1 Yleistä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkui koko vuoden, ja peitti edelleen mediatilaa muilta uutisilta kuten meidän tiedotteiltamme.

Alkuvuodesta uutisoitiin nuorten miesten uskonnollisuuden lisääntyneen. Useampi samansuuntainen tutkimus viittaa siihen, että nuorimmissa ikäluokissa naiset ohittivat miehet maallistumisen vauhdissa. Kyse oli kuitenkin enemmän nuorten naisten maallistumisesta ja liberalisoitumisesta, vähemmän nuorten miesten entistä konservatiivisemmista asenteista. Kirkon rippikoululaiskyselyn tuloksia ylitulkittiin mediassa koko nuorisoa koskevaksi

Loppuvuodesta laajaa julkisuutta sai koulujen uskonnonharjoitus. Hämeenlinnassa eräs oppilas joutui yllättäen kuulemaan virsiä eikä vaihtoehtoista tilaisuutta ollut. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suosituksen mukaan kaupunki päätti maksaa korvausta oppilaalle, mutta myöhemmin muutti päätöstä äänestyksen jälkeen. Toisen koulun rehtori peruutti osallistumisen barokkimusiikin konserttiin sen uskonnollisen sisällön takia ja jotkut koulut päättivät jättää uskonnon pois joulujuhlista. Asiaa kommentoitiin laajasti puolesta ja vastaan eduskuntaa myöten, tahallisestikin väärinymmärtäen.

Vuodesta 2018 Opetushallitus on ohjeessaan nimenomaisesti todennut, ettei koulujen ohjelmaan tarvitse lainkaan kuulua jumalanpalveluksia ja vastaavia. Muistutimme tästä mahdollisuudesta, mutta kovin hyvin ääni ei kuulunut, koska esityksemme on toteutunut vain melko harvoissa kouluissa. Koulujumalanpalvelusten määrä lukuvuodessa on kuitenkin vähentynyt.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus koko väestöstä oli vuoden lopussa 34,9  prosenttia eli kasvoi 1,3 %-yksikköä. Ev.-lut. kirkon jäsenosuus laski 62,2 prosenttiin ja kastettujen osuus vauvoista alitti 60 prosenttia. Yli 50 000 valtionkirkoista eronneesta valtaosa kulki eroakirkosta.fi -palvelun kautta Digi- ja väestötietoviraston erosivulle.

Maallistuminen jatkui muidenkin tilastojen mukaan. Niistä aviopareista, joiden vihkitapa on tiedossa, maallisin menoin vihittiin 59,7 % eli nousua edeltävään vuoteen tuli 1,7 %-yksikköä. Peruskouluissa elämänkatsomustietoa opiskelevien osuus vaihtelee suuresti eri puolilla maata. Edellisvuosien tapaan nousua lukuvuodelle 2024-2025 oli 1-2 prosenttiyksikköä. Protu-leirien osallitujamäärä kasvoi.

Uskontokuntiin kuulumattomista vainajista lähes 2/3 siunattiin hautaan yhä ev.-lut. kirkon menoin. Tähän vaikuttavat puutteet hautajaistila-, puhuja- ja hautaustomistopalveluissa. Osa yhdistyksistä on vaikuttanut yksityisten tunnustuksettomien hautajaistilojen tarjonnan parantumiseen. Liitto esitti hyvinvointialueille toimia tilaongelman parantamiseksi.

Merkittävin verolainsäädännön muutos, ansiotulovähennyksen poistuminen ja työtulovähennyksen nosto, muutti veropohjaa niin, että kirkon verotulot kasvavat vuonna 2025 noin 50 miljoonaa euroa ilman nimellisen kirkollisveroprosentin nostoa; toisaalta valtion rahoitusta kirkolle vähennettiin vuodelle 2025 noin 20 miljoonaa euroa.

Muita merkittäviä muutoksia lainsäädännössä ei vuoden aikana tapahtunut. Sukuelinten silpominen eli ns. ympärileikkaukset olivat käsiteltävänä mutta todellisia muutoksia ei tapahtunut: tyttöjen silpominen on edelleen selvästi kielletty, poikien epämääräisesti sallittu.

Valtiopäivien avajaispäivänä pidettiin toista kertaa tunnustukseton tilaisuus kansanedustajien kerhon järjestämänä valtiovarainvaliokunnan salissa. Itä-Suomen yliopisto luopui jumalanpalveluksesta tohtoripromootion osana.

2 Toiminnan johto

2.1 Liittovaltuusto ja -hallitus

Valtuustoon kuuluivat puheenjohtaja Robert Brotherus, jäsenet Susanna Anjala, Mikko Hangelmaa, Päivi Kovanen, Melina Maunula, Petra Packalén, Pertti Periniva, Mauno Sarajärvi, Ari Sulopuisto, Martti Vaattovaara ja Antti Värri (varapuheenjohtaja) sekä varajäsenet Reijo Raappana, Antti Rantakokko, Thomas Mangs, Aki Räisänen ja Tapio Pilli.

Valtuusto kokousti sääntömääräiset kaksi kertaa.  Molemmat olivat hybridikokouksia, joihin osa osallistui etänä. Tavanomaisten asioiden lisäksi syksyn kokouksessa valtuusto keskusteli laajasti taloudesta ja linjasi säästökohteita vuodelle 2025.

Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jori Mäntysalo, jäsenet Ritva Ahonen, Timo Karjalainen (pääsihteeri), Tanja Laine (varapuheenjohtaja), Mila Palmia, Venla Parantaja, Risto Puumalainen, Liisa Taskinen ja Esa Ylikoski sekä varajäsenet Tomi Pinomäki, Jape Lovén, Yki Räikkälä ja Riku Bähr.

Hallitus kokousti noin kerran kuukaudessa pääosin etäkokouksina, ja piti sähköisin välinein tiiviisti yhteyttä kokousten välillä.

2.2 Toimihenkilöt

Liittohallituksen jäsenet puheenjohtaja mukaan lukien toimivat vapaaehtoistyön pohjalta.

Liiton kirjanpitoon sekä Vapaa Ajattelija -lehden taittoon käytettiin ostopalveluja. Lehden toimitussihteerille maksettiin numerokohtainen palkkio.

Marja Vinni hoiti ostopalveluna taloudenhoitajan ja järjestösihteerin tehtäviä.

3 Työryhmät

3.1 Vapaa Ajattelijan toimitus

Päätoimittajana toimi Esa Ylikoski, muuhun toimitukseen kuuluivat Riku Bähr, Markku Järvenpää, Kukka Kumpulainen, Lila Lähde, Jori Mäntysalo, Yki Räikkälä ja Eero Suorsa.

Toimitussihteeri oli Risto K. Järvinen, taitto ostettiin Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:ltä.

3.2 Nettityöryhmä

Liiton  sähköpostilistoja, nettisivuja, Facebook-sivuja ja Discord-palvelinta hoitivat Timo Karjalainen, Jori Mäntysalo, Riku Bähr ja Esa Ylikoski. Sähköpostilistojen käyttö oli edelleen hiljaista, keskustelu on pitkään käyty lähinnä Facebook-ryhmässä. Discordissa keskusteli enemmänkin aktiivien pieni piiri, vaikka palvelin on kaikille avoin.

Ulospäin näkyvässä käytössä oli Instagram, jota hoiti erityisesti Venla Parantaja. Postauksia oli kertomusvuonna harvakseltaan.

3.3 Hautausmaatyöryhmä

Hautausmaita ylläpitävien yhdistysten kesken muodostettiin WhatsApp-ryhmä ja pidettiin yksi etäpalaveri. Liiton nettisivun kohta hautaustoimesta uusittiin. Sinne laitettiin tietoa uskonnottomien hautajaisten järjestämisestä, kartta hautausmaistamme, kuvia niistä sekä yhteystiedot kyseisiin yhdistyksiin.

Vapaa Ajattelijassa julkaistiin hautausmaita ja hautauskulttuuria koskevia artikkeleita. Vuoden toisessa numerossa oli Ritva Ahosen ja Risto Puumalaisen artikkeli, jossa kerrottiin yllä mainitusta liittomme nettisivun päivityksestä. Jutun yhteydessä oli myös Esa Ylikosken artikkeli Tuhkauksen osuus hautauksissa kasvaa. Lehden kolmannessa numerossa oli Risto Puumalaisen kaksi tekstiä: Hautausmaita ei välttämättä tarvita ja Hautaustoimen tilastointi-ihmeitä. Neljännessä numerossa Esa Ylikoski tiedotti Helsingin seudun vapaa-ajattelijoiden järjestämästä infoillasta Uskonnottomat hautajaiset ja tuhkan sijoittaminen. Sen jälkeen Helsingin Kaupunkiympäristön johto on päättänyt ryhtyä valmistelemaan 2-3 tuhkansirottelupaikan perustamista merenrannalle.

3.4 Asuntotyöryhmä

Asunnoista vastasivat lähinnä Ritva Ahonen, Antti Värri ja Marja Vinni. Asuntojen kunnossapitoa oli vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Yhden asunnon hissin korjauslaina maksettiin kokonaan. Pieniä korjauksia oli mm. välioven asennus, lukkojen uusiminen sekä muita pienhankintoja. Asunnot saatiin vuokrattua heti uudelleen entisen lähdettyä.

4 Jäsenistö ja jäsenyhteistyö

4.1 Kaksi jäsenyhdistystä purkautui

Yhteensä liittomaksutilityksiä yhdistyksiltä tuli 1304 jäsenestä eli kolme enemmän kuin vuonna 2023. Muutokset olivat useimmissa yhdistyksissä pieniä.

Raision ja Joensuun yhdistykset päättivät purkautua. Raisiolaiset voivat luontevasti liittyä vieressä toimivaan Turun yhdistykseen, mutta Joensuun alueella asuvilla ei mikään yhdistys ole lähellä. Itäinen Suomi on ylipäänsä läntistä heikompaa. Toisaalta hiljaiseloa viettänyt Rovaniemen yhdistys virkistyi.

Yhdistyksittäin jäsenmäärät olivat seuraavia, jäsenmäärän jälkeen on luvut vuosilta 2023 ja 2022.

• Etelä-Karjalan VA 5 1 4
• Forssan VA 24 25 26
• Helsingin seudun VA 385 389 401
• Joensuun VA 24 23 24
• Kainuun VA 47 48 50
• Kemin VA 81 85 81
• Keski-Suomen VA 64 59 57
• Keski-Uudenmaan VA 39 36 35
• Kotkan VA 104 115 104
• Kouvolan VA 24 24 20
• Lahden VA 64 60 56
• Luoteis-Lapin VA 16 17 15
• Nokian VA 13 12 11
• Oulun seudun VA 44 47 45
• Pohjanmaan VA 18 20 3
• Raision VA 12 10 10
• Rovaniemen VA 5 3 1
• Satakunnan VA 52 48 46
• Tampereen VA 209 213 191
• Turun VA 74 66 77

Mahdollisuutta suoraan henkilöjäsenyyteen liitossa pohdittiin, mutta selkeitä ehdotuksia toteutusmallista ei vuoden aikana tehty.

Liiton uuden jäsenrekisterin halutut toiminnot määriteltiin ja toteutusta valmisteltiin.

4.2 Poimintoja yhdistysten toiminnasta

Kuukausittain alustettuja keskustelutilaisuuksia oli Helsingissä ja Tampereella; näistä Tampereen illat videoitiin ja etäosallistujatkin tekivät kysymyksiä. Turun yhdistys jatkoi lukupiiriä kerran kuussa.

Luoteis-Lapin yhdistys järjesti puoli tusinaa karaoke-iltaa sekä muita pieniä kulttuuritapahtumia omistamallaan Salo-Majalla.

Satakunnan yhdistys piti jo kahdeksannen kerran jumalattomat kesäpäivät ja paikalla oli muidenkin yhdistysten jäseniä. Se myös julkaisi perinteisen Satavapari-lehtensä ja piti keskustelutilaisuuden Harjavallan sivistystoimenjohtajan kanssa ET-opetuksen puutteista.

Rovaniemen Vapaa-ajattelijat pitivät kaikille avoimen laavulla tulistelu -tapahtuman johon osallistui kymmenkunta ihmistä, yhdistysten jäseniä saapui tapahtumaan myös Kemistä ja Oulusta. Keski-Suomen yhdistys puolestaan kokeili ongintaa kesällä ja kävi laavulla ja kahvilassa.

Pohjanmaan yhdistys osallistui Seinäjoki pridelle. Sen puheenjohtaja pääsi Ylen haastatteluun sekä radion, tv:n ja kirjoitettujen uutisten puolelle, toinen jäsen päätyi lehteen kolmesti. Yhdistyksen ensimmäinen stipendi annettiin hyvin kirjoituksissaan menestyneelle Seinäjoen lukion oppilaalle.

Keski-Uudenmaan yhdistys oli mukana Karkkilassa hautausmaatapahtumassa, antoi Järvenpään lukion ET-opiskelijalle stipendin 70€ ja julkaisi Keski-Uusimaassa kehotuksen erota kirkosta, kun vuoden 2025 verokortit tulivat.

4.3 Jäsenyhteistyö ja vierailut jäsenyhdistyksissä

Puheenjohtaja vieraili Keski-Suomen, Oulun, Lahden, Joensuun, Satakunnan, Kotkan, Turun ja Pohjanmaan yhdistyksissä. Yhteyttä pidettiin myös sähköpostilistan kautta. Paikallisyhdistysten toimintaa tuettiin myös rahallisesti.

4.4 Hautausmaat

Kymmenkunta yhdistystä ylläpitää uskonnotonta hautausmaata. Nämä ovat eri kokoisia, suurin ja vanhin on Kotkassa.

Talkoita ja sekalaisia pieniä hankintoja jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Esimerkiksi Lepomäen hautausmaalle Satakuntaan hankittiin muistokivi.

5 Toimisto, kokoustila ja kirjasto

Liiton  toimisto- ja kokoustila sekä alakerran varastotila olivat edelleen osoitteessa Neljäs linja 1. Kirjastosta voi lainata kirjoja sopimuksen mukaan ja kun liiton toimihenkilö on paikalla. Toimisto on erinomaisessa kunnossa, koska ylemmästä kerroksesta valuneen veden tuhot saatiin korjattua vuonna 2023.

Toimisto oli  auki  kiinnostuneille alkuvuoden aikana. Kävijät olivat omaa väkeä ja heitä oli aika vähän, joten kokeilua ei jatkettu.

Kellarivaraston siivousta jatkettiin edelleen.

6 Talous

Tuloissa selvästi merkittävin rooli oli sijoitusasuntojen tuotolla. Vuokrausta hoitaa Hallinnointiturva. Sijoitustuotot osakkeista ja rahastoista olivat pieniä.

Kaikki toiminta tapahtui omilla rahoilla, valtionavustuksia ei vuonna 2024 saatu.

Taloustilanne jatkunee kireänä, koska avustuksia ei ole tulossa myöskään vuodelle 2025.

Tilit tarkasti HT Timo Vilén, varalla oli  HT Simo Dückstein.

7 Tiedotustoiminta ja yhteiskuntavaikuttaminen

7.1 Uskomatonta elämää Suomessa -kirja

Risto Puumalainen teki julkaisusopimuksen Warelia-kustannuksen kanssa kirjalleen Uskomatonta elämää Suomessa. Kirja kertoo uskonnottoman suomalaisen elämästä syntymästä kuolemaan ja antaa muutakin tietoa uskonnottomuudesta. Julkaisusopimus mahdollistui 200 kirjan ennakkotilauksella. Se täyttyi kahdeksan vapaa-ajattelijayhdistyksen avulla.

7.2 Vapaa Ajattelija -lehti

Lehti ilmestyi vakiintuneeseen tapaan neljästi: Kolme numeroa tavallisena noin 2000 kappaleen painoksena ja yksi numero, 3/2024 yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain Uskomaton-lehden kanssa yhteisnumerona 60 000 kappaleen painoksena, josta pääosa levisi Voima-lehden liitteenä. Uutuutena numero 1/2024 tehtiin yhdessä Humanistiliiton Humanisti-lehden kanssa. Lehti on Kultti ry:n jäsen.

Lehti postitetaan jäsenille ja tilaajille sekä näytenumerona joukolle oppilaitoksia ja kirjastoja. Sitä myös jaettiin erilaisissa paikallisissa tapahtumissa sekä Educa-messuilla. Sekä näköislehdet että artikkelit erikseen linkitettävinä julkastiin liiton www-sivulla.

Aikaisempien vuosien tapaan Vapaa Ajattelija kartoitti yhdistysaktiivien tuella elämänkatsomustiedon oppilasosuuksien kehitystä lukuvuonna 2024-2025 ja uutisoi siitä joulukuun numerossa. Tammikuun numerossa uutisoitiin lukuvuoden 2023-2024 lukemia. Tiedot kysyttiin ja saatiin suoraan eri kuntien koulutoimesta.

Sisällön päälinjat olivat samat kuin viime vuosina. Painavasta sisällöstä on tullut kiittävää palautetta. Kehittävää palautetta on tullut sivistyssanojen ja vaikeiden käsitteiden liiallisesta käytöstä.

7.3 Www-sivut ja some

Liiton pääsivulla vapaa-ajattelijat.fi on kiinteästi perustietoa liitosta ja liittymislomake. Muuttuvana sisältönä on liiton lehti sekä antamamme lausunnot ja kannanotot. Noin puolella yhdistyksistä on sivu liiton sivun alasivuna niin, että pääsivu näyttää tulevat tapahtumat kaikista yhdistyksistä.

Uskonnonvapaus.fi on liiton ylläpitämä maan suurin uskonnon ja katsomuksen vapaudesta kertova sivu. Sivun kiinteän sisällön kymmenet pidemmät artikkelit ja satakunta lyhyempää hakusanaa tarkistettiin ja tuotiin tarvittaessa ajan tasalle, kuten aina parillisina vuosina. Uutisia julkaistiin reilut 30 ja ne koskivat yli 20 eri asiaa. Kuntavaalien 2025 vaalikoneen valmistelu aloitettiin.

Et-opetus.fi -sivustoa päivitettiin. Siviilihautajaiset.fi-sivusto saatettiin ajan tasalle molemmilla kielillä.

Eroakirkosta.fi-palvelu siirtyi loppuvuodesta muodollisestikin Tampereen vapaa-ajattelijoiden hallintaan.

7.4 Lausunnot ja kannanotot

Liitto teki kahdeksan lausuntoa ja kannanottoa, kolme enemmän kuin vuotta aiemmin.

• Kun ns. ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen kielto tyttöjen osalta vahvistettiin erillisellä lailla, ehdotimme kiellon koskevan myös poikia.
• Koska taudinaiheuttaja ei erota virsiä muista lauluista, ehdotimme että tartuntatautilaissa jumalanpalveluksia pitää koskea samat rajoitukset kuin muitakin tilaisuuksia.
• Rasismin torjunnan ja yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpideohjelmaan liittyen ehdotimme mm. elämänkatsomustiedon opiskelun sallimista kaikille koululaisille.
• Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ehdotimme mm. tieteellisen lukutaidon ja kriittisen ajattelun vahvistamista kouluissa.
• Toivoimme yhdenvertaisuussuunnitelmat säilytettävän päiväkotikohtaisina, ja muistutimme samalla, että helpointa on poistaa päiväkodeista ns. pikkukirkot ja vastaavat kokonaan.
• Tuloverolaista ehdotimme poistettavan säädökset, jotka erottavat uskonnolliset yhdyskunnat muista yhdistyksistä verovapautusten suhteen.
• Kun kirkollisveron tuotto kasvoi veropohjan muutosten myötä enemmän kuin valtionrahoitusta valtionkirkoille supistettiin, lausuimme ettei rahoituksen supistamista saa korvata nostamalla uskonnottomien hautauskuluja.
• Tekoälyasetusta sovellettaessa ei mielestämme tule erotella valtionkirkkoja muista uskontokunnista.

Lausunnot eivät johtaneet välittömiin tuloksiin ainakaan saman kalenterivuoden aikana.

7.5 Edustukset

Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämisryhmä, jossa Esa Ylikoski oli jäsenenä, jatkoi toimintaansa toista vuotta “radiohiljaisuuden” alla. Jo vuoden 2024 lopulla hyväksytty raportti julkaistiin 5.3.2025. Elämänkatsomustiedon avaamista esitettiiin vain lukioon mutta ei peruskouluun. Uutta yhteistä katsomusainetta ei esitetty. Sen sijaan katsomusaineiden osittain yhdistettyä opetusta esitettiin kokeiltavaksi.

7.6 Educa-messut ja muut tapahtumat

Liitolla oli edellisvuoden tapaan esittelyosasto tammikuussa 2024 pidetyllä messuilla Kansalaistoiminnan torin yhteydessä. Uutuutena oli Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa -opintoaineisto, jota jaettiin ja otettiin aktiivisesti.

Edellisvuoden tapaan Vapaa Ajattelija -lehti oli esillä Helsingin kirjamessulla Kultti-lavalla, jossa päätoimittaja haastatteli Jumalharhat-kolumnisarjan kirjoittajaa.

Yhdistykset ovat olleet esillä Maailma kylässä ja Mahdollisuuksien tori -tapahtumissa sekä Pride tapahtumissa eri puolilla maata.

Tapahtumia ja muuta toimintaa varten teetettiin liiton logolla varustettuja kyniä.

7.7 Humanistinen EU-parlamenttivaalipaneeli

Maanantaina 6.5.2024 klo 17.00 Helsingin keskustakirjasto Oodissa, 3.krs Saarikoskimatto, pidettiin humanistinen EU-parlamenttivaalipaneeli, johon  osallistuvat europarlamenttiehdokkaat Kati Häkkinen (Keskusta), Kimmo Kiljunen (SDP), Arto Luukkanen (PS), Henrik Meinander (RKP/SFP), Rosa Meriläinen (Vihreät), Petra Packalén (SKP), Henriina Rantala (Kokoomus) ja Pinja Vuorinen (Vasemmistoliitto). Paneelissa käsiteltiin Humanists Internationalin EU-vaaleja varten laatimaa humanistista vetoomusta (Humanist Pledge). Liitto järjesti paneelin yhdessä  Suomen Humanistiliiton kanssa.

7.8 Oppilaitosyhteistyö

7.8.1 Opinnäytetyön tilaajana

Liitto oli tilaajana Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden Johanna Kälkäjä ja Miia Jansson opinnäytetyölle Uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien kokemuksista lastensa yhdenvertaisuuden toteutumisesta peruskoulussa. Työ oli hyvä, ja valitettavasti sen tulokset kertoivat paljon yhä jatkuvasta syrjinnästä, ulkopuolisuuden kokemuksista ja vähättelystä.

7.8.2 Subjectaidin oppilaitosjakelupalvelun käyttö

Erityisesti Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa -oppimateriaalin ja myös Vapaa-ajattelijain liiton yleisesitteen kysyntä jatkui edellisen vuoden tapaan vilkkaana. Subjectaid-palvelun hinnoitteluperiaatteen ja kysynnän kasvun vuoksi yksittäisen tilauksen kappalemääriä jouduttiin kesällä rajoittamaan, vaikka samalla jaetun kappaleen hinta nousi. Määrä noin kaksinkertaistui vuodesta 2023, ja palvelun tilastossa opettajien tilaamista rajoitetun tilausmäärän esitteistä kaksi kärjessä olivat meidän esitteemme. Materiaalejamme jaettiin oppilaitoksin yli 5900 kappaletta. Jakelusta tuli sekä suuri menestys että kustannuserä.

7.9 ET-stipendit

Liitto jakoi aiempien vuosien tapaan kolme 60 euron stipendiä keväällä ylioppilaiksi valmistuneille valtakunnallisesti parhaiten ET:n ylioppilaskokeissa menestyneille. Syksyllä valmistuneille ei ET-stipendiä jaettu. Yhdeksän yhdistystä on jakanut ET-stipendejä oman alueensa ET-oppilaille tai uusille ylioppilaille.

7.10 Mediajulkisuus

YLE teki laajan jutun Pro-Seremonioista ja haastatteli siihen mm. Venla Parantajaa. Tiedote elämänkatsomustiedon suosion kasvusta yo-kirjoituksissa oli esillä monissa pienmedioissa. Tartuntatauteja koskevasta lausunnosta tiedotteemme julkaistiin muutamassa lehdessä.

8 Kansainvälinen toiminta

Humanists International keräsi EU-vaaliehdokkaiden nimiä humanistiseen vaalilupaukseen ja liitto vastasi tiedon levittämisestä täällä. Suomalaisista ehdokkaista 18 allekirjoitti lupauksen, eniten kaikista maista. Heistä yksi tuli valituksi. Kansainvälisen liiton sekä European Policy Forumin toimintaa koordinoi Antti Värri. European Policy Forum järjesti neljä etäkokousta joihin edustajamme osallistui. Liitto yhtyi Maltan humanistien aloitteesta tehtyyn vetoomukseen eutanasiasta.

Liitto osallistui European Humanist Services Network (EHSN) -yhteistyön perustamiseen, edustajanamme toimi Esa Ylikoski. Liiton edustajana vihkimis- ja hääjuhlastandardin kehittämistyöryhmässä toimi Anneli Aurejärvi-Karjalainen.

Susanna Leino osallistui EHSN:n seminaariin Antwerpenissä 26.-27.10. Seminaari koski avioliittoon vihkimiseen liittyviä seremonioita, siviilivihkimisten suosion lisäämistä jne. Matkakuluja maksettiin.

Pohjoismaisten järjestöjen yhteistyö jatkui. Vuotuinen kokous pidettiin tällä kertaa Reykjavikissa, ja siihen osallistui varapuheenjohtaja Tanja Laine. Seuraavien vuosien tapaamispaikoiksi sovittiin Ruotsi, Norja ja Suomi.

Rationalist Internationalin kansainvälisessä Spring of Reason -kongressissa alustivat suomalaisista vapaa-ajattelijoista Esa Ylikoski Oodissa pidetyssä aloitusilaisuudessa ja Robert Brotherus osallistuessaan koko laivaseminaarin ohjelmaan.

9 Sekalaista

Veripalveluun perustettiin verenluovutusryhmä vapaa-ajattelijat, ja vuoden aikana ryhmään kuuluvat luovuttivat verta 23 kertaa.

Liiton neljäs elämänkaaripalkinto myönnettiin Arto Tiukkaselle yli 40 vuoden toiminnasta vapaa-ajattelijoissa, jona aikana hän esimerkiksi kirjoitti Helsingin yhdistyksen historiikin.

Ansiomerkkien jako aloitettiin vuosien tauon jälkeen. Vuoden aikana myönnettiin noin 15 merkkiä.

Väinö Voipio -palkinto luovutettiin lääkäri Juha Hänniselle ansiokkaasta toiminnassa eutanasialain puolesta. Luovutus tapahtui asiaan liittyvässä seminaarissa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa.

Liitolle tehtiin väliaikainen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, josta valtuusto tulee tekemään lopullisen päätöksen keväällä 2025. Tehtiin anonyymi kysely häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä liiton toiminnassa, ja linkkiä jaettiin mm. julkisella FB-sivulla. Asiallisia vastauksia ei tullut, joten asia ei ilmeisesti ole liitossa ongelma. Nimettiin kuitenkin häirintäyhdyshenkilö.

Marja Vinni ja Henrik Sawela osallistuvat Elävä perintö ja katsomusten kirjo -seminaariin Helsingissä 24.9. Esa Ylikoski osallistui Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon neuvottelukunnan kokouksiin.

Kuntalaisaloitekampanjalla pyydettiin yhdistyksiä tekemään alueensa kunnissa aloitteita uskonnollisten tilaisuuksien lopettamiseksi kouluissa. Vastauksia tuli enemmän vasta vuoden 2025 puolella.

(Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 3.5.2025.)