Uskonnottomat hautaustavat muutoksessa

Vaikka uskonnottoman henkilön hautaus on vapaa ennalta päätetyistä kaavoista, on hautauksessa yleensä tukeuduttu perinteisiin tapoihin.

Yhteiskunnan muutos on kuitenkin muuttanut ja muuttamassa hautajaisia, ja uudet tavat raivaavat tieltään niitä, jotka katsotaan turhiksi tai vaikeiksi toteuttaa. Vainaja ja hänen lähipiirinsä eivät asu enää samalla seudulla; hautaus halutaan vainajalle merkitykselliselle paikalle, ei haluta hoidettavaa hautapaikkaa lainkaan tai vainaja on sellaisen eläessään jopa kieltänyt. Aineellisista surun esittämisen ja vainajan muistamisen keinoista on siirrytty kohti aineettomampaa muistamista.

Vainajan hautaan saattaminen arkussa ja sen jälkeen samana päivänä järjestettävä muistotilaisuus on tavallista vieläkin, mutta vainajan tuhkaaminen eli krematointi on muokannut tätä perinteistä tapaa. Vainajan hyvästeleminen arkun äärellä saatetaan tehdä jo sairaalassa ja saattotilaisuus suurella joukolla voidaan jättää pois kokonaan. Hautajaisväki osallistuu usein vain johonkin osaan hautajaisten tapahtumista. Tuhkaus helpottaa hautajaisjärjestelyjä niin ajankäytön, tilojen kuin budjetinkin osalta.

Saattotilaisuus

Arkun äärellä tapahtuva saattotilaisuus on mahdollinen, kunhan sopiva tila tilaisuudelle löydetään. Käytännöllinen ratkaisu on käyttää esim. työväen- ja seurojentaloja tai kylätaloja yli 50 henkilön saattaessa tai vapaa-ajattelijoiden hautausmaiden saattorakennuksia pienemmän ryhmän kyseessä ollessa. Luontevaa on myös pitää saattotilaisuus hautausmaalla ja vasta sitten siirtyä sisätiloihin muistotilaisuuteen.

Tuhkan sirottelu tai sen hautaus jäävät nykyisin usein vain lähimpien toteutettavaksi ja usein ajallisesti erilleen muistotilaisuudesta. Vainajan tuhkauurna voidaan sopimuksesta ottaa mukaan myös kahvila- ja ravintolatiloihin, jolloin hautaan saattaminen ja vainajan muistelu voidaan helpoiten yhdistää.

Saattotilaisuudessa on perinteisesti muistettu vainajaa kukkatervehdyksin muistosanojen kera ja kuultu tilaisuuteen sopivaa musiikkia, usein vainajan lempimusiikkia. Vainajan yksilöllisempi huomioiminen antaa järjestäjille vapaat kädet kaavoista kuten perinteisestä sisällöstäkin ja kunnioittaa tarkemmin hänen toiveitaan.

Muistotilaisuus

Muistotilaisuus on tärkeä hetki läheisten elämässä, eikä kutsusta ole tapana kieltäytyä. Muistotilaisuudessa painottuvat erityisesti vainajan elämänkaaren ja elämäntyön esille tuominen ja muistelu, niinpä tilaisuus voi olla ulkonaisilta puitteiltaan vaatimaton mutta sisällöllisesti merkittävä.

Vainajan elämänkaaren esittelyssä voidaan käyttää juhlapuhujaa, joka antaa runkoa ja aiheita yksityiskohtaisempaa muistelua varten. Elämänkaaren kokoaminen yhteen puheeseen on usein hänet hyvin tuntevan läheisen tehtävä, mutta tässä voidaan käyttää myös sekulaarijärjestöjen juhlapuhujia. He ovat kokeneita puheenkirjoittajia, jotka tutustuttuaan vainajan elämään pystyvät eläytymään siihen ja kirjoittamaan ”vainajan näköisen” puheen. Puhe käydään läpi etukäteen läheisten kanssa.

Muistotilaisuuteen kokoontuvat, ehkä nyt viimeistä kertaa suurella joukolla, yhteen vainajan ystävät, tuttavat, sukulaiset sekä työhön ja harrastuksiin liittyneet henkilöt. He muistelevat omalta kannaltaan vainajan elämää, tuovat esiin käännekohtia ja traagisiakin hetkiä. Valokuvilla, videoilla ja elämäntyön tuotoksilla täydennetään kertomuksia. Tarpeena on saada kokonaisvaltainen kuva vainajan elämästä ja tukea mukana olijoita surussa. Kutsuttu voi varautua tuomaan oman osuutensa ohjelmaan vaikkapa pienen esityksen tai muistelun muodossa tai auttamaan paikan päällä järjestelyissä.

Neuvontapalveluille tarvetta

Vapaa-ajattelijaliikkeessä uskonnottoman vainajan tahdon mukaiset hautajaiset on koettu erityisen tärkeiksi. Nykyisin uskonnottomien määrän kasvaessa myös kysyntä uskonnottomien hautajaisten neuvontapalveluista lisääntyy, mutta tietoa ei ole järjestetty alueellisesti. Vapaa-ajattelijayhdistysten onkin aiheellista kerätä tietoa hautajaisten järjestämisestä esim. kotisivuilleen, jotta se on kenen tahansa käytettävissä. Turun vapaa-ajattelijain infosivut uskonnottomista hautajaisista valmistunevat vielä tänä syksynä. Katso https://vapaa-ajattelijat.fi/turku/

Hautajaisten järjestämisen kipukohtia

Kun olemme käyneet läpi uskonnottomien hautajaisjärjestelyjä, esille on noussut joitakin käytännöllisiä ja asenteellisia ongelmia. Olemme selvitelleet järjestelyjä Turun seudulla, mutta ongelmat lienevät monessa tapauksessa samankaltaisia ympäri maata.

Keskeinen kipukohta on vainajan hautaustoimilain mukainen yksiselitteinen oikeus katsomuksensa ja toivomuksensa mukaisiin hautajaisiin. Uskonnottoman hautajaisiin saatetaan yrittää vaikuttaa monelta taholta, usein niin, että haluttaisiin noudattaa osin perinteisiä uskonnollisia tapoja vastoin vainajan tahtoa. Vaikutusyritys voi tulla vainajan lähipiiristä, seurakunnan taholta tai vaikkapa hautaustoimistolta.

Uskonnottoman on syytä kirjoittaa hautaustestamentti, jossa tuo esille toivomus uskonnottomasta hautauksesta (toki suullinenkin toivomus riittää juridisesti). Testamentissa voi tietenkin myös tuoda esille poikkeavia toivomuksia, kuten halu tulla haudatuksi sukuhautaan tai elämänkumppaninsa viereen, riippumatta elämänkatsomuksesta.

Jos vainaja ei ole esittänyt hautaustoiveita, niin päätös uskonnottomasta tai uskonnollisesta hautauksesta voidaan tehdä lähiomaisten toimesta sen mukaisesti, kuuluiko vainaja seurakuntaan tai ei. Tämä yksinkertainen ohjekin unohtuu joskus.

Tärkeä keino tarkastaa uskonnottomien vainajien hautaustoiveiden ja heidän oikeuksien toteutumista on kehittää julkista tilastointia. Tässä seurakunnat (seurakuntayhtymien hautatoimistot) ja krematoriot ovat avainasemassa. Heillähän on tiedot vainajan jäsenyydestä tai ei-jäsenyydestä, sekä siitä, mihin vainaja haudataan tai tuhka sirotellaan. Näitä tilastoja ei ole kuitenkaan julkisesti saatavilla tarvittavalla tarkkuudella. Tätä asiaa voisivat vapaa-ajattelijayhdistykset tai liitto pyrkiä edistämään. Aluehallintovirastoilla on tässä valvojan rooli.

Hautaustoimilain mukaan seurakuntien tulee osoittaa selvästi erottuvalla tavalla rajattu tunnustukseton hauta-alue. Alue ei ole kirkon siunaama, mikä sopinee uskonnottomalle hyvin. Termi ”tunnustukseton” on kuitenkin ongelmallinen. Termin sanakirjojen (ja ”asiakkaankin”?) mukainen yleinen merkitys on uskonnoton. Kirkon laintulkinnan mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että alue olisi uskonnottomille varattu hauta-alue. (Turun) seurakunnat tulkitsevat lain tekstin pelkistetysti niin, ettei sinne seurakunnan toimesta tuoda uskonnollisia symboleja tai merkintöjä. Asiakkaan toimesta haudalle saa tuoda uskonnollisia tunnuksia. Alueelle saa haudata eri uskontoja edustavia vainajia, myös kristillisiä.

Turun ainoa tunnustukseton alue Kärsämäen hautausmaalla on käytännössä lähinnä muslimien käytössä. Jotkut uskonnottomat tai vainajan omaiset saattavat vieroksua uskonnollisia hautoja ja niiden symboleja, riippumatta siitä mistä uskonnosta on kysymys, joskin uskonnottomat haudat saattavat hyvin sopia eri uskontojen edustajien hautojen joukossa. Mitä mieltä mahtavat olla muiden uskontojen edustajat?

Pitäisikö laintulkinta harkita uudelleen, ja pikemmin ”asiakkaan” kuin kirkon tarpeiden mukaisesti? Selkeä ratkaisu uskonnottomille ja muiden uskontojen jäsenille olisi kaikille avoin kunnallisen hautausmaan ja krematorion perustaminen.

Kehitys näyttää lisäävän tuhkauksen ja tuhkansirottelun suosiota. Jotkut kaupungit ylläpitävät tuhkansirottelualueita. Niitä tarvitaan useampaankin kuntaan. Kehittämistarpeita on. Vesiin rajoittuvat alueet ovat usein mukavissa paikoissa, mutta ranta-alueet saattavat olla vaikeakulkuiset ja hoitamattomat. Täydennykseksi olisi hyvä saada puistomaiset maa-alueet. Sirottelualueille olisi kovin tarpeellista saada muistolaatoille paikka.

Hautaustoimilaki on melko hyvä. Tuhkan jakaminen ja sijoittaminen muutamaan eri paikkaan on kuitenkin kielletty ilman perusteluja. Kiellon poistaminen on monen vainajan läheisten toive.

Stig-Göran Lindqvist ja Ritva Ahonen