisuudesta, mikä heidän puheistaan päätellen on jokin mystinen ehkä panpsykismillä selitettävissä oleva asia. Panpsykismin mukaan kaikilla materiaalisilla rakenteilla hiekanmuruja ja kvarkkeja myöten on myös henkinen ulottuvuus.
Tieteen mukaan tietoinen mieli on joukko aivomaterian prosesseja, joita voidaan tutkia tieteellisesti; myös psykoaktiivisten aineiden vaikutusta siihen. Tätä perustutkimusvaiheessa olevaa asiaa on todellakin syytä tutkia tiukasti tieteellisessä kontekstissa eikä kiirehtiä kyseenalaisiin itselääkintä- ja viihdekäyttökokeiluihin.
Totesin aiemmin kirjoituksessani ”Onko psykoterapia uskomushoitoa?” (FL 14.10.), että psykoterapia on edelleen esitieteellisessä vaiheessa ja siksi on tärkeää säilyttää se ammattilaisten käsissä. Tämä on entistäkin tärkeämpää, jos terapian täydennyksenä aletaan käyttää psykoaktiivisia aineita. Puoskarilain on kiellettävä kategorisesti tällaiset hoidot vaihtoehtoparantajilta.
Rantala lainaa em. dokkarin esittelyssä (YLE 18.11.) David Chalmersin haastattelua verkkolehti Areiopagista: “On suuri mysteeri, miten informaation prosessointi tuottaa subjektiivisen tietoisuuden, joka tarjoaa ensimmäisen persoonan näkökulman asioihin. Tiede on perinteisesti ollut objektiivista. Tietoisuus on kuitenkin subjektiivista, ja meidän on jotenkin yhdistettävä nämä kaksi.” Tämä on ongelmallista vain, jos tietoisuus täysin perusteetta sijoitetaan johonkin yliaistilliseen transsendenttiin ulottuvuuteen.
Mainittu lehti muuten esittelee itsensä näin: ”Areiopagi on luonnontieteen, filosofian ja teologian suhteisiin keskittyvä verkkolehti, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä eri maailmankatsomusten välillä sekä tarjota välineitä niiden arviointiin.” Eli lehden tarkoitus on sotkea uskonto ja tiede. David Chalmers taas on australialainen filosofi, joka on erikoistunut mielenfilosofiaan ja hurahtanut panpsykismiin.