Vapaa-ajattelijain liiton kolmivuotiskertomus 2023-2026

Kolmivuotiskauden aikana mm. julkaistiin lajissaan ensimmäinen kirja uskonnottomasta elämästä ja Kullervon hautausmaa Vaasassa otettiin käyttöön. Vapaa Ajattelija -lehden julkaisussa palattiin neljään normaaliin paperinumeroon. Www-sivut ym. jatkoivat entiseen tapaan.

Hyväksytty liittokokouksessa 24.10.2026.

Kertomus liiton toiminnasta liittokokouksesta 2023 liittokokoukseen 2026 perustuu vuosien 2024 ja 2025 toimintakertomuksiin sekä liittohallituksen pöytäkirjoihin 2023 lopulla ja vuonna 2026.

 

1 Yleistä 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkui koko kauden. Se ja sodan lopettamispyrkimykset olivat uutisissa näkyvin aihe, ja peittivät mediatilaa muulta, myös meidän asioiltamme. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin toisella kaudella tieteellisen tiedon kyseenalaistaminen, tutkimuksen riippumattomuuden kaventaminen, kiellettyjen sanojen ja aiheiden listojen laatiminen yliopistojen rahoitustarkoituksiin ja kaikkinainen totuuden vääristely on saanut maassa ennennäkemättömät mittasuhteet. Sillä on rohkaiseva vaikutus samansuuntaisiin pyrkimyksiin muissakin maissa “trumpilaisuuden” kannattajien keskuudessa.

Kauden loppupuolella kärjistyi Lähi-idän ja Gazan tilanne, jossa mukana myös islam, juutalaisuus ja kristinusko sekä vahvasti niiden äärisuuntaukset. Vapaa-ajattelijain liitto kritisoi kannanotossaan Suomen hallituksen joutumista Kristillisdemokraattisen puolueen panttivangiksi suhtautumisessa Gazan tilanteeseen.

Koulujen uskonnolliset tilaisuudet saivat vuonna 2024 laajaa huomiota, kun Hämeenlinnassa oppilaille tarjottu gospel-konsertti osoittautuikin selvästi uskonnolliseksi vastoin ennakkotietoja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suosituksen mukaan koulu päätti maksaa hyvityksen oppilaalle, mutta opetuslautakunta muutti päätöksen äänestyksen jälkeen. Asiaa kommentoitiin laajasti eduskuntaa myöten, tahallisestikin väärinymmärtäen.

Vielä laajemman mediahuomion sai toukokuussa 2026 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan langettava päätös Espoon kaupungille. Lauri Ojalan valituksessa ilmeni, että kaupungin koulut olivat laiminlyöneet Opetushallituksen ohjeissa säädetyn velvollisuutensa ilmoittaa ennakkoon virrenveisuusta yhteisen juhlan ohjelmassa. Espoon kaupunki vei 10 000 euron uhkasakon hallinto-oikeuteen ja on kieltäytynyt maksamasta hyvitysmaksuja syrjimilleen kantelijoille.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus koko väestöstä oli vuoden 2025 lopussa 35,9 % eli kasvoi vuosittain noin prosenttiyksikön. Ev.-lut. kirkon jäsenosuus laski 61,1 prosenttiin ja kastettujen osuus alle 1-vuotiaista vauvoista oli 58,0 % eli väheni 1,6 %-yksikköä. Valtionkirkoista erosi vuosittain noin 50 000 ihmistä, ja valtaosa kulki eroakirkosta.fi -palvelun kautta Digi- ja väestötietoviraston erosivulle. Toisaalta myös valtionkirkkoihin liittyneiden määrä kasvoi ja oli vuonna 2025 lähes 20 000. Kuolleiden kirkon jäsenten ja kirkon jäseneksi liitettyjen alle 1-vuotiaiden erotus on myös vuosittain vähentänyt kirkon jäsenosuutta tuntuvasti.

Maallistuminen jatkui muidenkin tilastojen mukaan. Niistä aviopareista, joiden vihkitapa on tiedossa, maallisin menoin vihittiin reilusti yli 60 prosenttia. Peruskouluissa elämänkatsomustietoa opiskelevien osuus vaihtelee suuresti eri puolilla maata, Helsingissä se on jo 31 prosenttia. ET:n oppilasosuuden kasvu on kauden aikana ollut vuosittain 1-2 prosenttiyksikköä. Protu-leirejä ja ohjaajakoulutusta on kehitetty, ja osallistujamäärissä saatiin ennätys vuonna 2026.

Uskontokuntiin kuulumattomista vainajista lähes 2/3 siunattiin hautaan yhä ev.-lut. kirkon menoin. Tähän vaikuttavat puutteet hautajaistila-, puhuja- ja hautaustoimistopalveluissa. Osa liiton jäsenyhdistyksistä on vaikuttanut yksityisten tunnustuksettomien hautajaistilojen tarjonnan parantumiseen. Asia oli esillä myös Hautaustoimistojen liiton toimialapäivillä 2026. Liitto esitti hyvinvointialueille toimia tilaongelman parantamiseksi. Samoin on vaadittu hautaustoimilain uudistusta ja hallinnon siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön kirkollisasioista sosiaali- ja terveystoimen piiriin.

Kirkon rippikoululaiskyselyn tulosten mukaan kirkon Jumalaan ja Jeesukseen uskominen ovat lisääntyneet ja asenteet huono-osaisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan koventuneet. Mediassa tätä on ylitulkittu koko nuorisoa koskevaksi, vaikka Nuorisobarometri kertoo muuta. Nuoret naiset ohittivat miehet maallistumisen vauhdissa.

Kuntaverotukseen tehty ansiotulovähennyksen poistuminen ja työtulovähennyksen nosto muuttivat veropohjaa niin, että kirkon verotulot kasvavat vuosina 2025 ja 2026 noin 50 miljoonaa euroa ilman nimellisen kirkollisveroprosentin nostoa. Toisaalta valtion budjettirahoitusta kirkolle on vähennetty noin 20 miljoonaa euroa, minkä johdosta seurakunnat ovat korottaneet hautausmaidensa palvelumaksuja tuntuvasti.

Muita merkittäviä muutoksia lainsäädännössä ei toimikauden aikana tapahtunut. Sukuelinten silpominen eli ns. ympärileikkaukset olivat käsiteltävänä mutta todellisia muutoksia ei tapahtunut: tyttöjen silpominen on edelleen selvästi kielletty, poikien epämääräisesti sallittu.

Valtiopäivien avajaispäivänä on tunnustuksettomia tilaisuuksia pidetty valtiovarainvaliokunnan salissa kansanedustajien kerhon järjestämänä, mutta niiden asema ei ole vielä yhdenvertainen avajaisjumalanpalveluksen kanssa. Käytäntö alkoi huhtikuussa 2023.

Itä-Suomen yliopisto luopui jumalanpalveluksesta tohtoripromootion osana. Tampereen ja Turun yliopistojen tohtoripromootioissa oli ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksen rinnalla tunnustukseton vaihtoehto.

Vuonna 2025 kunta- ja aluevaalit olivat vahvasti esillä sekä yleisesti uutisissa että meidän toiminnassamme. Uskonnonvapaus.fi-sivuston kuntavaalikone sai huomattavan määrän vastauksia, vaikka suurin osa ehdokkaista ei vastannut, eikä kaikkia tavoitettu.

Mediassa oli näkyvillä Töölön yhteiskoulun lukion rehtorin päätös kieltäytyä ET-stipendin vastaanottamisesta vuoden 2025 kevätjuhlassa. Julkisuuden ansiosta jäseneksemme haki poikkeuksellisen moni kesäkuussa, ja stipendikin saatiin toista kautta toimitettua ylioppilaalle.

2 Toiminnan johto 

2.1 Liittovaltuusto ja -hallitus

Valtuustoon kuuluivat puheenjohtaja Robert Brotherus, jäsenet Susanna Anjala, Mikko Hangelmaa, Päivi Kovanen, Melina Maunula, Petra Packalén, Pertti Periniva, Mauno Sarajärvi, Ari Sulopuisto, Martti Vaattovaara ja Antti Värri (varapuheenjohtaja) sekä varajäsenet Reijo Raappana, Antti Rantakokko, Thomas Mangs, Aki Räisänen ja Tapio Pilli.

Valtuuston kokoukset olivat hybridikokouksia, joihin osa valtuuston jäsenistä osallistui etänä ja osa kokouspaikalla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuusto hyväksyi liitolle ympäristövastuusuunnitelman sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman.

Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jori Mäntysalo, jäsenet Ritva Ahonen, Timo Karjalainen (pääsihteeri), Tanja Laine (varapuheenjohtaja), Mila Palmia, Venla Parantaja, Risto Puumalainen, Liisa Taskinen ja Esa Ylikoski sekä varajäsenet Tomi Pinomäki, Jape Lovén, Yki Räikkälä ja Riku Bähr. Palmia erosi ja hänen sijaansa valtuusto valitsi 3.5.2025 Jari Peltosen.

Hallitus kokousti noin kerran kuukaudessa pääosin etäkokouksina, ja piti sähköisin välinein tiiviisti yhteyttä kokousten välillä.

2.2. Toimihenkilöt

Liittokokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa liittohallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Tanja Laine ja pääsihteeriksi Timo Karjalainen.  Taloudenhoitajaksi valittiin Marja Vinni. Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajaksi edelleen vahvistettiin Esa Ylikoski. Uskonnonvapaus.fi- sivuston webmasteriksi vahvistettiin Jori Mäntysalo ja muiden sivustojen webmasteriksi Riku Bähr. Päätoimittajan tehtävään valittiin Ylikosken erottua vuoden 2026 alusta Yki Räikkälä.

Liiton nimenkirjoitusoikeus myönnettiin sääntömääräisten lisäksi Esa Ylikoskelle. Myönnettiin tilinkäyttöoikeus yhdistyksen pankkitileihin Jori Mäntysalolle, Tanja Laineelle ja Marja Vinnille. Myönnettiin lisäksi Hallinnointiturvalle tilinkäyttöoikeus asuntotiliin. Verkkopankkitunnusten pääkäyttäjäksi nimettiin Jori Mäntysalo. Vaihdettiin pankkiin yhteyshenkilöksi Marja Vinni.

Liittohallituksen jäsenet puheenjohtaja mukaan lukien toimivat vapaaehtoistyön pohjalta. Marja Vinni on hoitanut ostopalveluna taloudenhoitajan ja järjestösihteerin tehtäviä. Kirjanpitopalvelu on hankittu Vaara Productions osuuskunnalta.

Liiton kirjanpitoon sekä Vapaa Ajattelija -lehden taittoon käytettiin ostopalveluja. Lehden toimitussihteerille maksettiin numerokohtainen palkkio.

3 Työryhmät 

3.1 Vapaa Ajattelijan toimitus 

Päätoimittajana toimi vuoden 2025 loppuun saakka Esa Ylikoski ja vuoden 2026 alusta alkaen Yki Räikkälä. Muita toimituksen jäseniä ovat olleet Riku Bähr, Markku Järvenpää, Kukka Kumpulainen, Lila Lähde, Jori Mäntysalo, Yki Räikkälä/Esa Ylikoski ja Eero Suorsa.

Toimitussihteeri oli Risto K. Järvinen. Taitto ostettiin kauden alussa Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:ltä ja kauden loppupuolella Joni Syväseltä.

3.2 Nettityöryhmä 

Liiton sähköpostilistoja, nettisivuja, Facebook-sivuja ja Discord-palvelinta hoitivat Jori Mäntysalo, Riku Bähr ja Esa Ylikoski. Vapaa Ajattelijan nettisivuja on hoitanut Markku Järvenpää. Sähköpostilistojen käyttö oli edelleen hiljaista, keskustelu on pitkään käyty lähinnä Facebook- ryhmässä. Discordissa keskusteli enemmänkin aktiivien pieni piiri, vaikka palvelin on kaikille avoin.

Ulospäin näkyvässä käytössä oli Instagram, jota hoiti erityisesti Venla Parantaja. Postauksia oli erityisesti vuoden 2025 marraskuun lopulta alkaen. Viestipalvelu X:n (entinen Twitter) käytöstä on luovuttu. Liitolla on BlueSky-tili, mutta sen julkaisutoiminta on käytännössä olematonta.

Www-sivujen palveluntarjoaja vaihtui. Muutos ei näkynyt sivuston sisällössä.

3.3 Hautausmaatyöryhmä 

Hautausmaita ylläpitävien yhdistysten kesken muodostettiin WhatsApp-ryhmä, sittemmin Signal-ryhmä. Liiton nettisivujen alasivu hautaustoimesta uusittiin. Sinne laitettiin tietoa uskonnottomien hautajaisten järjestämisestä, kartta hautausmaistamme, kuvia niistä sekä yhteystiedot kyseisiin yhdistyksiin.

Vapaa Ajattelijassa on julkaistu hautausmaita ja hautauskulttuuria koskevia artikkeleita. Vuoden toisessa numerossa oli Ritva Ahosen ja Risto Puumalaisen artikkeli, jossa kerrottiin yllä mainitusta liittomme nettisivun päivityksestä sekä Esa Ylikosken, Risto Puumalaisen ja Laura Mäntysalon artikkeleita.

Työryhmän puheenjohtaja vaihtui. Risto Puumalainen jäi tehtävästä pois ja Venla Parantaja Pohjanmaan yhdistyksestä otti tehtävän vastaan.

3.4 Asuntotyöryhmä 

Asunnoista vastasivat lähinnä Ritva Ahonen, Thomas Mangs ja Marja Vinni. Vuonna 2024 asuntojen kunnossapitoa oli vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Yhden asunnon hissin korjauslaina maksettiin kokonaan. Pieniä korjauksia oli mm. välioven asennus, lukkojen uusiminen sekä muita pienhankintoja.

Vuonna 2024 asunnot saatiin vuokrattua edellisen lähdettyä eivätkä asunnot olleet tyhjillään. Vuosina 2025-2026 tilanne muuttui ja vuokria piti laskea.

Vuonna 2025 asuntojen kunnossapitokuluja oli yli 12 000 € enemmän kuin vuonna 2024, kun teetettiin keittiöremontti, maalausta ja lattian uusiminen. Lisäksi 2025 oli yhdessä asunnossa linjasaneeraus. Vuonna 2026 on kahdessa asunnossa alkanut linjasaneeraus.

Viime vuosina on kuudessa asunnossa ollut tai on juuri menossa linjasaneeraus, ja ilmeisesti vuonna 2027 tulee vielä yhteen. Tämä on vähentänyt tilapäisesti vuokratuloa, mutta toisaalta nostaa sijoitusasuntojen arvoa.

4 Jäsenistö ja jäsenyhteistyö 

4.1 Yhdistysten liittomaksutilitykset

Vuodelta 2024 liittomaksutilityksiä yhdistyksiltä tuli 1304 jäsenestä, mikä oli kolme enemmän kuin vuodelta 2023. Vuodelta 2025 liittomaksutilityksiä yhdistyksiltä tuli 1306 jäsenestä eli kaksi enemmän kuin vuodelta 2024.

Vuonna 2024 Raision ja Joensuun yhdistykset päättivät purkautua. Raisiolaiset saattoivat liittyä vieressä toimivaan Turun yhdistykseen, mutta Joensuun alueella asuvilla ei mikään yhdistys ole lähellä. Hiljaiseloa viettäneissä Rovaniemen ja Etelä-Karjalan yhdistyksissä ilmeni virkistystä.

Raision ja Joensuun yhdistykset tilittivät vielä vuoden 2024 liittomaksut. Niissä oli yhteensä 36 jäsentä. Kuitenkin vuonna 2025 jäljellä olevien yhdistysten liittomaksutilitykset kasvoivat 38 jäsenellä.

Yhdistyksittäin jäsenmäärät liittomaksutilitysten mukaan olivat alla seuraavia (ensin vuoden 2025 lukema ja sitten vuoden 2024 ja 2023 luvut):

  • Etelä-Karjalan VA 6 5 1
  • Forssan VA 26 24 25
  • Helsingin seudun VA 399 385 389
  • Joensuun VA – 24 23
  • Kainuun VA 49 47 48
  • Kemin VA 88 81 85
  • Keski-Suomen VA 68 64 59
  • Keski-Uudenmaan VA 40 39 36
  • Kotkan VA 102 104 115
  • Kouvolan VA 25 24 24
  • Lahden VA 67 64 60
  • Luoteis-Lapin VA 18 16 17
  • Nokian VA 13 13 12
  • Oulun seudun VA 46 44 47
  • Pohjanmaan VA 24 18 20
  • Raision VA – 12 10
  • Rovaniemen VA 4 5 3
  • Satakunnan VA 54 52 48
  • Tampereen VA 204 209 213
  • Turun VA 73 74 66

Jäsenhakemuksia yhdistyksiin tehtiin pääasiallisesti liiton www-sivulla Vuonna 2025 niitä oli 136 eli 15 % enemmän kuin vuonna 2024.

Liiton uuden jäsenrekisterin halutut toiminnot määriteltiin ja toteutusta valmisteltiin vuonna 2024. Seuraavana vuonna 2025 uusi jäsenrekisteri ja yhdistysten jäsenrekisteripohja tuli käytettäväksi ja muutama yhdistys siirtyi sen käyttöön.

4.2 Poimintoja yhdistysten toiminnasta 

Kuukausittain alustettuja keskustelutilaisuuksia oli Helsingissä ja Tampereella; näistä Tampereen illat videoitiin ja etäosallistujatkin tekivät kysymyksiä. Turun yhdistys jatkoi lukupiiriä kerran kuussa.

Luoteis-Lapin yhdistys järjesti useita karaoke-iltoja sekä muita pieniä kulttuuritapahtumia omistamallaan Salo-Majalla. Lisäksi siivottiin ja huollettiin Kotivaaran hautausmaa ja Salo-Majan kiinteistö rakennuksineen. Yhdistys myönsi 50 euron ET-stipendin yhdelle ylioppilaalle ja kahdelle peruskoulun päättäneelle.

Satakunnan yhdistys piti jo vuosittain jumalattomat kesäpäivät, joita on nyt ollut kymmenen kertaa. Vuonna 2026 tapahtuma oli Porin sijaan Nakkilassa, ja paikalla oli jälleen muidenkin yhdistysten jäseniä. Yhdistys on edelleen julkaissut vuosittain Satavapari-lehden.

Rovaniemen Vapaa-ajattelijat pitivät kaikille avoimen laavulla tulistelu -tapahtuman johon osallistui kymmenkunta ihmistä, yhdistysten jäseniä saapui tapahtumaan myös Kemistä ja Oulusta. Keski-Suomen yhdistys puolestaan kokeili ongintaa kesällä ja kävi laavulla ja kahvilassa.

Pohjanmaan yhdistys osallistui Seinäjoki pridelle. Yhdistyksen puheenjohtaja pääsi Ylen haastatteluun sekä radion, tv:n ja kirjoitettujen uutisten puolelle, toinen jäsen päätyi lehteen kolmesti. Yhdistyksen ensimmäinen stipendi annettiin hyvin kirjoituksissaan menestyneelle Seinäjoen lukion oppilaalle.

Keski-Uudenmaan yhdistys oli mukana Karkkilassa hautausmaatapahtumassa, antoi Järvenpään lukion ET-opiskelijalle stipendin 70 € ja julkaisi Keski-Uusimaassa kehotuksen erota kirkosta, kun vuoden 2025 verokortit tulivat.

Mm. Keski-Uudenmaan yhdistys jatkoi kuntalaisaloitekampanjaa, jossa ehdotettiin oman kotikunnan luopuvan jumalanpalveluksista osana päiväkodin tai koulun toimintaa. Erilaisissa tapahtumissa, kuten Turun päivässä ja Pride-tapahtumissa, oli mukana monia yhdistyksiä.

Kotkan yhdistys auttoi tavoittamaan haastateltavia Helsingin yliopiston Merkitykselliset kuolemantilat -hankkeeseen. Yhdistys omistaa paitsi hautausmaan, myös Vapaaranta-nimisen saaritontin joka on jäsenten virkistyskäytössä ja jota hoidetaan talkoilla.

Turun yhdistys oli mukana keskustelussa, jossa kaupunki pohti katsomusaineiden yhteisopetusta. Se järjesti myös mm. patikointiretken ja baaritapaamisen.

Tampereen yhdistys juhlisti 80-vuotispäiväänsä isolla tilaisuudella, osallistui omalla kojullaan Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan ja Nokian ja Ylöjärven lukioiden katsomusainepaneeleihin kutsuttuna vieraana. Yhdistyksen edustajat ovat vierailleet myös lukioiden katsomusainetunneilla.

Kemissä hautausmaalla tehtiin jälleen yhteistyötä Rikosseuraamusviraston kanssa ja yksi henkilö teki siivous- ja maaiaustöitä Ristikankaan hautausmaalla.

Turun vapaa-ajattelijat järjesti Elämänkatsomustieto 40 vuotta -yleisötilaisuuden Turussa.

Keski-Suomen yhdistys käytti toimintojen pohjana Risto Puumalaisen kirjaa: siitä pidettiin Jyväskylän pääkirjastossa ensin esitys, sitten näyttely syyskuussa ja vielä kirjailijan haastattelu myös syyskuun lopussa. Saman teeman tiimoilta se järjesti myös Joensuussa vapaa-ajattelijoiden tapaamisen.

Helsingin seudun vapaa-ajattelijoilla oli 90-vuotisjuhla 12.9.2026 Bottan Tina-klubilla.

4.3 Jäsenyhteistyö ja vierailut jäsenyhdistyksissä 

Puheenjohtaja vieraili kauden aikana 13 jäsenyhdistyksessä. Yhteyttä pidettiin myös sähköpostilistan kautta. Paikallisyhdistysten toimintaa tuettiin myös rahallisesti.

Elokuussa 2025 pidettiin liiton kesäpäivät Tampereella Näsijärven rannassa Ensilässä, ja paikalla oli mukavasti osallistujia eri yhdistyksistä.

Jokaisen vuoden tammikuussa liitto osallistui perinteisesti Educa-messuille, jossa monien paikallisyhdistysten edustajat päivystivät Kansalaisvaikuttamisen torilla.

5  Hautausmaat 

Kymmenkunta yhdistystä ylläpitää uskonnotonta hautausmaata. Nämä ovat eri kokoisia, suurin ja vanhin on Kotkassa.

Kullervon hautausmaalle Vaasassa aluehallintovirasto määräsi hallinnollisista syistä käyttökiellon. Pohjanmaan vapaa-ajattelijain johdolla hautausmaata on useaan kertaan kunnostettu talkootyöllä, johon osallistui vapaa-ajattelijoita myös lähiyhdistyksistä. Kohennustyön ansiosta yhdistys on saanut uusia jäseniä myös Vaasasta ja useita uutisia mediaan.

Vaasan kaupunginhallitus myi 4700 eurolla Kullervon hautausmaan Pohjanmaan vapaa-ajattelijat ry:lle, ja yksityishenkilö lahjoitti summan yhdistykselle. Hautausmaalle saatiin käyttölupa syyskuussa 2026. Hautausmaalle on vuonna 2026 rakennettu varastovaja mm. ruohonleikkuria varten.

Muilla hautausmailla talkoita ja sekalaisia pieniä hankintoja jatkettiin aiempien vuosien tapaan, esimerkiksi Lepomäen hautausmaalle Satakuntaan hankittiin muistokivi.  Liiton talousarvion määrärahasta on yhdistysten hautausmaiden kehittämiseen myönnetty hakemuksesta vuosittain raha-avustuksia.

6 Toimisto, kokoustila ja kirjasto 

Liiton toimisto- ja kokoustila sekä alakerran varastotila olivat edelleen osoitteessa Neljäs linja 1. Kirjastosta voi lainata kirjoja sopimuksen mukaan ja kun liiton toimihenkilö on paikalla. Toimisto on erinomaisessa kunnossa, koska ylemmästä kerroksesta valuneen veden tuhot saatiin korjattua vuonna 2023.

Toimistoa päätettiin vuonna 2025 alkaa vuokrata ulkopuolisille Venuu-palvelun kautta. Vuokrauksia oli ensimmäisen runsaan vuoden aikana muutamia.

Kellarivaraston siivousta jatkettiin edelleen. Ritva Ahonen keräsi ja teki listaa vanhoista kirjoista, joita voidaan laittaa verkkokauppaan myyntiin.

7 Talous 

Tuloissa selvästi merkittävin rooli oli sijoitusasuntojen tuotolla. Vuokrausta hoitaa Hallinnointiturva. Liittomaksut ovat merkittävä tuloerä, sen sijaan sijoitustuotot rahastoista ja osakkeista olivat pieniä.

Kaikki toiminta tapahtui omilla rahoilla, valtionavustuksia ei vuosille 2024, 2025 ja 2026 saatu. Taloustilanne jatkui kauden aikana kireänä. Vuokratuotot sijoitusasunnoista laskivat vuonna 2025 ja samalla asuntojen vastikkeet nousivat. Lisäksi kertaluontoisesti asuntoja korjattiin melko paljon.

Säästötoimenpiteenä Vapaa Ajattelijan numerot 2 ja 4 vuonna 2025 ilmestyivät vain netissä. Tilinpäätös oli silti alijäämäinen noin 16 500 €.

Prometheus-Seremoniat Oy:n muutokset alkuvuodesta 2025 ei vaikuttanut liiton omistamien osakkeiden määrään.

Marraskuussa 2025 saimme tiedon liitolle tulevasta perinnön osasta. Perunkirjoitus oli joulukuussa 2025, perinnönjakoa ei tätä kirjoitettaessa syyskuussa 2026 vielä ollut tehty.

Tilit tarkasti HT Timo Vilén, varalla oli HT Simo Dückstein.

8 Tiedotustoiminta ja yhteiskuntavaikuttaminen 


8.1 Uskomatonta elämää Suomessa -kirja 

Risto Puumalaisen kirja Uskomatonta elämää Suomessa ilmestyi huhtikuussa 2025. Kirja kertoo uskonnottoman suomalaisen elämästä syntymästä kuolemaan ja antaa muutakin tietoa uskonnottomuudesta. Julkaisusopimus mahdollistui 200 kirjan ennakkotilauksella. Se täyttyi kahdeksan vapaa-ajattelijayhdistyksen avulla. Kirja on esillä useiden kirjakauppojen nettisivuilla ja sitä löytyy myös aluekirjastoista.

Yhdistykset myyvät ja jakavat kirjaa kukin omalla tavallaan. Esimerkiksi Tampereen ja Keski-Suomen yhdistykset vievät kirjoja peruskouluihin ja lukioihin. Lisäksi kirjaa on lahjoitettu katsomusaineiden opettajille peruskouluihin ja Opetushallitukseen, Puolustusvoimien koulutusosastolle sekä kansanedustajille.

8.2 Vapaa Ajattelija -lehti 

Lehteä julkaistiin neljä numeroa vuodessa, kolme numeroa tavallisena noin 2000 kappaleen painoksena ja yksi numero, 3/2024 ja 3/2025 yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain Uskomaton-lehden kanssa yhteisnumerona 60 000 kappaleen painoksena, josta pääosa levisi Voima-lehden liitteenä.

Uutuutena numerot 1/2024 ja 1/2025 tehtiin yhdessä Humanistiliiton Humanisti-lehden kanssa. Vuonna 2025 numerot 2/2025 ja 4/2025 julkaistiin vain netissä. Vuonna 2026 julkaistaan taas neljä painettua tavallisen kokoista lehteä, Voiman liitteestä on siis luovuttu yli kymmenen vuoden jälkeen.

Lehti postitettiin jäsenille ja tilaajille sekä näytenumerona joukolle oppilaitoksia ja kirjastoja. Sitä myös jaettiin erilaisissa paikallisissa tapahtumissa sekä Educa-messuilla. Sekä näköislehdet että artikkelikohtaiset linkit julkaistiin lehden www-sivulla ja ne ovat olleet myös liiton nettisivujen etusivulla.

Vuonna 2026 säästösyistä oppilaitoksille ja kirjastoille lähetettävien näytenumeroiden määrää vähennettiin ja myös Uskomaton Vapaa Ajattelijan julkaisusta luovuttiin. Tällä turvattiin neljän paperilehden julkaisu.

Vapaa Ajattelija kartoitti yhdistysaktiivien tuella elämänkatsomustiedon oppilasosuuksien kehitystä lukuvuosina 2023-2024, 2024-2025 ja 2025-2026 eri puolilla maata, ja uutisoi siitä numeroissaan. Tiedot kysyttiin ja saatiin suoraan eri kuntien koulutoimesta.

Sisällön päälinjat ovat pysyneet samoina kauden aikana. Painavasta sisällöstä on tullut kiittävää palautetta. Kehittävää palautetta on tullut sivistyssanojen ja vaikeiden käsitteiden liiallisesta käytöstä.

Lehti on Kultti ry:n jäsen. Lehti sai Kopioston ylimääräistä kulttuurilehtitukea 1052 euroa.

8.3 Vaalikone

Uskonnonvapaus.fi-sivulla oli kuntavaalikone. Siihen vastasi yli 1800 ehdokasta, muutama prosentti edellisiä kuntavaaleja enemmän. Valituksi vastanneista tuli 365. Vastaukset eivät merkittävästi muuttuneet aiemmasta: kaikissa puolueissa on sekä tavoitteitamme kannattavia että vastustavia, mutta suuresti vaihtelevissa määrissä. Esimerkiksi keskustalaisista hieman useampi kannatti koululaisjumalanpalveluksia kuin kokoomuslaisista, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat olivat varsin maallisia eivätkä nämä puolueet meitä koskevissa asioissa juuri eronneet toisistaan ja niin edelleen. Ehkä yllättävin on laajahko tuki sille, että kunta järjestää tunnustuksettoman seremoniatilan uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille. Elämänkatsomustiedon avaamiselle kaikille oli laajaa kannatusta, vaikka kunta ei tästä asiasta päätäkään.

8.4 Www-sivut ja some 

Siviilihautajaiset.fi-sivusto saatettiin ajan tasalle molemmilla kielillä. Et-opetus.fi-sivua on päivitetty.

Liiton pääsivulla vapaa-ajattelijat.fi on kiinteästi perustietoa liitosta ja liittymislomake. Muuttuvana sisältönä pääsivulla on etusivulla näkyvät Vapaa Ajattelijan juttulinkit sekä antamamme lausunnot ja kannanotot. Vapaa Ajattelijan sivuja päivitetään myös juttulinkeillä. Noin puolella yhdistyksistä on nettisivu liiton sivun alasivuna niin, että pääsivu näyttää tulevat tapahtumat kaikista yhdistyksistä.

Toimiston ikkunaan on tehty infonäyttö, mutta näytön rikkoonnuttua se on ollut pois käytöstä.

Uskonnonvapaus.fi on liiton ylläpitämä maan suurin uskonnon ja katsomuksen vapaudesta kertova sivu. Sivun kiinteän sisällön kymmenet pidemmät artikkelit ja satakunta lyhyempää hakusanaa tarkistettiin ja tuotiin tarvittaessa ajan tasalle vuonna 2024, kuten aina parillisina vuosina. Uutisia julkaistiin vuosittain noin 30 ja ne koskivat yli 20 eri asiaa.

Eroakirkosta.fi-palvelu siirtyi loppuvuodesta 2024 muodollisesti Tampereen vapaa-ajattelijoiden hallintaan Vakaumusten tasa-arvo ry:ltä.

Eroakirkosta.fi-palvelusta vastaa Tampereen yhdistys. Valtionkirkoista eroavista ehdoton valtaosa kulkee sen kautta Digi- ja väestötietoviraston sivulle; suoraan palvelussa eroaa enää pieni joukko.

8.5 Lausunnot ja kannanotot 

Aloitteita ja lausuntoja liitto on kauden aikana tehnyt yli 20:

– Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta selvittävälle parlamentaariselle työryhmälle: Hartausohjelmat pois lakisääteisistä tehtävistä, tilalle tieteellisen lukutaidon edistäminen sekä yleisradiovero perittävä uskontokunnilta kuten muilta yhdistyksiltä. (2023)

– Kun ns. ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen kielto tyttöjen osalta vahvistettiin erillisellä lailla, ehdotimme kiellon koskevan myös poikia. (2024)

– Koska taudinaiheuttaja ei erota virsiä muista lauluista, ehdotimme että tartuntatautilaissa jumalanpalveluksia pitää koskea samat rajoitukset kuin muitakin tilaisuuksia. (2024)

– Rasismin torjunnan ja yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpideohjelmaan liittyen ehdotimme mm. elämänkatsomustiedon opiskelun sallimista kaikille koululaisille. (2024)

– Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ehdotimme mm. tieteellisen lukutaidon ja kriittisen ajattelun vahvistamista kouluissa. (2024)

– Toivoimme yhdenvertaisuussuunnitelmat säilytettävän päiväkotikohtaisina, ja muistutimme samalla, että helpointa on poistaa päiväkodeista ns. pikkukirkot ja vastaavat kokonaan. (2024)

– Tuloverolaista ehdotimme poistettavan säädökset, jotka erottavat uskonnolliset yhdyskunnat muista yhdistyksistä verovapautusten suhteen. (2024)

– Kun kirkollisveron tuotto kasvoi veropohjan muutosten myötä enemmän kuin valtionrahoitusta valtionkirkoille supistettiin, lausuimme ettei rahoituksen supistamista saa korvata nostamalla uskonnottomien hautauskuluja. (2024)

– Tekoälyasetusta sovellettaessa ei mielestämme tule erotella valtionkirkkoja muista uskontokunnista. (2024)

– Vähäisin ja konkreettisin oli ehdotus poistaa arvonimiverolaista valtionkirkkojen erityisasema joka rinnastaa ne työnantajina kuntiin ja valtioon. (2025)

– Vankiloihin esitimme vankilapappien sijaan maallisia vankityön koordinaattoreita. (2026)

– Eri yhteyksissä muistutimme ettei koulujen työpäivien osaksi enää kannata ottaa jumalanpalveluksia.

– Elämänkatsomustiedon salliminen kaikille oppilaille oli tavanomaiseen tapaan mukana lausunnoissa.

– Vihkimisoikeuksista huomautimme toisaalta yhdenvertaisuutta rikkovasta laista joka sallii vihkimisoikeudet uskontokunnille mutta ei meille, toisaalta toivoimme Digi- ja väestötietoviraston edelleen palvelevan kihlapareja useammalla paikkakunnalla eikä supistavan palvelujaan.

– Hyvinvointialueiden esitimme järjestävän neutraaleja saattotiloja uskonnottomien ja pienuskontojen jäsenten hautajaisia varten.

– Hautaamiseen liittyi myös kommenttimme hautauspalvelualan ammattitutkinnon perusteisiin.

– Yleisradion ohjelmiin esitimme uskontojen oppien kriittistä tarkastelua.

– Kannanotossa muistutimme, että Israelin ja Palestiinan konfliktia koskevat päätökset tulee perustella maallisesti eikä uskonnolla.

– Valmiuslain uudistuksessa esitimme selvennettäväksi uskonnollisten rakennusten pakko-ottoa kriisitilanteissa. (2026)

– Kansalaisuuskokeeseen esitimme uskonnon ja uskonnottomuuden vapautta koskevia kysymyksiä. (2026)

– Protun strategian ensimmäiseen luonnokseen jätettiin lausunto, jossa esitettiin pohdittavaksi, pitäisikö sitoutumattomuuden rinnalla mainita myös sitoutuminen humanistisiin arvoihin.

– Askelia yhdenvertaisuuteen uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta – hallitusohjelmatavoitteita vuodelle 2027. Hallitusohjelmatavoitteet lähetettiin puolueille. Niitä on vuonna 2026 lähetetty myös kansanedustajille ja tietoon tulleille uusille eduskuntavaaliehdokkaille.

– Hyvinvointialueiden tulevaisuutta pohtivalle parlamentaariselle työryhmälle lähetettiin ennakoivaa evästystä (2026).

Merkittäviä välittömiä vaikutuksia lausunnoillamme ei tällä kaudella ole havaittu. Monet esittämämme asiat ovat tapahtuneet kymmenenkin vuoden viiveellä.

On alettu valmistella lausuntoa YK:n ihmisoikeusneuvoston 5. määräaikaistarkasteluun yhdessä Humanistiliiton kanssa. Viides tarkastelukierros alkaa 2027.

8.6 Edustukset 

Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämisryhmä, jossa Esa Ylikoski oli jäsenenä, työskenteli kaksi vuotta “radiohiljaisuuden” alla, kunnes vuoden 2024 lopulla hyväksytty raportti julkaistiin 5.3.2025. Elämänkatsomustiedon avaamista esitettiin vain lukioon mutta ei peruskouluun. Uutta yhteistä katsomusainetta ei esitetty. Sen sijaan katsomusaineiden osittain yhdistettyä opetusta esitettiin kokeiltavaksi.

Suomen hautausalan keskusliiton SHK:n koulutuspäivillä Dipolissa 19.3.2024 Esa Ylikoski piti 45 minuutin esityksen Siviilihautajaisten kehitysnäkymistä.

Esa Ylikoski osallistui Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien FETOn 40-vuotisjuhlaan vuonna 2025 ja esitti liiton tervehdyksen.

Hautaustoimistojen liiton toimialapäivien 17.3.2026 ohjelmassa oli “Yhdenvertaisuutta hautaustoimeen”, jonka hoiti Risto Puumalainen. Toisena alustajana oli toimitusjohtaja Laura Mäntysalo Pro-Seremonioista. Päivillä käsiteltiin uskonnottomien hautaamista laajemminkin.

Tuhkaus 100 vuotta, Kremering 100 år. Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Krematoriosäätiöllä oli seminaari ja vuosipäiväillallinen pe 27.3.2026. Jori Mäntysalo ja Marja Vinni jakoivat säätiölle myönnetyn Väinö Voipio -palkintomme.

8.7 Educa-messut ja muut tapahtumat 

Liitolla oli edellisvuosien tapaan esittelyosasto tammikuussa 2024, 2025 ja 2026 pidetyillä Educa-messuilla Kansalaisvaikuttamisen torin yhteydessä. Tammikuussa 2024 julkaistua Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa -opintoaineistoa jaettiin ja otettiin aktiivisesti myös vuonna 2026. Myös Testaa oletko vapaa-ajattelija -kyselylomaketta täytettiin. Osastolla oli jaossa myös itse tehtyjä pinssejä.

Edellisvuoden tapaan Vapaa Ajattelija -lehti oli esillä Helsingin kirjamessuilla Kultti-lavalla, jossa päätoimittaja haastatteli Jumalharhat-kolumnisarjan kirjoittajaa sekä maahanmuuttajanaisia käsittelevän kirjoitussarjan tekijää. Syksyllä 2025 myös päätoimittajaa haastateltiin.

Yhdistykset ovat olleet esillä Maailma kylässä – ja Mahdollisuuksien tori -tapahtumissa sekä Pride- tapahtumissa eri puolilla maata.

Tapahtumia ja muuta toimintaa varten teetettiin liiton logolla varustettuja kyniä.

Toukokuussa 2024 liitto järjesti yhdessä Suomen Humanistiliiton kanssa humanistisen EU-parlamenttivaalipaneelin Helsingin keskustakirjasto Oodissa, ja tilaisuus myös striimattiin ja tallennettiin.

8.8 Oppilaitosyhteistyö 

8.8.1 Opinnäytetyön tilaajana

Liitto oli tilaajana Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden Johanna Kälkäjän ja Miia Janssonin opinnäytetyölle Uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien kokemuksista lastensa yhdenvertaisuuden toteutumisesta peruskoulussa. Työ oli hyvä, ja valitettavasti sen tulokset kertoivat paljon yhä jatkuvasta syrjinnästä, ulkopuolisuuden kokemuksista ja vähättelystä.


8.8.2 Oppimateriaali sekulaarista tapakulttuurista oppilaitoksille

Joulukuussa 2023 painatettiin 10 000 kpl 12-sivuista A5-kokoista esitettä. Jakelu päätettiin hoitaa pääasiassa Subjectaid-palvelun kautta.

Erityisesti Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa -oppimateriaalin ja myös Vapaa-ajattelijain liiton yleisesitteen kysyntä oli vuonna 2024 tyydyttävä ja jatkui 2025 vilkkaana. Subjectaid-palvelun hinnoitteluperiaatteen ja kysynnän kasvun vuoksi yksittäisen tilauksen kappalemääriä jouduttiin kesällä rajoittamaan, vaikka samalla jaetun kappaleen hinta nousi. Opettajien tilaamista rajoitetun tilausmäärän esitteistä kaksi suosituinta olivat meidän esitteemme. Materiaalejamme jaettiin oppilaitoksille yli 6000 kappaletta. Jakelusta tuli sekä suuri menestys että kustannuserä.

Vuoden 2025 lopulla ja vuonna 2026 Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa -oppimateriaalin jakelua on hoidettu erilaisten tilaisuuksien ohella liiton toimistosta, jonne oppilaitoksista on voinut lähettää tilauksia. Materiaalia on yhä jäljellä yli 1500 kpl.

8.9 ET-stipendit 

Liitto jakoi aluksi aiempien vuosien tapaan kolme 60 euron stipendiä keväällä ylioppilaiksi valmistuneille valtakunnallisesti parhaiten ET:n ylioppilaskokeissa menestyneille. Syksyllä valmistuneille ei ET-stipendiä tässä vaiheessa jaettu. Vuoden 2025 kevään stipendin rahasumma oli korotettu 80 euroon.  Kesällä 2025 liittohallitus päätti nostaa syksyn 2025 ja vuoden 2026 stipendien summaksi 100 euroa. Korotuksella haluttiin pitää liiton stipendi eräiden vapaa-ajattelijayhdistysten yo-stipendiä suurempana.

8.10 Mediajulkisuus 

Yle teki laajan jutun Pro-Seremonioista ja haastatteli siihen mm. Venla Parantajaa. Tiedote elämänkatsomustiedon suosion kasvusta yo-kirjoituksissa oli esillä monissa pienmedioissa. Tiedotteemme tartuntatauteja koskevasta lausunnosta julkaistiin muutamassa lehdessä.

Liiton tiedotteita lähetettiin laajalla jakelulla medioille, mutta tulos oli melko heikko. Yle uutisoi kannanotostamme Digi- ja väestötietoviraston vihkipaikkojen sulkemiseen sekä Vaasan hautausmaasta, muuten suuret mediat keskittyivät muuhun. Tiedotteet jaettiin myös sosiaaliseen mediaan.

Liiton ja yhdistysten aktiivien mielipidekirjoituksia julkaistiin useissa eri lehdissä eri puolella maata. Digi- ja väestötietoviraston vihkipaikkojen sulkemisen johdosta koordinoitiin yhdistysten edustajien kirjoitusten sisältöä.

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti kattavan artikkelin kirkollisverotulojen käytöstä, jota vapaa-ajattelijoiden kannalta kommentoi Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja Riku Bähr.

Kesällä 2025 kolmea vapaa-ajattelijaa haastateltiin liiton toimistolla Ylen podcastiin, tulos oli kuitenkin varsin lyhyt maininta ohjelmassa.

9  Seremoniapalvelut

Puhujapalvelua, erityisesti hautajaispuhujapalvelua hoidettiin edelleen erityisesti Pro-Seremonioiden kautta. Sen omistusjärjestelyt muuttuivat vuonna 2025 Anneli Aurejärvi-Karjalaisen vetäydyttyä eläkkeelle ja myytyä osakkeensa muun muassa useille puhujille. Liitosta tuli nyt suurin yksittäinen omistaja. Pro-Seremonioiden toimitusjohtajaksi tuli Laura Mäntysalo ja Marja Vinni toimi hallituksen puheenjohtajana.

Pro-Seremoniain yhtiökokouksessa 22.3.2026 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Robert Brotherus. Muita jäseniä Susanna Leino, Eino Huotari, Alma Koivisto, Leeni Hovila. Kokouksessa keskusteltiin toiminnan uudistamisen vaihtoehdoista; tarkoitus on selvittää nykyisen hyvin keskitetyn mallin ja puhujien aktiivisempaan rooliin perustuvan mallin eri puolia. Ensimmäisiä askelia olisi puhujien kuvan ja lyhyen esittelyn laitto palvelun nettisivuille. Selvityksessä kartoitetaan mm. Liettuan ja Skotlannin kokemuksia.

Vapaa Ajattelija -lehti on kauden aikana uutisoinut Pron toiminnasta, mm. Laura Mäntysalon haastatteluna sekä pyydettynä kirjoituksena. Tilanteesta on kerrottu myös sosiaalisessa mediassa. Kansainväliseen humanististen palvelujen yhteistoiminnan seminaareihin on osallistunut Pron aktiivi Susanna Leino.

Pohjois-Suomessa Kajaanin, Kemin ja Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijain aktiivit ovat tarjonneet hautapuhujapalvelua varsinkin jäsenperheilleen omilla hautausmaillaan.

10  Kansainvälinen toiminta 

Humanists International keräsi EU-vaaliehdokkaiden nimiä humanistiseen vaalilupaukseen ja liitto vastasi tiedon levittämisestä Suomessa. Suomalaisista ehdokkaista 18 allekirjoitti lupauksen, eniten kaikista maista. Heistä yksi tuli valituksi Euroopan parlamenttiin.

Kansainvälisen liiton sekä European Policy Forumin toimintaa koordinoi Antti Värri. European Policy Forum järjesti etäkokouksia, joihin Värri tai varaedustajana Esa Ylikoski osallistui. Liitto yhtyi Maltan humanistien aloitteesta tehtyyn vetoomukseen eutanasiasta. EPF:n piirissä on kehitetty ”The European Humanist Activity Tracker” järjestöjen keskinäisen informaation ja kokemusten vaihtoon niiden toiminnasta.

Liitto osallistui European Humanist Services Network (EHSN) -yhteistyön perustamiseen ja toimintaan, edustajanamme toimi Esa Ylikoski. Liiton edustajana vihkimis- ja hääjuhlastandardin kehittämistyöryhmän jäsenenä toimi Anneli Aurejärvi-Karjalainen.  Eurooppalainen hääportaali humanistweddings.eu, jossa Pro-Seremoniat on mukana, julkistettiin syyskuussa 2024.

Liittoa edusti EHSN:ssä myös Pro-Seremoniain hallituksen jäsen Susanna Leino, joka vuonna 2024 osallistui seminaariin Antwerpenissä, syyskuussa 2025 seminaariin Berliinissä, hankkeen johdon kokoukseen Vilnassa ja syyskuussa 2026 seminaariin Berliinissä. Vapaa-ajattelijain liitto ja Pro-Seremoniat sitoutuivat eurooppalaiseen humanistiseen hääjuhlastandardiin.

Rationalist Internationalin kansainvälisessä Spring of Reason -kongressissa vuonna 2024 alustivat suomalaisista vapaa-ajattelijoista Esa Ylikoski Oodissa pidetyssä aloitustilaisuudessa ja Robert Brotherus osallistuessaan koko laivaseminaarin ohjelmaan. Vuodelle 2025 suunniteltu kongressi peruuntui.

Pohjoismaisten järjestöjen yhteistyö jatkui. Vuotuinen kokous pidettiin vuonna 2024 Reykjavikissa, ja siihen osallistui varapuheenjohtaja Tanja Laine. Seuraavien vuosien tapaamispaikoiksi sovittiin Ruotsi, Norja ja Suomi. Tanja Laine osallistui toukokuussa 2025 pohjoismaisten järjestöjen kokoukseen Tukholmassa.

Pohjoismainen humanistimanifesti päätettiin tuoda julkisuuteen uudelleen. Työryhmä, jossa oli mukana Esa Ylikoski, valmisteli sen sisällön kehittämistä. Käsittelyn jälkeen päädyttiin siihen, että sisältöä ei tarvitse muuttaa. Manifesti julkistettiin uudelleen Norjassa pidettävässä pohjoismaisessa seminaarissa ja kokouksessa keväällä 2026. Tässä tapaamisessa liittoa edusti Antti Värri.

11  Muuta toimintaa

Veripalveluun perustettiin vuonna 2024 verenluovutusryhmä vapaa-ajattelijat, luovuttajia on ollut tasaisesti pari kertaa kuukaudessa.

Liiton neljäs elämänkaaripalkinto myönnettiin Arto Tiukkaselle yli 40 vuoden toiminnasta vapaa-ajattelijoissa, jona aikana hän esimerkiksi kirjoitti Helsingin yhdistyksen historian 1936-1996. Ansiomerkkien jakoa jatkettiin vuosien tauon jälkeen. Toimikauden aikana myönnettiin yhteeensä noin 35 merkkiä.

Väinö Voipio -palkinto 2024 luovutettiin lääkäri Juha Hänniselle ansiokkaasta toiminnasta eutanasialain puolesta. Luovutus tapahtui asiaan liittyvässä seminaarissa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Siviilivihkijä Sanna Harjulle palkinto luovutettiin 2025 Tampereen vapaa-ajattelijain 80-vuotisjuhlassa. Krematoriosäätiölle palkinto luovutettiin 2026 säätiön 100-vuotisjuhlassa.

Liitolle tehtiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Tehtiin anonyymi kysely häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä liiton toiminnassa, ja linkkiä jaettiin mm. julkisella FB-sivulla. Asiallisia vastauksia ei tullut, joten asia ei ilmeisesti ole liitossa ongelma. Nimettiin kuitenkin häirintäyhdyshenkilö.

Marja Vinni ja Henrik Sawela osallistuivat Elävä perintö ja katsomusten kirjo -seminaariin Helsingissä 24.9.2024. Esa Ylikoski osallistui Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon neuvottelukunnan kokouksiin. Syksystä 2025 edustajana on ollut Sari Leppänen.

Kuntalaisaloitekampanjalla pyydettiin yhdistyksiä tekemään alueensa kunnissa aloitteita uskonnollisten tilaisuuksien lopettamiseksi kouluissa. Vastauksia kunnista tuli pääosin vuonna 2025, kaikissa todettiin lähinnä viranhaltijoiden toimesta, ettei toimenpiteille ole tarvetta.

Puheenjohtaja tapasi USKOT-foorumin uuden puheenjohtajan kesäkuussa 2025. Konkreettisia asioita ei sovittu, mutta liitto suhtautuu periaatteessa myönteisesti kaikenlaiseen vuoropuheluun.

Edustajamme oli yhtenä keskustelijana palliatiivisessa foorumissa Savonlinnassa syksyllä 2026, aiheena oli vakaumuksen merkitys elämän rajalla.