EU avasi nettisivuillaan Euroopan tulevaisuuskonferenssiin liittyvän keskustelukanavan
https://futureu.europa.eu/?locale=fi
Tämä uusi ”eu-some” tarjoaa myös sinulle tilaisuuden saada äänesi kuuluviin, kertoa omalla kielelläsi, millaisessa Euroopassa haluaisit elää. Osallistumalla keskusteluun vaikutat siihen, että Euroopan unionia kehitetään kansalaisten haluamaan suuntaan. Ehdotukset ja niiden kommentit konekäännetään muille EU:n kielille.
”Kun osallistumme aktiivisesti keskusteluun, saamme suomalaista sielunmaisemaa paremmin näkyviin myös konferenssista aikanaan tehtävissä johtopäätöksissä”, kannustaa erooppaministeri Tytti Tuppurainen Valtioneuvoston sivuilla.
Monikulttuurisen EU:n yksi keskeinen ongelma on, miten eri katsomukset, uskonnot ja ideologiat saadaan rakentavaan vuoropuheluun. Tämä edellyttää kaikkien ajatussuuntien tasapuolista kohtelua eli sekulaaria Eurooppaa.
Sekulaari EU on neutraali ja toimii irrallaan kaikista uskonnoista ja uskonnollisista näkemyksistä. Sen toiminta perustuu vain ja ainoastaan tietoon eikä uskonnollisiin näkemyksiin. Eri uskontojen harjoittajien ja uskonnottomien syrjintä sekä katsomusten vastakkainasettelu vältetään pitämällä valtiot ja uskonnot erillään.
Sekularismi ei ole argumentti mitään uskontoa vastaan. Se hyväksyy niin uskonnot kuin uskonnottomuuden. Sekulaarin tiedon perusta on tässä elämässä, se vaikuttaa tämän elämän kulkuun ja on testattavissa tämän elämän kokemuksilla. Tämän tulee olla maallisen yhteiskunnan perusta niin uskonnottomille kuin eri uskontojen kannattajille.
EU:n jäsenvaltioissa uskonnottomien ja eri uskontojen kannattajien asema vaihtelee. Erilainen kohtelu lisää eriarvoisuutta ja syrjintää. Tämä aiheuttaa ristiriitoja jäsenvaltioiden sisällä ja välillä. Siksi tarvitaan lainsäädännön sekularisointia ja sen tueksi sekularisaatiodirektiivi.
Yhteentörmäysmomenttien määrä kasvaa, kun kilpailevia uskontoja ilmaantuu vanhojen valtauskontojen reviirille. Monikulttuurisuuden ja uskonnonvapauden nimissä ei kuitenkaan saa mitätöidä sekularismin arvoja, mutta ei myöskään harjoittaa maahanmuuttajavihamielistä saatikka rasistista politiikkaa.
Sekulaari EU takaa kansalaisilleen Uskonnon- ja vakaumuksen vapauden, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus valita mikä tahansa uskonto tai katsomus ja myös tulla tasaveroisesti kohdelluksi tästä valinnasta riippumatta.
Sekularisaation toteutus on pahasti kesken myös Suomessa, vaikka kirkon ja valtion eroa on vaadittu toistuvasti jo kuuluisasta vuoden 1903 Forssan kokouksesta lähtien.
Viime keväänä julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen kysyi perustuslakiblokissa: ”Sopiiko kirkkolakiin kiinnittyvä evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema enää 2000-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan. Olisiko aika aivan aidosti erottaa evankelis-luterilainen kirkko ja valtio toisistaan? Eikö monikulttuurisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien sääntely voisi perustua täysin samanlaisille oikeudellisille lähtökohdille?”
Vapaa-ajattelijain liitto on lähettänyt kansanedustajille kirjeen ”Valtion suhde kirkkoon uusittava – aika uudelle parlamentaariselle komitealle”.
Kuntavaalit vaikuttaa sekularisaation etenemiseen kunnissa. Katso Uskonnonvapaus.fi -vaalikoneesta https://uskonnonvapaus.fi/vaalit/kunta21/ mitä ehdokkaaksi on vastannut sen kysymyksiin vai onko mitään. Vastaamattomuus on epärehellisyyttä. Vaalikone ottaa ehdokkaiden vastauksia vastaan ennakkoäänestyksen alkamiseen saakka.