Uutta uskonnottomien uuteen vuoteen

Vuosi 2017 tuo uskonnon ja vakaumuksen vapauden sekä ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta niin myönteisiä uudistuksia kuin jatkokehityshaasteitakin.

Vuosi 2017 tuo uskonnon ja vakaumuksen vapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta sekä myönteisiä uudistuksia että jatkokehityshaasteita.

1) Oikeuslaitos sekulaaristuu, kun todistajan valan lisäksi 1.1. 2017 alkaen myös tuomarin vala poistuu ja kaikki antavat uskonnollisesti neutraalin vakuutuksen. Todistajien osalta perusteena oli uskontoon ja vakaumukseen liittyvän yksityisyyden suoja, ja tuomarien osalta todettiin tehtävän olevan maallinen.

Sama perustelu sopii virkavalan/virkavakuutuksen sekä sotilasvalan/sotilasvakuutuksen yhdistämiseen, joten niiden uudistusta on syytä kiirehtiä. Ministerien osalta tilanne on nyt hassu, koska uudet ministerit yhtäältä antavat uuden tuomarin vakuutuksen ja toisaalta joutuvat valitsemaan vanhaan tapaan virkavalan/vakuutuksen välillä.

2) Äidin erityisoikeus päättää lapsen liittämisestä kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan poistuu 1.3.2017. Muutoksesta uskonnonvapauslakiin päätettiin tasa-arvoisen avioliittolain säätämisen yhteydessä.

Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä eli liittäminen uskonnolliseen yhdyskuntaan edellyttää huoltajien yhteistä päätöstä. Käytännössä tämän seurauksena yhä useampi lapsi jätetään liittämättä Evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

3) Oppilaitoksilla, julkisilla viranomaisilla sekä vähintään 30 hengen työpaikoilla pitää olla vuonna 2017 suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämisestä. Siinä tulee käsitellä muun muassa, miten käytännössä ehkäistään myös uskontoon tai vakaumukseen liittyvää syrjintää.

Oppilaitoksissa uskonnottomien näkökulmasta olennaista on lasten pääsy oikeuksiinsa, kuten kouluissa elämänkatsomustiedon opetukseen sekä päivähoidossa ja kouluissa normaaliin uskontoneutraaliin toimintaan mahdollisten uskonnonharjoitustilaisuuksien aikana.

Uuden varhaiskasvatuslain mukaan uskontokasvatus ei kuulu enää päiväkotien tehtäviin, eikä uskonnonharjoituksen järjestäminen kuulu peruskoulun lakisääteisiin tehtäviin. Opetussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaan toiminnan tulee olla uskonnollisesti sitouttamatonta.

4) Ennen valtiopäivien avajaisia 2.2.2017 kansanedustajille ja muulle eduskunnan väelle on ensimmäistä kertaa tarjolla Tunnustukseton juhlatilaisuus vaihtoehtona Tuomiokirkon jumalanpalvelukselle. Juhlassa puhuvat kirjailija Sirpa Kähkönen ja professori (emeritus) Ilkka Niiniluoto. Tilaisuuden järjestävät Suomen Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijain liitto.

5) YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomea koskevaan määräaikaistarkastelu on vuonna 2017, ja Vapaa-ajattelijain liitto on lähettänyt kansalaisjärjestön kannanottona eräitä yhdenvertaisuuteen sekä uskonnon ja vakaumuksen vapauteen liittyviä huomautuksia. https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/10/14/yklle-huomioita-uskonnottomien-syrjinnasta/

6) Vapaa-ajattelijain liitolle vuosi 2017 on 80-vuotisjuhlavuosi, liittokokousvuosi sekä yhdistysten jäsenhankinnan vuosi. Tämä näkyy myös Vapaa Ajattelija -lehden teemoissa. Yhteiskuntavaikuttamisessa huomio kohdistuu myös kuntiin sekä yhdenvertaisuussuunnitelmien toteuttamiseen varsinkin oppilaitoksissa.

Vapaa-ajattelijain liitto edistää uskonnottomien ihmisoikeuksia, sekulaaria kulttuuria, tiedepohjaista maailmankuvaa ja humanistista etiikkaa. Liiton yhteiskunnalliset uudistustavoitteet nojaavat ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun sekä uskonnon ja vakaumuksen vapauteen.