Toimintakertomus 2025

Merkittävimmät uudet avaukset olivat Risto Puumalaisen kirja uskonnottomuudesta ja Vaasan uskonnottoman hautausmaan kunnostaminen. Vapaa Ajattelijaa julkaistiin poikkeuksellisesti kaksi numeroista vain verkossa.

1 Yleistä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkui tämänkin vuoden. Se ja sodan lopettamispyrkimykset olivat uutisissa näkyvin aihe. Yhdysvalloissa presidentti Tumpin aloitettua toisen kautensa tieteellisen tiedon kyseenalaistaminen, tutkimuksen riippumattomuuden kaventaminen, kiellettyjen sanojen ja aiheiden listojen laatiminen yliopistojen rahoitustarkoituksiin ja kaikkinainen totuuden vääristely on saanut ennennäkemättömät mittasuhteet. Sillä on rohkaiseva vaikutus samansuuntaisiin pyrkimyksiin muissakin maissa “trumpilaisuuden” kannattajien keskuudessa.

Kevätkaudella kunta- ja aluevaalit olivat vahvasti esillä sekä yleisesti uutisissa että meidän toiminnassamme.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus koko väestöstä oli vuoden lopussa 35,9 % eli kasvoi vuodessa 1,0 %-yksikköä. Ev.-lut. kirkon jäsenosuus laski 61,1 prosenttiin ja kastettujen osuus alle 1-vuotiaista vauvoista oli 58,0 % eli väheni 1,6 %-yksikköä. Yli 50 000 valtionkirkoista eronneesta valtaosa kulki eroakirkosta.fi -palvelun kautta Digi- ja väestötietoviraston erosivulle. Toisaalta myös valtionkirkkoihin liittyneiden määrä kasvoi ja oli noin 20 000.

Julkisuudessa yksittäisistä tapahtumista eniten näkyi Töölön lukion rehtorin päätös kieltäytyä ET-stipendin vastaanottamisesta kesäkuun alussa. Julkisuuden ansiosta jäseneksemme haki poikkeuksellisen moni kesäkuussa, ja stipendikin saatiin toista kautta toimitettua ylioppilaalle. Loppuvuodesta valtiovarainvaliokunnan päätös jakaa 1,7 miljoonaa euroa ns. joululahjarahoja lähinnä konservatiivisille kristityille toimijoille herätti myös kriittistä keskustelua. Toisaalta valtionkirkkojen rahoitusta leikattiin kymmenen miljoonaa euroa.

Tampereen ja Turun yliopistojen tohtoripromootioissa oli ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksen rinnalla tunnustukseton vaihtoehto. Valtiopäivien avajaisten tunnustukseton tilaisuus jumalanpalveluksen rinnalla pidettiin taas ja näyttää vakiintuneen.

2 Toiminnan johto

2.1 Liittovaltuusto ja -hallitus

Valtuustoon kuuluivat puheenjohtaja Robert Brotherus, jäsenet Susanna Anjala, Mikko Hangelmaa, Päivi Kovanen, Melina Maunula, Petra Packalén, Pertti Periniva, Mauno Sarajärvi, Ari Sulopuisto, Martti Vaattovaara ja Antti Värri (varapuheenjohtaja) sekä varajäsenet Reijo Raappana, Antti Rantakokko, Thomas Mangs, Aki Räisänen ja Tapio Pilli.

Valtuuston kokoukset olivat hybridikokouksia, joihin osa valtuuston jäsenistä osallistui etänä ja osa kokouspaikalla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuusto hyväksyi liitolle ympäristövastuusuunnitelman sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman.

Hallitukseen kuuluivat vuoden alussa puheenjohtaja Jori Mäntysalo, jäsenet Ritva Ahonen, Timo Karjalainen (pääsihteeri), Tanja Laine (varapuheenjohtaja), Mila Palmia, Venla Parantaja, Risto Puumalainen, Liisa Taskinen ja Esa Ylikoski sekä varajäsenet Tomi Pinomäki, Jape Lovén, Yki Räikkälä ja Riku Bähr. Palmia erosi ja hänen sijaansa valtuusto valitsi 3.5.2025 Jari Peltosen.

Hallitus kokousti noin kerran kuukaudessa pääosin etäkokouksina, ja piti sähköisin välinein tiiviisti yhteyttä kokousten välillä.

2.2 Toimihenkilöt

Liittohallituksen jäsenet puheenjohtaja mukaan lukien toimivat vapaaehtoistyön pohjalta.

Liiton kirjanpitoon sekä Vapaa Ajattelija -lehden taittoon käytettiin ostopalveluja. Lehden toimitussihteerille maksettiin numerokohtainen palkkio.

Marja Vinni hoiti ostopalveluna taloudenhoitajan ja järjestösihteerin tehtäviä.

3 Työryhmät

3.1 Vapaa Ajattelijan toimitus

Päätoimittajana toimi Esa Ylikoski. Muuhun toimitukseen kuuluivat Riku Bähr, Markku Järvenpää, Kukka Kumpulainen, Lila Lähde, Jori Mäntysalo, Yki Räikkälä ja Eero Suorsa.

Toimitussihteeri oli Risto K. Järvinen ja taittaja Joni Syvänen.

3.2 Nettityöryhmä

Liiton  sähköpostilistoja, nettisivuja, Facebook-sivuja ja Discord-palvelinta hoitivat Timo Karjalainen, Jori Mäntysalo, Riku Bähr ja Esa Ylikoski. Sähköpostilistojen käyttö oli edelleen hiljaista, keskustelu on pitkään käyty lähinnä Facebook-ryhmässä. Discordissa keskusteli enemmänkin aktiivien pieni piiri, vaikka palvelin on kaikille avoin.

Www-sivun palveluntarjoaja vaihtui. Muutos ei näkynyt sivun sisällössä.

Ulospäin näkyvässä käytössä oli Instagram, jota hoiti erityisesti Venla Parantaja. Postauksia oli kertomusvuonna erityisesti marraskuun lopulta alkaen. Twitterin käytöstä luovuttiin, ja sen sijaan käyttöön otettiin Bluesky-sivu.

3.3 Hautausmaatyöryhmä

Toimintansa lopettaneen Vaasan yhdistyksen aiemmin ylläpitämä hautausmaa tuli uudelleen käyttöön. Heikkoon kuntoon päässyt alue tehtiin useilla talkoilla kuntoon, ja sen vanha ruumiskellari purettiin. Tämän ansiosta saatiin uusia jäseniä ja useita uutisia mediaan.

Hallinnollisista syistä aluehallintovirasto kuitenkin määräsi hautausmaan käyttökieltoon. Vaasan kaupunki päätti joulukuussa myydä alueen Pohjanmaan yhdistykselle, joka oli myös organisoinut talkoita. Vuoden vaihtuessa päätöksestä oli vielä valitusaika menossa.

Hautausmaita ylläpitävillä yhdistyksillä oli WhatsApp-, sittemmin Signal-ryhmä keskusteluun. Liiton nettisivulla  on tietoa uskonnottomien hautajaisten järjestämisestä, kartta hautausmaistamme, kuvia niistä sekä yhteystiedot kyseisiin yhdistyksiin.

Työryhmän puheenjohtaja vaihtui. Risto Puumalainen jäi tehtävästä pois ja Venla Parantaja Pohjanmaan yhdistyksestä otti tehtävän vastaan.

3.4 Asuntotyöryhmä

Asunnoista vastasivat lähinnä Ritva Ahonen, Thomas Mangs ja Marja Vinni. Asuntojen kunnossapitoa oli yli 12 000 € enemmän kuin vuonna 2024. Linjasaneerauksen takia oli vuonna 2025 kolme asuntoa poissa vuokrauksesta. Yhteen asuntoon tehtiin linjasaneerauksen yhteydessä keittiöremontti ja lattia uusittiin. Yhden asunnon keittiö maalattiin pitkäaikaisen vuokralaisen lähdettyä. Yhden talon kahdessa asunnossa tehdyn linjasaneerauksen jälkeen entiset vuokralaiset jatkoivat asumista.

Useampi vuokralainen vaihtui vuoden aikana, asunnot saatiin uudelleen vuokrattua, mutta pienellä viiveellä. Vuokria jouduttiin uusissa vuokrasopimuksissa alentamaan yleistä tasoa vastaavasti.

4 Jäsenistö ja jäsenyhteistyö

4.1 Jäsenmäärän pieni kasvu jatkui

Yhteensä liittomaksutilityksiä yhdistyksiltä tuli 1306 jäsenestä eli kaksi enemmän kuin vuonna 2024. Muutokset olivat useimmissa yhdistyksissä pieniä.

Raision ja Joensuun yhdistykset purkautuivat vuonna 2024, mutta tilittivät vielä liittomaksut. Niissä oli yhteensä 36 jäsentä, joten jäljelle jääneiden yhdistysten liittomaksutilityksissä kasvua oli 38. Jäsenmäärä kasvoi 13 yhdistyksessä ja väheni 4 yhdistyksessä.

Yhdistyksittäin jäsenmäärät liittomaksutilitysten mukaan olivat seuraavia, vuoden 2025 jälkeen on luvut vuosilta 2024 ja 2023.

  • Etelä-Karjalan VA 6 5 1
  • Forssan VA 26 24 25
  • Helsingin seudun VA 399 385 389
  • Joensuun VA – 24 23
  • Kainuun VA 49 47 48
  • Kemin VA 88 81 85
  • Keski-Suomen VA 68 64 59
  • Keski-Uudenmaan VA 40 39 36
  • Kotkan VA 102 104 115
  • Kouvolan VA 25 24 24
  • Lahden VA 67 64 60
  • Luoteis-Lapin VA 18 16 17
  • Nokian VA 13 13 12
  • Oulun seudun VA 46 44 47
  • Pohjanmaan VA 24 18 20
  • Raision VA – 12 10
  • Rovaniemen VA 4 5 3
  • Satakunnan VA 54 52 48
  • Tampereen VA 204 209 213
  • Turun VA 73 74 66

Liiton uusi jäsenrekisteri tuli käytettäväksi ja muutama yhdistys siirtyi sen käyttöön. Jäsenhakemukset tehtiin lähes poikkeuksetta liiton www-sivulla, ja niitä oli 136 eli reilut 15 % vuotta 2024 enemmän.

4.2 Poimintoja yhdistysten toiminnasta

Kuukausittain alustettuja keskustelutilaisuuksia oli Helsingissä ja Tampereella; näistä Tampereen illat videoitiin ja etäosallistujatkin tekivät kysymyksiä. Turun yhdistys jatkoi lukupiiriä kerran kuussa.

Mm. Keski-Uudenmaan yhdistys jatkoi kuntalaisaloitekampanjaa, jossa ehdotettiin oman kotikunnan luopuvan jumalanpalveluksista osana päiväkodin tai koulun toimintaa. Erilaisissa tapahtumissa, kuten Turun päivässä ja Pride-tapahtumissa, oli mukana monia yhdistyksiä.

Luoteis-Lapin yhdistys järjesti puoli tusinaa karaoke-iltaa sekä muita pieniä kulttuuritapahtumia omistamallaan Salo-Majalla. Lisäksi siivottiin ja huollettiin Kotivaaran hautausmaa ja Salo-Majan kiinteistö rakennuksineen.

Kotkan yhdistys auttoi tavoittamaan haastateltavia Helsingin yliopiston Merkitykselliset kuolemantilat -hankkeeseen. Yhdistys omistaa paitsi hautausmaan, myös Vapaaranta-nimisen saaritontin joka on jäsenten virkistyskäytössä ja jota hoidetaan talkoilla.

Turun yhdistys oli mukana keskustelussa, jossa kaupunki pohti katsomusaineiden yhteisopetusta. Se järjesti myös mm. patikointiretken ja baaritapaamisen.

Tampereen yhdistys juhlisti 80-vuotispäiväänsä isolla tilaisuudella.

Kemissä hautausmaalla tehtiin jälleen yhteistyötä Rikosseuraamusviraston kanssa ja yksi henkilö teki siivous- ja maaiaustöitä Ristikankaan hautausmaalla.

Keski-Suomen yhdistys käytti pohjana Risto Puumalaisen kirjaa: siitä pidettiin Jyväskylän pääkirjastossa ensin esitys, sitten näyttely syyskuussa ja vielä kirjailijan haastattelu myös syyskuun lopussa. Saman teeman tiimoilta se järjesti myös Joensuussa vapaa-ajattelijoiden tapaamisen.

Satakunnan yhdistys piti perinteiset kesäpäivänsä Porissa.

4.3 Jäsenyhteistyö ja vierailut jäsenyhdistyksissä

Puheenjohtaja vieraili Forssan, Kemin, Keski-Uudenmaan ja Nokian yhdistyksissä. Yhteyttä pidettiin myös sähköpostilistan kautta. Paikallisyhdistysten toimintaa tuettiin myös rahallisesti.

Elokuussa pidettiin liiton kesäpäivät Tampereella Näsijärven rannassa, paikalla oli mukavasti edustusta eri yhdistyksistä.

4.4 Hautausmaat

Kymmenkunta yhdistystä ylläpitää uskonnotonta hautausmaata. Nämä ovat eri kokoisia, suurin ja vanhin on Kotkassa.

Vaasan hautausmaata kunnostettiin talkootyöllä, johon osallistui vapaa-ajattelijoita myös lähiyhdistyksistä. Pohjanmaan vapaa-ajattelijat ry ostaa hautausmaan tontin Vaasan kaupungilta, kauppa valmistuu vuonna 2026. Hautausmaan luvan uudistaminen pantiin vireille aluehallintovirastossa.

Muilla hautausmailla talkoita ja sekalaisia pieniä hankintoja jatkettiin aiempien vuosien tapaan.

5 Toimisto, kokoustila ja kirjasto

Liiton  toimisto- ja kokoustila sekä alakerran varastotila olivat edelleen osoitteessa Neljäs linja 1. Kirjastosta voi lainata kirjoja sopimuksen mukaan ja kun liiton toimihenkilö on paikalla.

Toimistoa päätettiin vuokrata ulkopuolisille Venuu-palvelun kautta. Vuokrauksia oli ensimmäisen vajaan vuoden aikana vasta kaksi.

Kellarivaraston siivousta jatkettiin edelleen. Ritva Ahonen keräsi  ja teki listaa kirjoista, joita voidaan laittaa verkkokauppaan myyntiin.

6 Talous

Tuloissa selvästi merkittävin rooli oli sijoitusasuntojen tuotolla. Vuokrausta hoitaa Hallinnointiturva. Liittomaksut ovat merkittävä tuloerä, sen sijaan sijoitustuotot rahastoista ja osakkeista olivat pieniä. Kaikki toiminta tapahtui omilla rahoilla, valtionavustuksia ei saatu myöskään vuonna 2025.

Säästötoimenpiteenä Vapaa Ajattelijan numerot 2 ja 4 ilmestyivät vain netissä. Tilinpäätös oli silti alijäämäinen noin 16 500 €. Vuokratuotot sijoitusasunnoista laskivat edelliseen vuoteen verrattuna ja samalla asuntojen vastikkeet nousivat. Lisäksi kertaluontoisesti asuntoja korjattiin melko paljon.

Marraskuussa saimme tiedon liitolle tulevasta perinnön osasta. Perunkirjoitus oli joulukuussa, mutta perinnönjako tehdään myöhemmin. Vuoden 2025 talouteen perinnöllä ei ollut merkitystä.

Prometheus-Seremoniat Oy:n muutokset alkuvuodesta ei vaikuttanut liiton omistamien osakkeiden määrään.

Tilit tarkasti HT Timo Vilén, varalla oli HT Simo Dückstein.

7 Tiedotustoiminta ja yhteiskuntavaikuttaminen

7.1 Uskomatonta elämää Suomessa -kirja

Risto Puumalaisen kirja Uskomatonta elämää Suomessa ilmestyi huhtikuussa. Kirja kertoo uskonnottoman suomalaisen elämästä syntymästä kuolemaan ja antaa muutakin tietoa uskonnottomuudesta. Kahdeksan yhdistystämme osallistui kirjan ennakko-ostoihin. Yhdistykset myyvät ja jakavat kirjaa kukin omalla tavallaan. Esimerkiksi Tampereen ja Keski-Suomen yhdistykset vievät kirjoja peruskouluihin ja lukioihin.

Myyntitilastoja ei ole tiedossa, mutta kirja on esillä useiden kirjakauppojen nettisivuilla. Kirja löytyy myös aluekirjastoista. Lisäksi kirjaa on lahjoitettu katsomusaineiden opettajille peruskouluihin ja Opetushallitukseen, Puolustusvoimien koulutusosastolle sekä kansanedustajille.

7.2 Vapaa Ajattelija -lehti

Lehteä julkaistiin neljä numeroa kuten ennenkin, mutta numeroista kaksi ilmestyi vain verkossa.

Paperisista numeroista ensimmäinen oli pääosin omille ja Humanistiliiton jäsenille lähetetty vajaan 2000 kappaleen painos. Toinen paperinen, 3/2025, julkaistiin yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain Uskomaton-lehden kanssa yhteisnumerona 60 000 kappaleen painoksena, josta pääosa levisi Voima-lehden liitteenä.

Lehden julkaisuun vain netissä ei oltu täysin tyytyväisiä, joten kireästä taloustilanteesta huolimatta vuodelle 2026 päätettiin palata neljään paperiseen lehteen.

Lehti on myös tilattavissa ja sitä lähetetään näytenumerona joukolle oppilaitoksia ja kirjastoja. Lehteä myös jaettiin erilaisissa paikallisissa tapahtumissa sekä Educa-messuilla. Sekä näköislehdet että artikkelit erikseen linkitettävinä julkastiin liiton www-sivulla.

Sisällön päälinjat olivat samat kuin viime vuosina. Lehti on Kultti ry:n jäsen.

7.3 Vaalikone

Uskonnonvapaus.fi-sivulla oli kuntavaalikone. Siihen vastasi yli 1800 ehdokasta, muutama prosentti edellisiä kuntavaaleja enemmän. Valituksi vastanneista tuli 365. Vastaukset eivät merkittävästi muuttuneet aiemmasta: kaikissa puolueissa on sekä tavoitteitamme kannattavia että vastustavia, mutta täysin eri määrissä. Esimerkiksi keskustalaisista hieman useampi kannatti koululaisjumalanpalveluksia kuin kokoomuslaisista, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat olivat varsin maallisia eivätkä nämä puolueet meitä koskevissa asioissa juuri eronneet toisistaan ja niin edelleen. Ehkä yllättävin on laajahko tuki sille, että kunta järjestää tunnustuksettoman seremoniatilan uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille.

7.4 Www-sivut

Liiton pääsivulla vapaa-ajattelijat.fi on kiinteästi perustietoa liitosta ja liittymislomake. Muuttuvana sisältönä on liiton lehti sekä antamamme lausunnot ja kannanotot. Noin puolella yhdistyksistä on sivu liiton sivun alasivuna niin, että pääsivu näyttää tulevat tapahtumat kaikista yhdistyksistä.

Edellämainittu uskonnonvapaus.fi on maan suurin uskonnon ja katsomuksen vapaudesta kertova sivu. Uutisia julkaistiin reilut 30 ja ne koskivat yli 20 eri asiaa.

Eroakirkosta.fi-palvelusta vastaa Tampereen yhdistys. Valtionkirkoista eroavista ehdoton valtaosa kulkee sen kautta Digi- ja väestötietoviraston sivulle; suoraan palvelussa eroaa enää pieni joukko.

7.5 Lausunnot ja kannanotot

Aloitteita ja lausuntoja liitto teki aiempaan tapaan kymmenkunta. Vähäisin ja konkreettisin oli ehdotus poistaa arvonimiverolaista valtionkirkkojen erityisasema joka rinnastaa ne työnantajina kuntiin ja valtioon. Vankiloihin esitimme vankilapappien sijaan maallisia vankityön koordinaattoreita. Eri yhteyksissä muistutimme ettei koulujen työpäivien osaksi enää kannata ottaa jumalanpalveluksia. Elämänkatsomustiedon salliminen kaikille oppilaille oli tavanomaiseen tapaan mukana lausunnoissa.

Vihkimisoikeuksista huomautimme toisaalta yhdenvertaisuutta rikkovasta laista joka sallii vihkimisoikeudet uskontokunnille mutta ei meille, toisaalta toivoimme Digi- ja väestötietoviraston edelleen palvelevan kihlapareja useammalla paikkakunnalla eikä supistavan palvelujaan. Hyvinvointialueiden esitimme järjestävän neutraaleja saattotiloja uskonnottomien ja pienuskontojen jäsenten hautajaisia varten. Hautaamiseen liittyi myös kommenttimme hautauspalvelualan ammattitutkinnon perusteisiin.

Muissa lausunnoissa esimerkiksi ehdotimme Yleisradion ohjelmiin uskontojen oppien kriittistä tarkastelua ja muistutimme, että Israelin ja Palestiinan konfliktia koskevat päätökset tulee perustella maallisesti eikä uskonnolla.

Merkittäviä välittömiä vaikutuksia lausunnoillamme ei nytkään ollut. Monet esittämämme asiat ovat tapahtuneet kymmenenkin vuoden viiveellä.

7.6 Educa-messut ja ET-stipendit 

Aikaisempien vuosien tapaan liitto oli mukana Educa-messuilla tammikuussa Kansalaisvaikuttamisen torin yhteydessä. Messuilla jaettiin runsaasti Uskomaton tapakulttuuri Suomessa -opintoaineistoa sekä Vapaa Ajattelija -lehteä. Myös Testaa oletko vapaa-ajattelija -kyselylomaketta täytettiin. Osastolla oli jaossa myös pinssejä. Tanja Laine toimi messuprojektin vetäjänä, ja osastolla oli Tanja ja Nico Laineen lisäksi esittelijöinä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain vapaaehtoisia sekä Riku Bähr Tampereen vapaa-ajattelijoista.

Liitto jakoi aikaisempien vuosien tapaan kolmelle keväällä valmistuneelle uudelle ylioppilaalle 80 euron stipendin erinomaisesta menestyksestä elämänkatsomustiedon ylioppilaskirjoituskokeessa sekä yhdelle syksyllä valmistuneelle uudelle ylioppilaalle 100 euron stipendin samalla perusteella. Liittohallitus päätti liiton stipendin nostamisesta 100 euroon.

7.7 Mediajulkisuus

Liiton tiedotteita lähetettiin laajalla jakelulla medioille, mutta tulos oli melko heikko. YLE uutisoi kannanotostamme Digi- ja väestötietoviraston vihkipaikkojen sulkemiseen sekä Vaasan hautausmaasta, muuten suuret mediat keskittyivät muuhun. Tiedotteet jaettiin myös sosiaaliseen mediaan.

Liiton ja yhdistysten aktiivien mielipidekirjoituksia julkaistiin useissa eri lehdissä eri puolella maata. Digi- ja väestötietoviraston vihkipaikkojen sulkemisen johdosta koordinoitiin yhdistysten edustajien kirjoitusten valmistelua.

Kesällä kolmea vapaa-ajattelijaa haastateltiin liiton toimistolla YLEn podcastiin, mutta ohjelmaa ei julkaistu vielä kertomusvuonna.

7.8  Seremoniapalvelutoiminta

Puhujapalvelua, erityisesti hautajaispuhujapalvelua hoidettiin edelleen erityisesti Pro-Seremonioiden kautta. Sen omistusjärjestelyt muuttuivat Anneli Aurejärvi-Karjalaisen vetäydyttyä eläkkeelle ja myytyä osakkeensa muun muassa useille puhujille. Liitto on nyt suurin yksittäinen omistaja. Pro-Seremonioiden toiminnanjohtajaksi tuli Laura Mäntysalo ja Marja Vinni toimii hallituksen puheenjohtajana.

Vapaa Ajattelija -lehti on uutisoinut Pron toiminnasta, mm. Laura Mäntysalon haastatteluna. Tilanteesta on kerrottu myös sosiaalisessa mediassa. Kansainväliseen humanististen palvelujen yhteistoiminnan seminaareihin on osallistunut Pron aktiivi.
Pohjois-Suomessa Kajaanin, Kemin ja Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijain aktiivit ovat tarjonneet hautapuhujapalvelua varsinkin jäsenperheilleen omilla hautausmaillaan.

8 Kansainvälinen toiminta

Liitto osallistui European Humanist Services Network (EHSN) -yhteistyön toimintaan. Eurooppalainen hääportaali humanistweddings.eu, jossa Pro-Seremoniat on mukana, julkistettiin syyskuussa. Liiton yhteyshenkilönä toimi Esa Ylikoski ja liittoa edusti myös Pro-Seremoniain hallituksen jäsen Susanna Leino, joka osallistui Berliinin seminaariin ja Vilnassa hankkeen johdon kokoukseen.

Humanists Internationalin ja sen European Policy Forumin (EPF) nettikokouksiin on liiton edustajana osallistunut Antti Värri. EPF:n piirissä on kehitetty ”The European Humanist Activity Tracker” järjestöjen keskinäisen informaation ja kokemusten vaihtoon niiden toiminnasta.

Tanja Laine osallistui toukokuussa pohjoismaisten järjestöjen kokoukseen Tukholmassa. Pohjoismainen humanistimanifesti on tarkoitus lanseerata uudelleen. Työryhmä, jossa oli mukana Esa Ylikoski, valmisteli sen sisällön kehittämistä. Käsittelyn jälkeen päädyttiin, että sisältöä ei tarvitse muuttaa. Manifesti on tarkoitus julkistaa uudelleen Norjassa pidettävässä pohjoismaisessa seminaarissa ja kokouksessa keväällä 2026.

9 Sekalaista

Väinö Voipio -palkinnon 2025 sai Sanna Harju pitkäaikaisesta työstä vapaana siviilivihkijänä. Hän myös ylläpitää sivua tahdotko.fi.

Liiton ansiomerkkejä jaettiin myös vuonna 2025.

Vapaa-ajattelijoiden verenluovutusryhmässä kirjattiin 21 luovutuskertaa.

Puheenjohtaja tapasi USKOT-foorumin uuden puheenjohtajan. Konkreettisia asioita ei sovittu, mutta liitto suhtautuu periaatteessa myönteisesti kaikenlaiseen vuoropuheluun. Esa Ylikoski osallistui FETOn 40-vuotisjuhlaan.