Kertomus liiton toiminnasta liittokokouskaudella 2017-2020

Liittohallitus 15.8. liittokokoukselle 26.-27.9.2020

Liittokokous käsittelee kertomuksen liittokokousten väliseltä toimikaudelta 2017-2020 sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2019.  Liittovaltuusto on hyväksynyt vuoden 2017 ja 2018 toimintakertomukset ja tilinpäätökset.

Liittokokous kesäkuussa 2017 Oulussa käsitteli sääntömääräiset asiat, myös Tavoitteet ja strategian vuosille 2017–2020. Sen määrittelemällä linjalla liitto on toiminut, ja tässä liittokokouksessa hyväksytään vastaava asiakirja vuosille 2020-2023.

Liittokokous 2017 päätti myös sääntöuudistuksesta tarkoituksenaan uusia liiton säännöt vuonna 2020. Liittohallituksen asettama sääntötyöryhmä sai maaliskuussa 2019 valmiiksi luonnoksen järjestökäsittelyyn, jonka lausuntojen pohjalta työryhmä kehitti sääntöesitystä. Liittohallitus hyväksyi sääntöesityksen ja saattoi sen Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastukseen. Nyt liittokokouksen käsittelyssä on tämä ennakkotarkastettu liittohallituksen sääntöesitysesitys.

Vuosi 2017 oli Vapaa-ajattelijain liiton 80-vuotisjuhlavuosi. Isoja juhlallisuuksia ei järjestetty, vaan liittovaltuuston syyskokous toimi työn merkeissä juhlakokouksena, jossa pääsihteeri piti 80-vuotisesitelmän. Vapaa Ajattelija -lehden numero 4/2017 oli 80-vuotisteemanumero.

Toimialamme lainsäädäntöön on saatu varsin vähän uudistuksia. Eduskunta kuitenkin poisti ehtoollisviinin verovapauden vuonna 2017 alkoholilain yhteydessä kirkon vastustuksesta huolimatta. Asia oli noussut käsittelyyn Vapaa-ajattelijain liiton aloitteesta.

Vuonna 2017 tuli voimaan tuomarin neutraali vakuutus, jota käytetään myös ministerien astuessa virkaansa. Valtioneuvoston kanslia jarrutti sen käyttöönottoa, joka kuitenkin alkoi 2018. Sipilän hallituksen kehno esitys ministerin valasta/vakuutuksesta jäi perustuslakivaliokuntaan ennen 2019 eduskuntavaaleja. Esitimme ministerien, virkamiesten ja varusmiesten katsomuksellisesti neutraaliin velvoittautumiseen siirtymistä.

Uskonnottomien ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisen, syrjimättömän kohtelun edistäminen erityisesti lasten ja nuorten kohdalla on ollut liiton toiminnan painopisteenä.

Vauvojen kirkkoon liittämisen edellytykseksi tuli 1.3.2017 molempien vanhempien lupa. Valtio on tiedottanut asiasta huonosti, ja vielä talvella 2020 ministeriön ja kuntien nettisivuilla havaittiin vanhentunutta tietoa. Liitto on viestinnässään kertonut lasten kirkon jäsenyyteen kuulumattomuuden etuja, kuten mahdollisuuden elämänkatsomustiedon opetukseen. Kirkollisten kasteiden osuus on vähentynyt vuosi vuodelta ollen nyt noin 62 prosenttia. 

Toimintamme uskonnollisten tilaisuuksien lopettamiseksi päivähoidossa ja peruskoulussa on saanut vahvistusta. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman lisäksi myös varhaiskasvatuksen perusteisiin tuli määräys, jonka mukaan opetuksen ja kasvatuksen tulee olla ”uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta”. Liitto ja yhdistykset toimivat sen saamiseksi käytäntöön. 

Kunnat hyväksyivät opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat valtakunnallisten perusteiden pohjalta, samoin yksityisten koulujen ja päiväkotien ylläpitäjät. Kuntakohtaisissa suunnitelmissa sitouttamattomuuden konkretisointi on yhä puolitiessä. Lukion opetussuunnitelmien laadinta tähtää elokuuhun 2021.

Opetushallituksen ohjeissa 2018 mainittiin ensimmäistä kertaa, että koulutuksen ja kasvatuksen järjestäjät voivat päätyä siihen, ettei uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia järjestetä lukuvuoden työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana eikä varhaiskasvatuksen toiminta-aikana. Olemme esittäneet tämän maininnan nostamista ainakin suositukseksi tai mieluiten sitovaksi ohjeeksi, koska opetuksen ja kasvatuksen suunnitelmien mukaanhan opetuksen ja kasvatuksen tulee olla ”uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta”. 

Viime vuonna oli ilahduttavasti havaittavissa, että uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien omaehtoinen yhteistoiminta koulujen ja päiväkotien syrjiviä käytäntöjä vastaan aktivoitui mm. vanhempien perustamassa facebook-ryhmässä. Vertaistuen lisäksi tapauksia todellisuudesta on listattu ja saatettu viranomaisten tietoon. Myös Kantelupukin toiminnalla on ollut tärkeä rooli.

Uuden yhdenvertaisuuslain edellyttämät oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat valitettavasti kautta linja jääneet epäkonkreettisiksi uskontoihin ja vakaumuksiin sekä erityisesti uskonnottomuuteen liittyviltä osiltaan. Näin ollen oppilaitosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien konkretisointiin pikaisen päivittämisen yhteydessä olemme kiinnittäneet huomiota. Sama päivitystarve koskee oppilaitosten muidenkin laissa säädettyjen toimijoiden suunnitelmia.

Erityisen aktiivisesti toimimme elämänkatsomustiedon avaamiseksi kaikille valittavissa olevaksi aineeksi. Siihen tarjoutui hyvä mahdollisuus lukiolain valmistelun ja säätämisen yhteydessä. Kesäkuussa 2018 eduskunnan äänestyksessä ponsi ET:n avaamisesta lukiossa ja peruskoulussa sai vasemmiston, vihreiden ja SDP:n eduskuntaryhmien sekä RKP:n vähemmistön tuen, mutta se hylättiin silloisen hallitusrintaman sekä kristillisten, perussuomalaisten sekä RKP:n ryhmän enemmistön äänin. Uuden hallituksen opetusministeri on ilmoittanut, että ministeriö selvittää elämänkatsomustiedon avaamista.

Puolustusvoimissa tilanne on jatkunut ennallaan. Jumalanpalveluksia on ohjelmassa, ja samaan aikaan tulee olla ei-uskonnollista ohjelmaa. Mahdolliset iltahartaudet eivät ole enää palvelusta, vaan rinnastetaan harrastustoimintaan. Sotilasparaatien edellä on paraatikatselmuksissa edelleen kenttäjumalanpalvelus, ja sen välttäminen edellyttää rivistä poistumista yleisön ja televisiokameroiden edessä. Olemme todenneet, että tässä ei kunnioiteta arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Liiton tekemien aloitteiden esityksissä joukon jakaminen uskontoneutraalin sotilasvakuutuksen ja uskonnollisen sotilasvalan antajiin lopetettaisiin ja siirryttäisiin kaikille yhteiseen katsomusneutraaliin juhlalliseen seremoniaan.

Liitto antoi kolmivuotisella toimikaudella 2017–2020 yli 30 erilaista kannanottoa ja lausuntoa. Usein niistä tehtiin lehdistötiedote. Lausuntojen kohteena olivat useat eri ministeriöt, valtioneuvoston kanslia, Opetushallitus sekä eduskunnan valiokunnat ja puhemiesneuvoston juhlamenotoimikunta. Lausuntoja on annettu sekä pyydettäessä että oma-aloitteisesti. 

Lausuntojen lisäksi annoimme ennakoivia kehittämisehdotuksia ja kannanottoja eri ministeriöiden säädösvalmistelutyötä tekeville työryhmille.  Kannanotot on lähetetty eduskuntapuolueille laidasta laitaan. Keskustan ohjelmakeskusteluun viestitimme Santeri Alkion kannanotosta kirkon ja valtion erottamisen puolesta. Kannanotot ja lausunnot on julkaistu liiton nettisivuilla.

Vuosi 2019 oli vaalivuosi, ja liiton ylläpitämällä uskonnonvapaus.fi-sivulla oli vaalikone, johon vastasi aiempaa enemmän ehdokkaita ja käyttäjiä. Muutenkin sivuston kävijämäärät ovat lisääntyneet ja sisältöä päivitetään jatkuvasti. Lähetimme hallitusohjelmatavoitteemme puolueille ennen vaaleja ja vaalien jälkeen yhdessä Humanistiliiton kanssa, mutta vuonna 2019 muodostetun hallituksen ohjelmaan ne eivät kuitenkaan päätyneet. 

Helmikuussa 2017 järjestimme yhdessä Humanistiliiton kanssa ensimmäisen kerran eduskunnan väelle tunnustuksettoman juhlatilaisuuden ennen valtiopäivien avajaisia samaan aikaan Tuomiokirkossa olleen avajaisjumalanpalveluksen kanssa. Tätä on jatkettu vuosina 2018, 2019 eduskuntavaalien jälkeen sekä 2020. Viiden kansanedustajan tehtyä aloitteen tilaisuuksien virallistamisesta puhemiesneuvosto asetti syksyllä 2019 juhlamenotoimikunnan tehtävänään myös tunnustuksettomien tilaisuuksien asema.  

Olemme myös osallistuneet uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolle, joka järjestetään vuosittain helmikuun alussa. Liiton edustaja piti puheen vuoden 2020 viikon avajaistilaisuudessa.

Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenenä liitto on osaltaan tehnyt tunnetuksi Protu-leirien toimintaa muun muassa Vapaa Ajattelija -lehdessä. Protun leiritoiminta onkin kehittynyt toimikauden aikana myönteisesti.

Pro-Seremonioiden eli Prometheus-seremoniat Oy:n osakkaana olemme olleet tukemassa siviiliseremoniapalvelujen kehittämistä. Vapaa-ajattelijain jäsenet saavat alennusta Pro-Seremonioiden palveluista, ja lisäksi jäsenet tai jäsenen perheet ovat voineet hakea avustusta.

Toimikauden aikana on järjestetty sekulaarijärjestöjen yhteistyötapaaminen, johon osallistui myös Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n edustaja. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa.

Olemme jäseninä Kansainvälisessä humanistiliitossa (Humanists International) ja Euroopan humanistiliitossa (European Humanist Federation). HI on julkaissut tietoa eri maiden tilanteesta Ajatuksen vapaus -raportissa. Kampanjasivusto jumalanpilkkalakeja vastaan tukee toimintaa Suomessakin. Osallistuimme vuosittain pohjoismaisiin sekä Euroopan ja kansainvälisen liittomme kokouksiin.

Kansainvälisessä toiminnassa järjestimme maaliskuussa 2017 Humanistiliiton kanssa Helsingissä englanninkielisen seminaarin katsomusvapauden tilanteesta Pohjoismaissa sekä pohjoismaisten järjestöjen yhteistyökokouksen. Vuonna 2019 pohjoismaiset liitot hakivat ja saivat myönteisen päätöksen järjestää yhteistyössä kansainvälinen suurtapahtuma World Humanist Congress 2023 Kööpenhaminassa. 

Liiton edustajia osallistui kansainvälisen Rationalistiliiton konferensseihin 2018 Helsingissä ja 2019 laivalla. Pääsihteerin esitelmän aiheena 2018 oli uskonnottomien syrjintä otsikolla ”Is there discrimination against Non-Religious Persons in Finland?” ja samalla otsikolla Metzissä, Ranskan vapaa-ajattelijain kansainvälisessä symposiumissa loppuvuodesta. Laivaseminaarissa 2019 pääsihteerin esityksen aiheena oli ”Sexual Rights and Secularism”.

Yhdistysten henkilöjäsenten määrä on liittokokouskaudella pysynyt melko vakaana. Jäsenyhdistykset tilittivät vuodelta 2019 liittomaksuja yhteensä 1336 henkilöjäsenestä; vuodesta 2017 on vähennystä 28. Yhdistyksiin tuli toimikaudella kuitenkin varsin paljon uusia jäseniä samalla, kun jäseniä on kuollut, eronnut tai tullut erotetuksi jäsenmaksurästien vuoksi. Muutokset yhdistysten jäsenmäärissä olivat yleensä pieniä. Suurin nousu oli Helsingin, Tampereen ja Joensuun vapaa-ajattelijoissa. 

Jäsenyhdistyksiä liitossa on nyt 20. Liittovaltuusto päätti liittohallituksen esityksestä erottaa Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n sekä Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n niissä ilmenneiden liiton sääntöjen rikkomusten vuoksi. Etelä-Karjalassa Imatran ja Lappeenrannan yhdistysten alueella toimii nyt Etelä-Karjalan vapaa-ajattelijat.

Liitto on toimikaudella antanut taloudellista tukea paikallis-, puhuja- tai hautausmaatoimintaan hakemuksesta monille yhdistyksille.

Seuraavat jäsenyhdistykset ylläpitävät hautausmaata: Forssan, Kainuun, Kemin, Keski-Suomen, Kotkan, Luoteis-Lapin, Kouvolan sekä Satakunnan. Liitto tuki taloudellisesti hakemusten perusteella yhdistysten hautausmaiden ylläpitoa ja kehittämistä; tukea myönnettiin vuosina 2017-20 Forssan, Kemin, Kotkan, Kouvolan, Keski-Suomen ja Satakunnan yhdistyksille.

Liitto antoi tukea yhdistysten paikallis- ja puhujatoimintaan. Helsingin, Joensuun, Kotkan, Satakunnan ja Turun yhdistyksillä oli tapahtumia, joihin myönnettiin toimintatukea. Kotkan vapaa-ajattelijat juhlisti yhdistyksen 90-vuotista toimintaa. Suurimmat tukisummat myönnettiin Helsingin seudun yhdistyksen laajalevikkisen Uskomaton-lehden julkaisemiseen. Liiton edustajat ovat toimikaudella vierailleet ja pitäneet alustuksia Forssan, Helsingin seudun, Joensuun, Kajaanin, Keski-Suomen, Raision, Rovaniemen, Satakunnan, Tampereen ja Turun yhdistyksissä, ja aiempina vuosina myös Kemin, Keski-Uusimaan, Kotkan ja Oulun yhdistyksissä. 

Yhdistysten jäsenten tapaamisia on ollut Porin Jumalattomilla kesäpäivillä sekä Turun epäpyhäinpäivänä 2018. Liitto järjesti 2019 Tampereella toimintaseminaarin, johon osallistui 45 yhdistysaktiivia eri puolilta maata. Seminaarissa käsiteltiin liiton sääntöuudistusta, henkisen tuen antamisen perusteita sekä kouluyhteistyötä. Lisäksi osallistujat tutustuivat Tampereen yhdistyksen toimintaan.

Yhdistysten toimesta vapaa-ajattelijat ovat olleet esillä mm. Maailma kylässä, Mahdollisuuksien tori, Pride ja Joen yö -tapahtumissa. Liitto on ollut vuosittain esillä Educa-messuilla ja Helsingin kirjamessuilla sekä kerran Turun kirjamessuilla. Keväällä ja kesällä 2020 koronapandemian torjumiseksi säädetyt poikkeustoimet estivät monien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen, niin liiton ja yhdistysten omien tilaisuuksien kuin edellä mainittujen muiden tilaisuuksien.

Liiton tiedotustoiminta on ollut monipuolista nettisivujen sekä facebook- ja twitter-tiedotuksen kautta. Myös liiton facebook-ryhmässä (Vapaa-ajattelijain liitto ry – official) on vilkasta ja toimintaamme aktivoivaa keskustelua. Liitto pitää edelleen yllä tiedotus- ja keskustelu-sähköpostilistoja.

Liiton uskonnonvapaus.fi -nettisivusto on kehittynyt ja päivittänyt sisältöään jatkuvasti. Sivuston ylläpidosta on vastannut Jori Mäntysalo. Myös liiton jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppanien piirissä toimivia projekteja ja nettisivuja on tuettu, ja niitä on pidetty yllä, päivitetty ja kehitetty (eroakirkosta.fi). Koulujen ja päiväkotien vanhempien merkittävänä sivustona ja oikeusturvapalveluna on edelleen toiminut kantelupukki.fi.

Vapaa Ajattelija -lehteä on julkaistu neljä numeroa joka vuosi yleensä 28-32 sivun laajuisena. Kuitenkin numero 3/2019 ilmestyi ilmaiseksi jaettavan Voima-lehden (painos 70 000 kpl) liitteenä yhteistyötä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain Uskomaton-lehden kanssa. Päätoimittajana on toiminut Esa Ylikoski. Palkkioperustaisesti on toimitussihteerinä työskennellyt Eero Suorsa, ja lehteä on taittanut Sauli Lehtinen yrityksensä kautta. Lehti on käsitellyt sekulaarin kulttuurin ja ajattelun ilmiöitä monipuolisesti. Lehti on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä pientä kulttuurilehtitukea vuosina 2017 ja 2019.

Puheenjohtajana toimikaudella oli Kaj Torrkulla. Liittohallituksen valitsemana varapuheenjohtajana toimi Antti Värri ja pääsihteerinä Esa Ylikoski.  Liittohallitus piti pääasiassa läsnäolokokouksia, vain muutama asia käsiteltiin sähköpostikokouksessa, mutta keväällä ja kesällä 2020 koronaviruspandemian vuoksi merkittävä osa liittohallituksen jäsenistä osallistui kokouksiin etäyhteydellä. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi Jape Lovén ja varapuheenjohtajana Timo Mykrä; liittovaltuusto piti sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset.

Toiminnanjohtajan pitkäkestoisen sairasvapaan aikana ja työsuhteen päätyttyä keväällä 2018 pääsihteeri on hoitanut vapaaehtoistyöpohjaisesti myös toiminnanjohtajan tai projektikoordinaattorin aiemmilla toimikausilla hoitamia tehtäviä.

Liiton talous on vuosien 2017-2019 aikana ollut tilinpäätöksissä joka vuosi ylijäämäinen, yhteensä 16 935,42 euroa, mikä johtuu pääasiallisesti palkkakulujen olennaisesta vähentymisestä. Liiton sijoitusasuntojen korjausvelkaa on saatu vähennettyä muun muassa kahden asunnon isommalla remontilla ja muutoinkin vuokralaisten vaihtumisten yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintatuki vuonna 2017 oli 22 000 euroa ja 20 000 euroa vuonna 2018, mutta vuodelle 2019 tuki evättiin kokonaan. Eduskunnan päätöksellä valtiovarainvaliokunnan esityksestä toimintatuki vuodelle 2020 palautettiin ja nostettiin 30 000 euroon.

Yhteiskunnan maallistumiskehitys on edennyt vuosina 2017–2020: uskontokuntiin kuulumattomien sekä siviilivihkimisten osuudet ovat nousseet, kirkkoon kuulumisen ja sen jäsenyyteen kastamisen osuudet puolestaan laskeneet. 

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli kauden lopulla yli 27 prosenttia suomalaisista. Siviilivihkimisten osuus on kasvanut yli 55 prosenttia avioliittoon vihkimisistä. Useimmat parit ovat asuneet yhdessä ennen avioliittoa, ja monet ovat avoliitossa myös ilman avioaietta. Julkisoikeudellisesta erityisasemasta nauttiva Suomen evankelis-luterilainen kirkko on menettänyt jäsenosuuttaan, ja sen seremoniapalvelujen osuus väheni toimikaudella selvästi.

Ev.-lut kirkon jäsenosuus laski liittokokouskauden lopulla 68 prosenttiin (ja oli vuoden 2019 lopussa 68,6 %). Valtaosa eroajista käytti eroakirkosta.fi -nettipalvelua, jota kaikkiaan on käyttänyt jo yli 745 000 henkilöä. Palvelulla on ollut historiallinen merkitys sekularisaatiokehityksen vauhdittajana.

Kun 13 vuotta siten 84 prosenttia lapsista kastettiin ev.-lut. kirkon jäsenyyteen, vuonna 2019 määrä oli pudonnut 62 prosentin tuntumaan. Kuitenkin 10-15 vuotta sitten kastetuista lapsista yhä vain harvat on erotettu kirkosta, vaikka heidän vanhempansa ovat eronneet kirkosta. Niinpä 10-18-vuotiaiden ikäryhmässä kirkon jäsenosuus on keskimääräistä suurempi, ja rippikoulun kävi vuonna 2019 yhä yli 80 prosenttia nuorista (vuonna 2006 lukema oli 88 %).

Elämänkatsomustiedon (ET) opetuksessa olleiden lasten ja nuorten osuus on ollut selvästi alle 10 prosentin luokkaa. Uskonnonopetuksen piirissä kouluissa on yli 90 prosenttia lapsista ja nuorista (vuonna 2018 oli evankelis-luterilaisessa uskonnossa 86 %, ortodoksisessa uskonnossa 1,6 ja islamin uskonnossa 2,4 %). ET-oppilaiden osuudet vaihtelevat suuresti; korkein osuus on Helsingissä Vantaan ja Espoon tullessa seuraavana. Kuitenkin maakunnissa on kuntia, joissa ei ole ollenkaan aineen opetusryhmiä, nämä ”nollakunnat” ja ”nollakoulut” laskevat ET:n oppilasosuuden valtakunnallista keskiarvoa.

Vainajien kirkollisen siunaamisen osuus oli vuonna 2019 noin 89 prosenttia, kun osuus vuonna 2011 oli 95 prosentin luokkaa. Hautauskulttuuri monipuolistuu tuhkauksen lisääntyessä. Vainajien tuhka päätyy yhä useammin hautausmaiden ulkopuolelle maa- tai vesialueille. Vapaa-ajattelijat ovat nostaneet esille hautaustoimilain epäkohdat ja uskonnottomien syrjinnän seurakuntien hautausmailla. Liitto on esittänyt hautaustoimen siirtämistä kirkollisasioista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyteen.