Alla on IV luonnos Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2020 – 2023 -asiakirjaksi, joka on tarkoitus hyväksyä liittokokouksessa 26.-27.9.2020. Aiempi luonnos III on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2020.

1. Toiminta-ajatus

Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö, joka perustaa toimintansa tiedepohjaiseen ja rationaaliseen ajatteluun sekä humanistisiin arvoihin. Liitto ja sen yhdistykset toimivat Suomessa kokoavasti ja vuorovaikutteisesti osana kansainvälistä sekulaaria humanistista liikettä. Toiminta on puoluepoliittisesti sitoutumatonta.

• Liitto edistää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta, yhdenvertaista, syrjimätöntä kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta sekä julkisen vallan katsomuksellista neutraaliutta.
• Liitto edistää sekulaaria yhteiskuntaa sekä sekulaaria tapakulttuuria ja siviiliseremoniapalveluja.
• Liitto edistää tiedepohjaista todellisuuskäsitystä, rationaalista ja kriittistä ajattelua sekä sekulaaria humanistista etiikkaa ja elämänkatsomusta.

2. Visio

Vapaa-ajattelijain tavoittelema Suomi on sekulaari valtio ja yhteiskunta, jossa

• valtio ja kunnat ovat uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustuksettomia ja samalla sitoutuneita YK:n julistuksen määrittelemiin ihmisoikeuksiin,
• kasvatus ja koulutus nojautuvat tieteeseen, rationaalisuuteen, kestävään kehitykseen ja sekulaareihin humanistisiin arvoihin,
• erityisesti lasten ja nuorten oikeuksia ja oman identiteetin rakentamista kunnioitetaan,
• kansalaistoiminnan ja -järjestöjen rooli on tärkeä vapaassa, vuorovaikutteisessa demokraattisessa yhteiskuntakehityksessä,
• Vapaa-ajattelijain ja muiden sekulaarijärjestöjen toiminnalla on merkittävä rooli sekulaarin kulttuuriin palvelurakenteiden edistäjänä ja tuottajana.
• Suomi toimii valtiona kansainvälisesti ihmisoikeuksien puolesta, myös uskonnottomiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi.

3. Arvot

Liiton yhteiskuntapoliittiset ja kulttuuriset tavoitteet ovat ihmisoikeusperustaisia. Liitto noudattaa omassa toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä niiden yleisinhimillisiä arvoja, kuten ihmisyyteen kuuluvat yksilön ja ajatuksen vapaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä.

Ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioitus liiton omassa toiminnassa on keskeisiä arvoja. Vapaa-ajattelijayhdistykset yhdistävät yhteisesti sovittujen ja sovittavien tavoitteiden puolesta monenlaisia ihmisiä, joilla on erilaisia perusteita ja painotuksia niin Vapaa-ajattelijain toimintaan kuin yhteiskuntapolitiikkaan.

Kaikilla vapaa-ajattelijoilla on yhdistyksessään yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa toimintaan.

4. Strategiset perustavoitteet

4.1 Kirkko ja valtio erotetaan

Asetetaan kirkko ja valtio -komitea valmistelemaan kirkon ja valtion erottamista. Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon julkisoikeudellisen erityisasema puretaan; kirkkolain ja Perustuslain 76 §:n erityisratkaisut lopetetaan. Kirkot päättävät omista säännöistään muiden yhteisöjen tapaan. Kirkollisverojärjestelmä ja kirkon monopoliasema hautaustoimessa lopetetaan. Uskontoa tai sen puuttumista koskeva merkintä väestörekisterissä lopetetaan.

Valtio ja kunta kunnioittavat julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta, ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Mitään uskonnollista tai katsomuksellista yhteisöä ei syrjitä eikä suosita.

Julkinen valta varmistaa ihmisten ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden. Ihmisillä on oikeus harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa, oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan, oikeus tuoda tai olla tuomatta julki uskontoaan tai katsomustaan. Ihmisillä on oikeus pitää katsomuksensa yksityisasianaan, ja katsomusten yksityisyys on julkisen vallan lähtökohta.

4.2 Uskonnon opetus ja tuputus poistetaan kouluista 

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja II asteella kunnioitetaan nykyisiä lakeja ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta. Uskonnonharjoituksen liittäminen toiminnan osaksi ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin. Päiväkodin ja koulun vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei sisällytetä jumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksia eikä uskonnollisia toimituksia.

Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.

Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijat pyrkivät uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Se tarkoittaa uskonnonopetuksen pakollisuuden loppumista. Elämänkatsomustiedossa kehitetty tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön.

4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu

Maallinen, sekulaari kulttuuri kehittyy ihmiselämän käännekohdissa ja vuodenkierron juhlapäivinä. Palveluja siviiliseremonioihin, nimiäis-, hää- ja hautajaistilaisuuksiin tuotetaan ja kehitetään sekulaarijärjestöjen yhteistoimin ja vapaa-ajattelijain omana toimintana.

Hautaustoimessa evankelis-luterilaisen kirkon monopolistinen, uskonnottomien syrjinnän mahdollistava erityisasema tulee lopettaa. Hautaustoimilaki tulee uudistaa yhdenvertaisuuden pohjalta. Krematorioiden ja tunnustuksettomien seremoniatilojen perustaminen ja ylläpito tulee sisältyä julkisen vallan toimintaan. Vapaa-ajattelijat edistävät hautauskulttuurin uudistumista, tuhkauksen yleistymistä ja uurnahautauksien sekä tuhkan sijoittamisen ja sirottelun monipuolistumista.

Vuodenaikajuhlat ja niihin liittyvät vapaat työstä ja opiskelusta ovat virallisesti maallisia, vailla uskonnollista statusta. Monimuotoisessa yhteiskunnassa jokainen viettää niitä haluamallaan tavalla.

4.4 Henkisen tuen riittävyys turvataan

Terveydenhoidossa, erityisesti kunnan ja kuntainyhtymien sairaaloissa pitää turvata henkisen tuen ammattilaisten palvelujen riittävyys. Tarvitaan psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia sekä sosiaalihoitajia. Myös sairaanhoitajien ja lähihoitajien työn ja vakanssien mitoitus tulee nostaa sellaiseksi, että hoitajilla on aikaa keskustella potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi kuntien tulee organisoida vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa erityisesti yksinäisten kroonikoiden ja saattohoitoon siirtyvien tueksi. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää myös kuntien johdolla tapahtuvassa kriisityössä.

Myös suljetuissa ympäristöissä, kuten puolustusvoimissa ja vankiloissa tulee turvata sekulaari henkinen tuki. Nojautumisesta sotilas- ja vankilapappeihin on aika luopua. Lääketieteellisen ja psykologisen avun lisäksi puolustusvoimiin tulee alkaa pestata sekulaareja henkisen tuen ammattilaisia.

4.5 Tieteellisellä maailmankuvalla vankka asema

Oppilaitosten opetuksen ja opiskelun tulee olla tiedeperustaista, rationaalista ja kriittisyyteen ohjaavaa sekä myös käytännössä uskonnollisesti sitouttamatonta. Suomessa ei tarvita julkisen vallan tukemia uskonnollisia kouluja. Fundamentalistisille ”luomisopeille” sekä uskomusopeille ja -hoidoille ei ole sijaa kouluissa eikä kansalais- ja työväenopistoissa.

Yliopistot ja tutkimuslaitokset pitävät esillä julkisuudessa kriittistä ja rationaalista ajattelua. Tieteellisten seurojen toiminta saa rahoitusta. Media pidättyy antamasta mm. uskomushoidoille ilmaista tilaa.

Kestävän kehityksen turvaamisen, ilmastonmuutoksen torjunnan sekä veden, maan, mineraalien, metsän ja ilman suojelun ja vastuullisen käytön tulee nojata tieteelliseen tutkimustietoon.

Vapaa-ajattelijain viestintäkanavat tarjoavat foorumin kriittiseen ja rationaaliseen keskusteluun mukaan lukien uskontojen perusoppien ja käytäntöjen kritiikki tieteen ja ihmisoikeuksien näkökulmista.

4.6 Humanistisen etiikan asema vahvistuu

Suuri enemmistö ihmisistä ymmärtää, että käsitys uskonnosta moraalin lähteenä ja perustana on virheellinen. Ihmisoikeussopimukset, perusoikeudet sekä demokraattisesti säädettyihin lakeihin perustuva yhteiskunta ovat sekulaarin ajattelun ja kulttuurin tulosta. Vanhoihin uskontosidonnaisiin dogmeihin perustuva käyttäytymisen kontrolli, joka on aiheuttanut ihmisille merkittävää haittaa ja hyvinvointivajetta, jää yhä merkityksettömämmäksi. Seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät uskonnollisperusteiset kiellot, kuten raskauden ehkäisyn ja ehkäisyvalistuksen kielto, katsotaan maailmanlaajuisesti haitalliseksi. 

Toiminta Kansainvälisessä humanistiliitossa (HI) ja Euroopan humanistifederaatiossa (EHF) sekä yhteistyö pohjoismaisten järjestöjen kesken nostavat vaikutusvaltaisesti esiin tarpeen kehittää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta maailmalla. Humanismin ja sekularismin puolustaminen ja edistäminen maailmassa edellyttää yhä määrätietoista toimintaa.

5. Toiminnan peruslinjat

5.1 Yhteiskuntavaikuttaminen

Vapaa-ajattelijain vaikuttamistyö nojaa perus- ja ihmisoikeuksiin ja edistää niiden toteutumista täysimääräisesti. Toimimme muiden ihmisoikeusjärjestöjen rinnalla ja yhteistyössä niiden kanssa. Liitto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja ennakoivasti ja pyydettäessä; yhdistykset ottavat kantaa kunnissa ja alueellisesti ennakoivasti ja pyydettäessä.

Vapaa-ajattelijat kehittävät jatkuvasti omaa asiantuntijuuttaan pyrkien aloitteelliseen ja monipuoliseen vaikuttamiseen. Tarvittaessa reagoidaan nopeasti. Liiton edustajat kehittävät suoraa vuorovaikutusta julkisen hallinnon ja poliittisten päättäjien kanssa. Tuemme tavoitteidemme mukaisia kansalaisaloitteita.

5.2 Etujen ja oikeuksien puolustaminen

Vapaa-ajattelijain liitto on sääntöjensä mukaan uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö. Emme aja etuoikeuksia, vaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua myös uskonnottomille.

Erityisen huomion kohteena ovat lapset ja nuoret. Päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuviin yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden loukkauksiin puututaan, kun velvoittavaksi säädettyä uskonnollista ja katsomuksellista sitouttamattomuutta ei noudateta.

Liitto ja yhdistykset antavat ilmi tulevissa syrjintätapauksissa neuvonta- ja oikeusturva-apua. Tällä ja ennakoivalla neuvonnalla edistetään muun muassa lasten ja nuorten sekä ikäihmisten oikeuksien toteutumista. Neuvontaa suunnataan perheille, yksityishenkilöille ja myös viranomaisille.

Puutumme syrjiviin käytäntöihin yleisemmin. Teemme tarvittaessa kanteluja ja valituksia, ja voimme viedä asioita myös kansainvälisiin tuomioistuimiin ja muihin ihmisoikeustoimielimiin. Oikeusturva- ja neuvontatukea tarjoaa myös kantelupukki.fi -palvelu, jossa ovat mukana Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijat.

5.3 Palvelujen tarjoaminen

Tuemme sekulaarin tapakulttuurin laajentumista sekä tuotamme siviiliseremoniapalveluja itse ja yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Olemme mukana osaomistajana Pro-Seremonioiden toiminnassa ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa. Liitto myöntää jäsenyhdistysten jäsenille tai heidän omaisilleen hakemuksesta avustusta siviiliseremoniapalvelujen kustannuksiin. Myös monet yhdistykset ja niiden aktiivit toteuttavat uskonnotonta puhujapalvelua sekä hautajaisiin että iloisiin perhejuhliin.

Useiden vapaa-ajattelijain yhdistysten ylläpitämillä hautausmailla on alueen uskonnottomien ihmisten kannalta tärkeä merkitys syrjimättömien hautausmaapalvelujen turvaamisessa. Hautausmaiden ylläpidossa vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien vapaaehtoistoiminnalla on arvokas ja merkittävä rooli.

Tuemme jäsenenä Prometheus-leirin Tuki ry:n toimintaa protu-leirien järjestämisessä.

5.4 Julkisuus ja viestintä

Tiedotustoiminnalla ja vuorovaikutuksellisella viestintäkulttuurilla on edelleen olennainen merkitys Vapaa-ajattelijain tavoitteiden toteuttamisessa ja edistämisessä. Asioiden julkisuuteen nostamisessa lisätään monien eri kanavien hyödyntämistä.

Julkaisemme Vapaa Ajattelija -lehteä, joka tuo esiin liiton tavoitteita ja aktivoi jäseniä ja muita uskonnottomia ilmaisemaan ajatuksiaan. Juttuja levitetään myös verkossa. Lehden lukijakuntaa pyritään laajentamaan. Myös liiton asiakohtaisilla esitteillä painotuotteina ja netissä eri kohderyhmille on tärkeä merkitys.

Liitto tukee yhdistysten lehtiä ja muuta alueellista julkaisutoimintaa. Julkaisemme ja kehitämme liiton ja yhdistysten nettisivuja, jotka ovat sekä informaation että mielipiteenvaihdon kanavia. Facebook ja muut vastaavat foorumit tarjoavat mahdollisuuksia vilkkaaseen vuorovaikutukselliseen keskusteluun. Videokuvan ja äänen käyttöä viestinnässä lisätään.

Perusoikeuksista, sekulaarista tapakulttuurista ja vapaa-ajattelusta tarvitaan myös maahanmuuttajille kohdistettuja esitteitä ja informaatiota, kuten uskonnonvapaus.fi -sivuston pääsisältöjä, muillakin kuin suomen kielellä.

Liiton mediatiedotus tukee yhteiskuntavaikuttamista ja sekulaarin kulttuurin kehitystä. Mediapalvelua kehitetään ja monipuolistetaan. Tarvitaan monia asioiden esittäjiä, esimerkiksi erilaisia haastateltavia eri tyyppisiin medioihin eri asioista, joita ajamme eteenpäin.

Viestinnän digitalisoituminen ja sosiaalinen media ovat avanneet meille aivan uusia mahdollisuuksia ja erityisesti vuorovaikutukselliseen ja keskustelevaan viestintään. Samalla sosiaaliseen mediaan liittyy monia ongelmia ja haasteita, kuten esimerkiksi Facebookin ja Googlen ”kuplauttava” vaikutus. Verkossa on myös muuta kuin aitoa keskustelua, ja myös vapaa-ajattelijoihin, ateisteihin ja uskonnottomiin kohdistuu netissä valheisiin ja puolitotuuksiin perustuvaa jatkuvaa kampanjointia. Valheisiin ja puolitotuuksiin voidaan vastata, mutta tärkeintä on esitellä selkeästi vapaa-ajattelijoiden todellisia tavoitteita ja toimintaa.

5.5 Yhteistyö

Vapaa-ajattelijain tavoitteiden edistämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan monimuotoista yhteistyötä. Siihen kuuluvat yhtäältä viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus säädösvalmistelijoiden sekä poliittisten päättäjien kanssa. Lisäämme yhteistyötä poliittisten puolueiden, eduskuntaryhmien ja kansanedustajien kanssa samoin kuin kunnallisten ja maakunnallisten virkamiesten ja poliittisten päättäjien kanssa. Samalla teemme yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla toisten sekulaarijärjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Syrjinnän poistamiseksi tarvitaan yhdenvertaisuuslaissa mainituista kielletyistä syrjintäperusteista kärsivien väestöryhmien keskinäistä solidaarisuutta ja toisilta oppimista.

5.6 Järjestötoiminta

Vapaa-ajattelijain oman toiminnan arvioinnin, uudistaminen, monipuolistaminen ja joustavoittaminen ovat nyt tarpeellisia sekä liitto- että yhdistystasolla.

Toiminnan organisointi edellyttää erilaisia työryhmiä ja projekteja. Asioiden valmisteluun ja toimeenpanoon tarvitaan myös uusia valtakunnallisia projekteja, joihin voi osallistua ainakin netin välityksellä eri puolilta Suomea, eikä niihin mukaan tuloon ja toimintaan kysellä jäsenkirjoja. Tuetaan liiton työryhmien tapaamisia sekä pääasiassa nettiperusteisten projektien jatkuvuutta ja kehitystä.

Tarvitaan yhdistysten keskinäistä vuorovaikutusta ja toisilta oppimista, myös kasvokkain kohtaamista ja keskustelua toimintaseminaareissa. Yhdistysten toiminta kehittyy alueellisena, useimmiten maakunnallisena.

Tavoitteena on, että järjestötoiminta vapaa-ajattelijoissa on paitsi vaikuttavaa myös mukavaa, hauskaa ja virkistävää. Siinä tapaa erilaisia ihmisiä, joiden kanssa ei tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä, mutta joiden kanssa voi edistää vapaa-ajattelua ja keskeisiä tavoitteitamme. Keskinäinen vuorovaikutus vapaa-ajattelijain keskuudessa on ystävällistä sekä ihmisten erilaisuutta ja mielipiteitä kunnioittavaa.

Jokainen uusi jäsen on tärkeä ja suuri mahdollisuus. Jokainen jäsen voi vapaasti päättää jäsenyytensä aktiivisuuden tason. Aivan erityinen huomio aletaan kohdistaa nuorten mukaan tulon edistämiseen. Myös nuorten jäsenten oman nuorisotoiminnan alkaminen tulee tilanteen tullessa mahdollistaa.

5.7 Jäsenhankinta

Uudet jäsenet tuovat yhdistysten ja liiton toimintaan uutta intoa ja voimaa. Myös Vapaa-ajattelijain yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja painoarvon kannalta on tarpeen lisätä henkilöjäsenten määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asiaa pidetään esillä viestinnässä. Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota jäsenyyskysymyksen rohkeaan ja kohteliaaseen esille ottoon.

5.8 Talouden vahvistaminen

Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan rahoitusta ja varainhankintaa kehitetään. Ihmisoikeusjärjestöjen toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti kuuluu keskeisellä sijalla varainhankinta lahjoitusten ja testamenttien kautta. Tässä voidaan käyttää myös uuden rahankeräyslain mahdollistamia pienkeräyksiä. Kertalahjoitusten lisäksi voidaan nostaa esille myös kuukausittaiset lahjoitussopimukset.

Toimintamme ihmisoikeuksien ja sekulaarin kulttuurin puolesta on luonteeltaan ja laadultaan sellaista, että meidän on perusteltua hankkeistaa perustoimintojamme ja näin hankkia projektirahoitusta, joka mahdollistaisi henkilöstön palkkaamisen. Projektirahoituksella voidaan ja tulee tehdä vain sellaista mitä meidän muutenkin pitäisi tehdä kulloisten voimavarojen puitteissa.

5.9 Kansainvälinen yhteistyö

Liitto jatkaa jäsenjärjestönä toimintaa Kansainvälisessä humanistiliitossa (Humanists International, HI) ja Euroopan humanistiliitossa (European Humanist Federation, EHF). Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan vuonna 2016 hyväksytyn pohjoismaisen humanistimanifestin hengessä.

Hyödynnetään kansainvälisiä projekteja, kuten muun muassa Ajatuksen vapaus -raportteja (http://freethoughtreport.com/)  ja jumalanpilkan kriminalisoinnin lopettamiskampanjaa (http://end-blasphemy-laws.org/). Samalla annamme oman panoksemme ihmisoikeustoimijoiden tukemiseen sekä vakavien ihmisoikeusloukkausten vastaiseen taisteluun maailmalla. Herätämme keskustelua ihmisoikeusongelmista maailmalla. Esitämme vetoomuksia ja vaatimuksia Suomen edustajille kansainvälisissä toimielimissä ja Euroopan unionissa.

-o-o-

Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan edistämisestä kiinnostuneilta toivotaan kommentteja ja ehdotuksia työryhmälle (Marko Lakkala, Pertti Periniva ja Esa Ylikoski): esa.ylikoski@vapaa-ajattelijat.fi, p. 0504685332.