RISTO PUUMALAINEN
kampanjan koordinaattori
Marraskuussa 2024 Vapaa-ajattelijain liitto aloitti kuntalaisaloitekampanjan koskien uskonnollisia tilaisuuksia päiväkodeissa ja peruskouluissa. Mukaan tuli myös muita aktiivisia uskontokuntiin kuulumattomia vanhempia. Yhdessä teimme 21 kuntaan alla olevan aloitteen. Mukana oli monen kokoisia kuntia ja kaupunkeja. Kampanjan tavoitteena oli nostaa esille Opetushallituksen antama mahdollisuus opetuksen järjestäjille.
Aloitteen teksti
”Tämä on kuntalaisaloite X kunnalle koskien päiväkoteja ja peruskouluja.
Esitän, että kunta alkaa noudattaa seuraavaa Opetushallituksen ohjeen kohtaa: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (OPH-3903-2022)
Perustelut:
OPH:n ohjeen yhtenä tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, ja sama tavoite on mainittu ensimmäisenä myös Kuntaliiton hyvän hallinnon perusteissa. Lisäksi Suomen perustuslain mukaan yhdenvertaisuus on tärkeää. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Evankelis-luterilaisen kirkon uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen peruskouluissa ja päiväkodeissa suosii käytännössä yhtä uskonnollista yhdyskuntaa ja ainakin niitä henkilöitä, jotka haluavat osallistua uskonnonharjoitustilaisuuksiin sekä asettaa muut eri asemaan eli toimii syrjivästi, yhdenvertaisuutta vastaan.
Valintapakko uskonnollisen ja vaihtoehtoisen tilaisuuden välillä rikkoo perheiden yksityisyyden suojaa. Uskontoa ja vakaumusta koskevien erityisten henkilötietoryhmien muodostaminen ja käsittely on jopa lähtökohtaisesti kielletty. Koulun ja päiväkodin ei tulisi pakottaa huoltajia ilmaisemaan lapsensa kautta suhtautumistaan ev.lut. kirkon uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestäminen on ristiriidassa myös Perusopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen perusteiden kanssa, koska niissä todetaan, että opetuksen ja kasvatuksen tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta ja että opetuksen pitää pohjautua tieteelliseen tietoon.
Suomalaiseen kulttuuriin ei aikuisillakaan kuulu uskonnollisten ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien liittäminen työelämään. Jumalanpalvelukset ja hartaustilaisuudet ovat yksityisen ja yhteisöllisen toiminnan piirissä. Niin tulisi olla myös lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Aloitteen toteuttamisesta on monenlaista hyötyä:
Johtajien, rehtorin ja opettajien ei enää tarvitse laatia huoltajille tiedotteita valintatilanteesta eikä laatia oppilaista tapahtumakohtaisia tai koko lukuvuotta koskevia valintalistoja. Heidän ei liioin tarvitse pyytää huoltajia miettimään ja päättämään, osallistuuko lapsi kirkolliseen ohjelmaan vaiko vaihtoehtoiseen ohjelmaan.
Muutos parantaa perheiden arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Uskonnollinen tai uskonnoton vakaumus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koskien Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksessään linjannut, että julkisen vallan ei tulisi pakottaa ketään ilmaisemaan katsomustaan julkisesti vasten tahtoaan.
Päiväkodilta ja koululta poistuu riski ja huolehtimisvelvollisuus siitä, että uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen tai osallistumatta jättäminen vaarantaisi lasten ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun taikka aiheuttaisi leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.
Kasvattajia ja opettajia ei tarvitse jakaa kirkollisen ohjelman valvojiin tai vaihtoehtoisen ohjelman suunnittelijoihin ja toteuttajiin. (Eikä kumpaankaan vaihtoehtoon osallistumattomien, esim. Jehovan todistajien valvontaan.) Vaihtoehtoisen tilaisuuden ohjelman järjestämisvelvoite on usein jakautunut epätasaisesti, mikä kohdistuu joihinkin opettajiin ylimääräisenä rasitteena.
Uskonnollisista ja niille vaihtoehtoisista tilaisuuksista luopuminen mahdollistaa keskittymisen perustoimintaan sekä sellaisen iloisen tapahtuman innovointiin ja järjestämiseen, joka on kaikille sopiva ja kaikille tarkoitettu.
Lisätiedot:
- Ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa | Opetushallitus
- Hyvän hallinnon perusteet | Kuntaliitto
- Erityisten henkilötietoryhmien käsittely | Tietosuojavaltuutetun toimisto
- Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet | Opetushallitus
Vastuuhenkilö: XY”
Aloitekampanjan vastausten koonti
Kuntalaisaloitteen etusivulla on selkeä ohje vastata ilman aiheetonta viivytystä, mutta neljä kuntaa tai kaupunkia ei ole vastannut kuluneen vuoden aikana. Asian hoitamattomuus saatetaan Aluehallintoviraston tietoon.
17 kuntaa vastasi. Enimmäkseen vastaajana oli yksittäinen tai muutama johtava viranomainen. Luottamushenkilöstöä vastaajista oli vain muutaman lautakunnan verran. Yksi vastaus tuli kaupunginhallitukselta. Kuntien hallintosäännöissä on siis vaihtelua vastaamisvastuun osalta.
Epäselväksi jäi, tietävätkö kaikkien kuntien luottamushenkilöt kyseisestä Opetushallituksen antamasta mahdollisuudesta. Tosin Kuntalaisaloitteen ohjeissa lukee, että kunnanvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Enimmäkseen vastauksissa kerrottiin vaihtelevin ja runsain sanoin, ettei aloitetta oteta käyttöön. Vastauksissa oli myös paljon tekstiä katsomuskasvatuksesta ja uskonnonvapaudesta, siis asian vierestä. Usein ja runsaasti oli myös suoraa lainausta OPH:n ohjeista. Monissa vastauksissa perusteltiin uskonnollisten tilaisuuksien pitämistä yhteisöllisyydellä, vaikka vastaavat varsin hyvin tietävät, että kaikki oppilaat eivät osallistu noihin tilaisuuksiin.
Monisivuisten vastausten vastakohta oli yhden opetusjohtajan lyhyt toteamus, että kaupunki noudattaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Opetushallituksen ohjetta sekä vahvistettuja varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Kyseinen opetusjohtaja ei vaivautunut vastaamaan ollenkaan aloitteen perusteluihin.
Eräs vastaaja kiisti heidän suosivan vain yhtä uskontokuntaa. Hän kirjoitti, että evankelis-luterilaista uskontoa opiskelevien oppilaiden koulukohtainen osuus heidän kaupunkinsa perusopetuksessa on vähimmillään 20 % ja enimmillään 88 %. Islamin opiskelijoiden osuus voi olla yli 50 % oppilaista. Vastaaja ei tarkemmin kirjoittanut muslimienemmistöisten koulujen tilanteesta. Pidetäänkö siellä islamiin perustuvia yhteisiä uskonnollisia tilaisuuksia yhteisöllisyyden lisäämiseksi?
Yhdessä kaupungissa on linjattu, että peruskoulut saavat itse päättää, järjestävätkö ne uskonnollisia tilaisuuksia. Niinpä 16 % kouluista oli siellä luopunut uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä.
Aloitteemme mukaisesti oli jo toimittu yhden kunnan koko varhaiskasvatuksessa. Päätös oli kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan. Perusteluissa mainitaan sitouttamattomuuden tarkoittavan, että katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä. Lapsia ei sitouteta uskomaan tai ajattelemaan tietyn uskonnon tai katsomuksen mukaisesti, ja henkilöstön tulee toimia ammatillisesti omasta katsomuksestaan riippumatta. Lisäksi päätöstä perustellaan jokaisen lapsen oikeudella kokea, että hänen perheensä on yhtä arvokas kulttuurista ja uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta.
Kampanjalla saatiin muutamien kuntien päättäjiä miettimään asiaa. Saatiin myös arvokasta tietoa muutoksen etenemisestä. Opetushallituksen kirjaama mahdollisuus on ollut ohjeissa vuodesta 2018 ja nykymuodossaan vuodesta 2022. Tässä ajassa ainakin yhden kaupungin koko varhaiskasvatus ja yhdestä kaupungista joka kuudes koulu on luopunut kokonaan uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä.
Vaikka kampanja on ohi, asia on edelleen ajankohtainen ja kyseisen aloitteen voi tehdä vieläkin.
Lisätietoa löytyy Kuntalaisaloite.fi –sivulta. Siellä lukee: ”Kuntalaisaloite on suoran vaikuttamisen väline. Sen avulla kuntalainen voi nostaa esiin jonkin ajankohtaisen asian tai ongelman sekä herätellä päättäjiä kiinnittämään siihen huomiota.”
Julkisen vallan neutraliteettiperiaate, oppilaiden yhdenvertainen kohtelu ja uskonnollinen sitouttamattomuus eivät vielä täysin toteudu kaikissa päiväkodeissa ja peruskouluissa, joten aloitteen toistamiselle on yhä tarvetta. Sinulla on oikeus tehdä se.