Vapaa-ajattelijain liitto ry
Tavoitteet ja strategia 2026-29, liittohallituksen esitys liittokokoukselle
1. Toiminta-ajatus
2. Visio
3. Arvot
4. Strategiset perustavoitteet
4.1 Valtio ja kirkko erotetaan
4.2 Uskonnon opetus ja uskontoon sitouttaminen lopetetaan
4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu
4.4 Hautaustoimi siirtyy julkiseksi palveluksi
4.5 Sosiaalinen ja henkinen tuki turvataan
4.6 Tieteellisen maailmankuvan asemaa vahvistetaan
4.7 Humanistisen etiikan asema vahvistuu
5. Toiminnan peruslinjat
5.1 Yhteiskuntavaikuttaminen
5.2 Etujen ja oikeuksien puolustaminen
5.3 Palvelujen tarjoaminen ja lisääminen
5.4 Julkisuus ja viestintä
5.5 Yhteistyö
5.6 Järjestötoiminta
5.7 Henkilöjäsenet ja jäsenhankinta
5.8 Talouden vahvistaminen
5.9 Kansainvälinen yhteistyö
1. Toiminta-ajatus – tieto, järki, ihmisyys
Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnottomien ihmisoikeus-, kulttuuri- ja etujärjestö, joka
• perustaa toimintansa tiedepohjaiseen maailmankuvaan, järkiperustaiseen ajatteluun sekä
humanistisiin arvoihin ja elämänkatsomukseen,
• edistää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta sekä ihmisten yhdenvertaisuutta eli
syrjimättömyyttä uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta,
• vaatii julkisen vallan katsomuksellista neutraaliutta, vaatii valtion ja kirkon eron
loppuunsaattamista ja evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisaseman purkamista,
• edistää sekulaaria yhteiskuntaa ja tapakulttuuria sekä uskonnottomien seremonioiden ja
psykososiaalisen tuen palveluja.
Toimintamme on puoluepoliittisesti sitoutumatonta.
Liitto ja sen yhdistykset ovat osa kansainvälistä sekulaaria humanistista liikettä, jonka toimintaajatusta ja arvoja ilmentää Humanists Internationalin jäsenenä allekirjoittamamme Modernin
humanismin julistus (2022) sekä Pohjoismainen humanistimanifesti (2026).
2. Visio
Vapaa-ajattelijain tavoittelema Suomi on
• demokraattinen, sekulaari valtio ja yhteiskunta, jossa valtio ja kunnat toimivat uskonnollisesti ja
katsomuksellisesti tunnustuksettomasti sekä sitoutuneina YK:n ja Euroopan
ihmisoikeussopimuksiin.
• Suomi toimii kansainvälisesti ihmisoikeuksien puolesta, myös uskonnottomiin kohdistuvien
ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi.
• Kasvatus ja koulutus nojautuvat tieteeseen, rationaalisuuteen, kestävään kehitykseen ja
sekulaareihin humanistisiin arvoihin.
• Lasten ja nuorten oikeuksia ja oman identiteetin rakentamista tuetaan ja kunnioitetaan.
• Vapaa-ajattelijoilla ja muilla sekulaarijärjestöillä on merkittävä rooli uskonnottomien palvelujen
edistäjänä, kehittäjänä ja mahdollisuuksien mukaan tuottajana.
3. Arvot
Liitto noudattaa omassa toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä niiden yleisinhimillisiä arvoja:
• yksilön ja ajatuksen vapaus
• yhdenvertaisuus, tasa-arvo
• jokaisen sananvapaus
• vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä, eläinten oikeuksien ja luonnon kunnioitus.
Toiminnassamme hyväksymme ja kunnioitamme ihmisten erilaisuutta. Kaikilla vapaa-ajattelijoilla
on yhdistyksessään yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa toimintaan.
Liiton yhteiskuntapoliittiset ja kulttuuriset tavoitteet ovat ihmisoikeusperustaisia.
4. Strategiset perustavoitteet
4.1 Valtio ja kirkko erotetaan
Julkisen vallan neutraalisuuden toteuttamiseksi evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon
julkisoikeudellinen erityisasema puretaan. Hallituksen ja eduskunnan periaatepäätöksen pohjalta
asetetaan laajapohjainen toimikunta valmistelemaan valtion ja kirkon vaiheittainen erosuunnitelma.
Perustuslain 76 § kirkkolain säätämisestä kumotaan. Kirkot voivat päättää säännöistään muiden
yhteisöjen tapaan.
Kirkollisverojärjestelmä ja kirkon monopoliasema hautaustoimessa lopetetaan.
Väestörekisterin henkilötiedoista poistetaan merkintä kuulumisesta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Varhaiskasvatus ja opetus peruskoulussa ja toisella asteella on uskonnollisesti ja katsomuksellisesti
sitoutumatonta.
Mitään uskonnollista tai katsomuksellista yhteisöä ei syrjitä eikä suosita. Valtio, hyvinvointialueet,
kunnat ja oppilaitokset kunnioittavat julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja edistävät käytännössä
ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.
Ihmisillä on oikeus pitää katsomuksensa yksityisasianaan ja elää katsomuksensa mukaan. Julkinen
valta varmistaa ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden.
4.2 Uskonnon opetus ja uskontoon sitouttaminen lopetetaan
Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella aletaan noudattaa lakeja sekä
varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti,
katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta.
Hartaustilaisuuksien, jumalanpalvelusten ja muun uskonnollisesti sitouttavan toiminnan liittäminen
vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin. Niiden sijaan
kehitetään kaikille yhteistä toimintaa myös luokkaopetuksen ulkopuolella.
Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja
katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana
historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen ja taideaineiden opetusta. Filosofian
ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.
Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijain liitto pyrkii uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen
elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi
katsomusaineeksi uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä riippumatta. Elämänkatsomustiedon
tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan
käyttöön erityisesti peruskoulun alaluokilla ja lukiossa.
Jos eduskuntavaalien jälkeen maan hallitus päättää uuden yhteisen katsomusaineen valmistelusta,
siinä tulee mahdollisimman pitkälle hyödyntää elämänkatsomustietoa, jonka lähtökohtana ovat
valmiiden oppijärjestelmien sijaan oppilaiden elämismaailma ja sen ilmiöt. Monipuolisen
katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen lisäksi aineen tulee kehittää eettistä ja kriittistä
ajattelu- ja toimintakykyä sekä oppimisen taitoja.
Katsomusaineiden tai katsomusaineen opetus voidaan aloittaa vasta 4. luokalta, samaan aikaan
muiden reaaliaineiden kanssa.
4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu
Yhteiskunnan murroksessa tapakulttuurikin monimuotoistuu. Vapaa-ajattelijat tekevät tunnetuksi ja
edistävät ihmiselämän käännekohtiin ja vuodenkierron juhlapäiviin liittyvää maallista, sekulaaria
kulttuuria.
Teemme tunnetuksi siviilijärjestöjen perustaman Pro-Seremoniat-palvelukeskuksen
tarjoamaa tietoa ja palveluja uskontokuntiin sitoutumattomien perheiden juhliin. Pro-Seremoniat ja
useat vapaa-ajattelijain yhdistykset tarjoavat neuvontaa ja puhujapalveluja nimiäis-, hää- ja
hautajaistilaisuuksiin.
Vapaa-ajattelijain liitto ry on Pro-Seremonioiden osaomistaja ja pyrkii laajentamaan ja tekemään
tunnetuksi sen toimintaa. Erityisen tärkeää on puhujakoulutuksen laajentaminen ja uusien puhujien
kouluttaminen. Myös yhteistyötä hautaustoimistojen kanssa lisätään.
Oikeuden avioliittoon vihkimiseen on yhdenvertaistuttava. Mikäli rekisteröityjen uskonnollisten
yhdyskuntien vihkimisoikeus jatkuu, on myönnettävä vihkimisoikeus myös rekisteröityjen
sekulaarien yhdistysten vihkijöille. Viranomaisen on turvattava vihkimispalvelut kattavasti koko
maassa niin virka-aikana kuin sen ulkopuolella.
Vuodenaikajuhlat ja niihin liittyvät vapaat työstä ja opiskelusta säädetään virallisesti maallisiksi,
kansallisiksi juhlapäiviksi, ilman uskonnollista statusta ja yhteyttä kirkkolakiin.
Monimuotoisessa yhteiskunnassa jokainen yksilö ja perhe viettää niitä haluamallaan tavalla.
4.4 Hautaustoimi on uudistettava
Evankelis-luterilaiselle kirkolle monopoliaseman antava hautaustoimilaki on uudistettava
vastaamaan nopeasti muuttuvan yhteiskuntamme tarpeita. Hautaustoimi on julkisen vallan tehtävä, joka siirretään kirkollisasioista sosiaali- ja terveystoimen piiriin ja hyvinvointialueiden hallinnolliseksi tehtäväksi.
On mahdollista, että seurakunnat ja muut hautaustoimea harjoittavat yhteisöt voivat jatkaa nykyistä
toimintaansa palveluntuottajan roolissa. Silloin ne on asetettava yhdenvertaiseen asemaan
rahoituksessa ja hallinnossa toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen.
Myös seurakuntien hautausmaiden siirto kunnille on mahdollinen. Onhan perustuslakivaliokunta
todennut, että hautaustoimen järjestelyissä ei omaisuuden suoja ole merkityksellinen, koska kirkon
maaomaisuus on pääosin perua julkisoikeudellisesta asemasta.
Vuosittain haudataan yli 10 000 uskontokuntiin kuulumatonta vainajaa, joista osa evankelisluterilaisen kirkon hautausmaalle kirkollisin seremonioin. Tavoitteenamme on hautaustoimilain mukaisesti vainajan vakaumuksen ja tahdon kunnioittaminen. Kannustamme ihmisiä laatimaan
hoitotahdon ja tahdonilmauksen hautauksen ja hautajaisten järjestämisestä ja tiedottamaan siitä
läheisilleen.
Hyvinvointialueet huolehtivat riittävästä määrästä tunnustuksettomia ja eri
uskontokuntien tarpeiden mukaan muunneltavia seremoniatiloja. Näin turvataan lain mukainen
vainajan katsomuksen ja toiveiden toteutuminen ja vältetään vainajan läheisten syrjivä ja
epäkunnioittava kohtelu.
Vapaa-ajattelijat edistävät hautauskulttuurin uudistumista, tuhkauksen ja uusien
hautaustapojen yleistymistä. Krematorioiden määrää on lisättävä vastaamaan kasvavaa tarvetta.
Krematoriopalvelun tarjoamisen velvollisuus tulee siirtää hyvinvointialueiden vastuulle.
On monipuolistettava mahdollisuuksia uurnahautauksiin ja tuhkan sijoittamisen luontoon myös
hautausmaiden ulkopuolella. Kaikkien kuntien tulee osoittaa alueeltaan ainakin
yksi helposti saavutettava paikka tuhkan sijoittamiselle luontoon tai vesistöön.
4.5 Psykososiaalinen tuki turvataan
Psykososiaalisen tuen palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintaa. Hyvinvointialueilla tulee olla riittävät resurssit psykososiaalisen tuen antamiseen, alkaen
kriisipäivystyksestä. Henkistä tukea tarvitseville potilaille ja heidän läheisilleen on oltava tarjolla
ammattihenkilöstön lisäksi uskonnollisesti neutraalia ammatillista ja koulutettua vertaistukea. Sama
koskee vankiloita ja puolustusvoimia.
Puolustusvoimat palkkaa myös sekulaareja henkisen tuen ammattilaisia.
Kansalaisen kuoleman jälkeiseen asioiden hoitamiseen liittyy paljon byrokratiaa, jonka omaiset
kohtaavat. Mahdollisuus perukirjan tekemiseen sähköisesti on tarpeellinen edistysaskel.
Sosiaalitoimen on järjestettävä neuvontaa ja tarvittaessa autettava asioiden hoitamisessa.
4.6 Tieteellisen maailmankuvan asemaa vahvistetaan
Oppilaitoksissa opetus ja opiskelu ovat tiedeperustaista, rationaalisuuteen ja kriittisyyteen ohjaavaa
sekä käytännössä uskonnollisesti sitouttamatonta. Suomessa ei tarvita julkisen vallan tukemia
uskonnollisia kouluja. Fundamentalistisille ”luomisopeille” sekä uskomusopeille ja -hoidoille ei ole
sijaa kouluissa eikä kansalais- ja työväenopistoissa.
Yliopistot ja tutkimuslaitokset pitävät esillä julkisuudessa kriittistä ja rationaalista ajattelua.
Pappiskoulutus toteutetaan yliopistojen ulkopuolella. Tieteellisten seurojen toiminta saa julkista
rahoitusta. Julkisesti rahoitettu media pidättyy esittelemästä uskomushoitoja ja epätieteellistä tietoa
muuten kuin kriittisessä journalistisessa asiayhteydessä.
Ihmiskunnan suuria haasteita ovat luontokato ja ilmastonmuutos, joihin tarvitaan pikaisia
tieteelliseen tutkimustietoon perustuvia toimia.
Humanismiin kuuluu myös eläinten oikeuksista huolehtiminen. Uskonnollisiin, taikauskoon
perustuviin teurastustapoihin tulee puuttua, sillä ne eivät käytännössä kunnioita eläinten kohtelun ja
käsittelyn yleisiä vaatimuksia. Nostetaan esiin eläinsuojeluasetuksen 12 luvussa tyystin taikauskoon
nojautuvat 45§-48§, jotka ovat osoittautuneet vain näennäisesti kunnioittavan 42§ ohjeistusta.
Niiden sanamuodot antavat mahdollisuuden ohittaa puolueettomuuden vaatimukset mainittujen
uskonnollisten toimitusten valvonnassa.
Vapaa-ajattelijain viestintäkanavat tarjoavat foorumin kriittiseen ja rationaaliseen keskusteluun
mukaan lukien uskontojen perusoppien ja käytäntöjen kritiikki tieteen ja ihmisoikeuksien
näkökulmista. Tuomme esille tieteen merkitystä ja tiedepohjaista maailmankuvaa omaehtoisesti ja
aktiivisesti.
4.7 Humanistisen etiikan asema vahvistuu
Kasvava enemmistö ihmisistä ymmärtää, että käsitys uskonnosta moraalin lähteenä ja perustana on
virheellinen. Ihmisoikeussopimukset, perusoikeudet sekä demokraattisesti säädettyihin lakeihin
perustuva yhteiskunta ovat sekulaarin ajattelun ja kulttuurin tulosta.
Seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät uskonnollisperusteiset kiellot, kuten raskauden
ehkäisyn, ehkäisyvalistuksen ja raskauden keskeytyksen kielto, katsotaan maailmanlaajuisesti
haitalliseksi. Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti on yksilön vapaasti määriteltävissä.
Myös poikavauvojen sukupuolielinten silpominen uskonnollisin perustein, ilman lääketieteellistä
terveydellistä perustetta tulee kieltää lailla.
Toimintamme Kansainvälisessä humanistiliitossa, Humanists International, ja pohjoismaisten
järjestöjen yhteistyössä korostavat ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden polttavia
kehittämistarpeita maailmalla. Humanismin ja sekularismin puolustaminen ja edistäminen
maailmassa edellyttää määrätietoista toimintaa. Jatkossa valtio käyttää kehitysyhteistyössä vain
sekulaareja kansalaisjärjestöjä.
5. Toiminnan peruslinjat
5.1 Yhteiskuntavaikuttaminen
Vapaa-ajattelijain vaikuttamistyön lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti uskonnon
ja katsomuksen vapaus sekä syrjimättömyys uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.
Liitto antaa kannanottoja ja lausuntoja ennakoivasti ja pyydettäessä; yhdistykset ottavat kantaa
kunnissa ja alueellisesti ennakoivasti ja pyydettäessä. Tarvittaessa reagoidaan nopeasti. Yhdistykset
voivat ottaa kantaa myös valtakunnallisiin asioihin ja pyrkivät vaikuttamaan vaalipiirin
kansanedustajiin ja eduskuntavaaliehdokkaisiin.
Liitto laatii omaan työhönsä ja yhdistyksille vuosikellon, jossa on ennakoitu aikoja vuosittain
toistuvien teemojen esille nostamiseen tai nousuun meistä riippumatta. Samoin seurataan
valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kehittämishankkeiden aikatauluja ja nostetaan
niitä esiin ennakoivasti.
Liiton edustajat kehittävät suoraa vuorovaikutusta julkisen hallinnon ja poliittisten päättäjien
kanssa. Tuemme tavoitteidemme mukaisia kansalaisaloitteita ja kuntalaisaloitteita. Yhdistysten
edustajat lisäävät vuorovaikutusta alueensa poliittisten päättäjien kanssa.
Vapaa-ajattelijat kehittävät jatkuvasti omaa asiantuntijuuttaan pyrkiessään aloitteelliseen ja
monipuoliseen vaikuttamiseen.
Toimimme muiden ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen rinnalla ja yhteistyössä niiden kanssa.
Osallistumme myös uskontojen ja katsomusten dialogiin, mikäli siihen on mahdollisuudet.
5.2 Etujen ja oikeuksien puolustaminen
Uskonnottomien ihmisoikeus-, kulttuuri- ja etujärjestönä emme aja etuoikeuksia, vaan
uskonnottomien yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua. Kritisoimme uskonnollisille yhdyskunnille
säädettyjä ja käytännössä muodostuneita etuoikeuksia. Tuomme esiin uudistusten myönteiset
vaikutukset yhteiskuntaan.
Erityisen huomion kohteena ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvien syrjivien käytäntöjen poistaminen.
Tuemme reagoimista päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuviin yhdenvertaisuuden ja
uskonnonvapauden loukkauksiin, kun säädettyä uskonnollista ja katsomuksellista
sitouttamattomuutta ei noudateta. Tuemme vanhempien toimintaa lastensa oikeuksien puolesta ja
teemme kehittämisehdotuksia koulujen rehtoreille ja päiväkotien johtajille.
Tuemme myös vanhusten, vammaisten ja muiden heikommassa asemassa olevien ohjelma- ja
harrastustoiminnan valinnan vapautta ilman uskonnollista painostusta palvelutaloissa,
ryhmäkodeissa ja hoivakodeissa.
Liitto ja yhdistykset antavat ilmi tulevissa syrjintätapauksissa neuvonta- ja kanteluapua perheille,
yksityishenkilöille ja myös viranomaisille. Neuvontaa ja oikeustukea tarjoaa myös kantelupukki.fipalvelu, jossa ovat mukana Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijat. Tärkeää tietoa välittää myös uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien facebook-ryhmä.
Liitto tai yhdistykset tekevät tarvittaessa kanteluja ja valituksia, ja voimme viedä asioita myös
kansainvälisiin tuomioistuimiin ja muihin ihmisoikeustoimielimiin.
Erityisen huomion kohteeksi nostamme hautaustoimilaissa säädetyn vainajan katsomuksen
kunnioittamisen. Sen toteutumisen edellytyksiä tulee vahvistaa uskonnottomia syrjivän
hautaustoimilain olosuhteissa. Tarvitaan tunnustuksettomia hautajaistiloja ja lisää uskonnottomia
hautajaispuhujia. Liitto tukee puhujakoulutusta sekulaareihin seremonioihin. Liitto toimii
aloitteellisesti syrjivän hautaustoimilain uudistamiseksi.
5.3 Palvelujen tarjoaminen ja lisääminen
Sekulaarin tapakulttuurin laajentuminen on keskeisiä tavoitteitamme. Liitto tuottaa
siviiliseremoniapalveluja etupäässä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Myös monet
liiton yhdistykset tai niiden aktiivit toteuttavat uskonnotonta puhujapalvelua sekä hautajaisiin että
iloisiin perhejuhliin.
Vapaa-ajattelijain yhdistysten ylläpitämillä hautausmailla on tärkeä merkitys alueen
vapaa-ajattelijoille ja uskonnottomille ihmisille syrjimättömän hautauksen varmistamisessa.
Hautausmaita ylläpidetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Liitto tukee yhdistystensä
hautausmaatoimintaa sekä hautausmaita ylläpitävien yhdistysten muodostamaa
hautausmaaverkostoa ja tiedotustoimintaa.
Tuemme jäsenenä Prometheus-leirin Tuki ry:n toimintaa Prometheus-leirien
järjestämisessä vaihtoehtona rippileireille. Leireille on suuri kysyntä, mutta
toiminnan laajentumista kysynnän mukaisesti on jarruttanut aikuisohjaajien puute.
Liitto tuo esille Protun toimintaa ja aikuisohjaajana toimimisen merkityksellisyyttä.
5.4 Julkisuus ja viestintä
Tiedotustoiminnalla ja vuorovaikutuksellisella viestintäkulttuurilla on olennainen merkitys Vapaa-ajattelijain tavoitteiden toteuttamisessa ja edistämisessä. Asioiden julkisuuteen nostamisessa lisätään monien eri kanavien samanaikaista hyödyntämistä.
Liittohallitus laatii tavoitteet ja strategia -asiakirjan lisäksi viestintästrategian. Valitaan
viestintävastaava, joka toimii yhteistyössä liiton johdon ja yhdistysten kanssa. Samoin liiton ja
yhdistysten vuosisuunnitelmissa nostetaan viestintään teemoja ja kampanjoita vuodenkierron
ajankohtaisia aiheita hyvissä ajoin ennakoiden.
Julkaisemme Vapaa Ajattelija -lehteä, joka tuo esiin liiton tavoitteita ja aktivoi jäseniä ja muita
uskonnottomia ilmaisemaan ajatuksiaan. Kirjoituksia levitetään myös sosiaalisessa mediassa, mikä
tukee jäsenten ja ystävien osallistumasta nettikeskusteluihin eri asioissa. Juttulinkkien jakamisella
voidaan laajentaa lehden lukijakuntaa. Kehitetään hakukone- ja tekoälyoptimointia niin, että meidät
löydetään meille tärkeissä asioissa.
Eri kohderyhmille suunnatuilla asiakohtaisilla sähköisillä esitteillä on tärkeä merkitys. Niitä pitää
voida jakaa ja tulostaa. Tarpeen mukaan painotuotekin voi tulla kysymykseen.
Liiton ja yhdistysten verkkosivuja kehitetään informaation ja kysymyksiin vastaamisen kanavina.
Liiton Facebook-ryhmä ja -sivu, Instagram, X ja muut vastaavat foorumit tarjoavat mahdollisuuksia
vilkkaaseen vuorovaikutukselliseen keskusteluun ja markkinointiin. Videokuvan ja äänen käyttöä
viestinnässä lisätään. Liitto tukee yhdistysten lehtiä ja muuta alueellista julkaisutoimintaa.
Perusoikeuksista, sekulaarista tapakulttuurista ja vapaa-ajattelusta tarvitaan myös
maahanmuuttajille kohdistettuja esitteitä ja informaatiota, kuten uskonnonvapaus.fi-sivuston
pääsisältöjä, muillakin kuin suomen kielellä.
Liiton mediatiedotus tukee yhteiskuntavaikuttamista ja sekulaarin kulttuurin kehitystä.
Mediapalvelua kehitetään ja monipuolistetaan. Tarvitaan monia asioiden esittäjiä, esimerkiksi
erilaisia haastateltavia eri tyyppisiin medioihin eri asioista, joita ajamme eteenpäin. Yhdistysten
edustajien kannattaa vierailla Ylen aluetoimituksessa ja suurimpien lehtien toimituksessa.
Viestinnän digitalisoituminen ja sosiaalinen media ovat avanneet meille aivan uusia
mahdollisuuksia ja erityisesti vuorovaikutukselliseen ja keskustelevaan viestintään. Samalla
sosiaaliseen mediaan liittyy monia ongelmia ja haasteita, kuten esimerkiksi Facebookin ja Googlen
”kuplauttava” vaikutus.
Sosiaalisessa mediassa on myös muuta kuin aitoa keskustelua, ja myös vapaa-ajattelijoihin,
ateisteihin ja uskonnottomiin kohdistuu netissä valheisiin ja puolitotuuksiin perustuvaa jatkuvaa
kampanjointia. Valheisiin ja puolitotuuksiin voidaan vastata asiallisesti, mutta tärkeintä on esitellä
selkeästi vapaa-ajattelijoiden todellisia tavoitteita ja toimintaa.
Kaikessa viestinnässä yksittäiset vapaa-ajattelijat ovat viime kädessä avainroolissa, etenkin
sosiaalisessa mediassa sisältöä tuottavat aktiivit, jotka saavat aikaan vaikuttavuutta omalla
tyylillään. Liitto kannustaa kaikkia jäseniään julkaisemaan ja tuomaan esiin vapaa-ajattelijain
tavoitteita sosiaalisessa mediassa samoin kuin lehdissä, radiossa ja tv:ssä.
5.5 Yhteistyö
Vapaa-ajattelijain tavoitteiden edistämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan monimuotoista yhteistyötä.
Siihen kuuluvat yhtäältä viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus säädösvalmistelijoiden sekä
poliittisten päättäjien kanssa.
Lisäämme yhteistyötä poliittisten puolueiden, eduskuntaryhmien ja kansanedustajien kanssa samoin
kuin kuntien ja hyvinvointialueiden virkamiesten ja poliittisten päättäjien kanssa. Sitä tarvitaan
myös alueellisella ja kuntatasolla.
Samalla teemme yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla toisten sekulaarijärjestöjen ja
ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Jatketaan ja tiivistetään sekulaarijärjestöjen yhteistyötä ja tapaamisia.
Yhdenvertaisuuslaissa kielletyistä syrjintäperusteista kärsivien väestöryhmien järjestöjen
keskinäinen vuorovaikutus ja toisten kokemuksista oppiminen antaa virikkeitä omaan
toimintaamme.
Erityinen huomio kiinnitetään yhteistyön syventämiseen kansainvälisen humanistiliiton toisen
suomalaisen jäsenjärjestön, Suomen Humanistiliiton kanssa. Liitto ilmaisee valmiutensa myös
voimien kokoamiseen yhteen järjestöön taikka yhteistyöelimeen.
5.6 Järjestötoiminta
Vapaa-ajattelijain oman toiminnan arviointi, monipuolistaminen ja joustavoittaminen ovat
tarpeellisia sekä liitto- että yhdistystasolla, voimavarat huomioon ottaen.
Valtakunnallisen toiminnan organisointi edellyttää erilaisia työryhmiä ja projekteja, joihin voi
osallistua etäyhteydellä eri puolilta Suomea, ja mukaan voivat tulla myös muut kuin yhdistysten
jäsenet. Liitto tukee pääasiassa sähköisten projektien toimintaa ja voi perustelluista syistä maksaa
myös läsnäolokokousten matkakuluja.
Yhdistysten keskinäistä vuorovaikutusta ja toisilta oppimista edistetään toimintaseminaarein ja
yhdistysten yhteisin tapahtumin. Yhdistysten toimintaa laajennetaan alueellisesti niin, että
esimerkiksi koulujen ongelmiin puututaan muuallakin kuin yhdistyksen kotikunnassa.
Liitto lisää verkkovälitteistä koulutustoimintaa yhdistysten aktiiveille sekä eri teemoista
kiinnostuneille jäsenille ja ystäville. Voidaan myös tarjota verkkovälitteisiä informaatiotilaisuuksia
esimerkiksi opettajille.
Tavoitteena on, että järjestötoiminta vapaa-ajattelijoissa on paitsi vaikuttavaa myös kivaa.
Tapahtumat voivat olla myös virkistävää yhdessäoloa ilman erityistä tarkoitusta edistää jotain
tiettyä tavoitettamme. Kiinnitämme huomiota esteettömyyteen, monimuotoisuuteen ja kaikkia
osallistavaan toimintatapaan.
Tavoitteitamme edistämässä on monenlaisia ihmisiä, eikä kaikkien kanssa tarvitse olla kaikista
asioista samaa mieltä. Vapaa-ajattelijain keskinäinen vuorovaikutus on ystävällistä sekä ihmisten
erilaisuutta ja mielipiteitä kunnioittavaa.
5.7 Henkilöjäsenet ja jäsenhankinta
Jokainen uusi yhdistyksen jäsen on tärkeä ja suuri mahdollisuus. Uudet jäsenet tuovat yhdistysten ja
liiton toimintaan uutta intoa ja voimaa. Jokainen voi vapaasti päättää jäsenyytensä aktiivisuuden
tason. Roolia voi myös vaihtaa eri aikoina.
Vapaa-ajattelijain yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja painoarvon kannalta on tarpeen lisätä
henkilöjäsenten määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pidämme asiaa esillä viestinnässä.
Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa kiinnitämme huomiota jäsenyyskysymyksen rohkeaan ja
kohteliaaseen esille ottoon.
Erityinen huomio kohdistetaan nuorten mukaantulon edistämiseen. Nuorten jäsenten oman
toiminnan aloittaminen tulee mahdollistaa myös taloudellisesti. Nuorisotoimintaan on saatavissa
tukea ja virikettä myös Euroopan nuorilta humanisteilta.
5.8 Talouden vahvistaminen
Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan rahoitusta ja varainhankinnan uusia muotoja kehitetään.
Ihmisoikeusjärjestöjen toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti kuuluu keskeisellä sijalla
varainhankinta lahjoitusten ja testamenttien kautta. Kehitetään vapaa-ajattelijoille annettavien
lahjoitusten kohdentamisen mahdollisuuksia.
Kertalahjoitusten lisäksi voidaan nostaa esille myös kuukausittaiset lahjoitussopimukset. Myös
pienkeräykset erityiskohteisiin ovat mahdollisia.
Toiminta ihmisoikeuksien ja sekulaarin kulttuurin puolesta sisältää mahdollisuuksia myös
hankkeistaa toimintojamme ja näin hankkia projektirahoitusta, mikä mahdollistaisi henkilöstön
palkkaamisen. Projektirahoituksella voidaan ja kannattaa tehdä vain sellaista, mitä meidän
muutenkin pitäisi tehdä kulloistenkin voimavarojen puitteissa.
5.9 Kansainvälinen yhteistyö
Liitto jatkaa jäsenjärjestönä toimintaa Kansainvälisessä humanistiliitossa (Humanists International,
HI). Vuonna 2022 liitto allekirjoitti Modernin humanismin julkistuksen, jota teemme edelleen
tunnetuksi ja sovellamme toiminnassamme.
Jatkamme myös pohjoismaisten järjestöjen yhteistyötä. Hyödynnämme vuonna 2026 päivitettyä
Pohjoismaista humanistimanifestia. Keväällä 2027 liitto järjestää pohjoismaisten järjestöjen
tapaamisen Suomessa.
Liitto osallistuu eurooppalaisten järjestöjen European Humanist Services Networkin toimintaan
kapasiteetin kasvattamiseksi seremoniapalveluissa, koulutuksessa, nuorisotoiminnassa ja
eksistentiaalisen henkisen tuen palveluissa.
Hyödynnetään myös kansainvälistä Ajatuksen vapaus -raporttia (Freedom of Thought Report) ja
pidetään sen tiedot Suomesta ajan tasalla. Kampanjointia jumalanpilkan kriminalisoinnin
lopettamiseksi (End Blasphemy Laws) jatketaan.
Samalla annamme oman panoksemme ihmisoikeustoimijoiden tukemiseen sekä vakavien
ihmisoikeusloukkausten vastaiseen taisteluun eri puolilla maailmaa.
Herätämme Suomessa keskustelua uskontoihin kytkeytyvistä ihmisoikeusongelmista maailmalla.
Esitämme vetoomuksia ja vaatimuksia ulkoministeriölle sekä Suomen edustajille kansainvälisissä
toimielimissä sekä Euroopan unionissa ja Euroopan neuvostossa.
-o-o-
”Kaikki lapset syntyvät ateisteina; heillä ei ole käsitystä Jumalasta.”
– Paroni Paul-Henri Thiry d’Holbach (1723–1789)