Aina on ollut erimielisyyttä jumalan olemuksesta ja sen mahdollisesta olemassaolosta. Tätä todistaa se, että maailmassa on kolmatta tuhatta erilaista uskontoa, joista jokainen väittää olevansa oikeassa. Jokaisen uskontokunnan kannattajat palvovat sitä ainoata oikeata jumalaa, joka on heille pyhä. Tämä käsittää myös ne primitiiviset kansat, jotka palvovat jumalinaan kiviä ja kantoja.

Suomen rikoslaki, jonka jumalaa pilkkaava lainkohta on vuodelta 1889, jolloin Suomessa ei voitu herättääkään kysymystä uskonnonvapaudesta ja jolloin jumalalla tarkoitetaan nimenomaan evankelisluterilaista jumalkäsitettä, säätää Jumalan pilkkaamisesta aina 4 vuotta kuritushuonetta. Voidaanko millään järjellisillä ja eetillisillä perusteilla enää vedota tällaiseen lakiin?