Brittiopiskelija vältti pysäköintisakon maksamisen käytettyään vastineessaan tekoälyä muotoilemaan vastineen. Opiskelija antoi ohjeeksi vain sen, miksi sakko hänen mielestään oli väärin.

Thaimaassa mies voitti lotossa tekoälysovellus ChatGPT:n avulla. Lottovoitto oli 50 euroa. ChatGPT oli kuulemma muistuttanut miestä, että lotossa on kyse onnesta. Se oli myös neuvonut miestä tekemään jotain järkevää, kuten lähteä harrastamaan liikuntaa.

Pariutumispyrkimyksissäkin ChatGPT on pantu riimittelemään runoja, joita Tinderissä on uskoteltu omatekemiksi, kuten se osaamaton kosija teki käyttäessään miekka- ja riimitaituri Cyrano de Bergeracia tunnetussa tarinassa.

Amnesty sai rankkaa arvostelua käytettyään tekoälyllä tehtyjä kuvia Kolumbian vuoden 2021 mielenosoituksia koskevan raportin yhteydessä. Se joutui poistamaan ne.

Muutama klikkiuutinen keväältä. Tekoäly on näkynyt uutisotsikoissa kaiketi ChatGPT:n myötä. Kokeilin sitä taannoin itsekin. Kysyin ChatGPT:ltä suomalaisten uskonnollisuudesta. Toistin samat kysymykset kolmen viikon päästä englanniksi. Vastaukset noudattivat samaa linjaa, mutta ne näyttivät olevan neutraalimmin muotoiltuja. Suomalainen versio oli agnostisempi. Tiettävästi ChatGPT kääntää suomeksi esitetyn syötteen ensin englanniksi ja vastauksensa taas suomeksi eli sillä lienee siis yksi tietokanta.

Vastaukset esittämiini kysymyksiin eivät olleet erityisen omaperäisiä. Kysymykseeni, miksi ihmiset eivät usko jumalaan, ChatGPT tarjoili, että ”ei ole vakuuttavia todisteita – – ei ole tarvetta uskoa – – paha maailma – – kulttuurilliset tai perheen vaikutukset jne. Näin voi vastata kuka tahansa skeptikko tai ateisti.

Kysyin myös, uskoiko tämä itse jumalaan. Vastaus kertoo lähinnä ChatGPT:n triviaalista luonteesta:

Minä olen tekoäly, joka on suunniteltu vastaamaan kysymyksiin ja antamaan apua eri aiheissa. Minulla ei ole uskonnollisia tai henkilökohtaisia vakaumuksia, enkä ole kykenevä tuntemaan uskonnollisia tunteita tai uskomuksia. Minun tehtäväni on tarjota tietoa ja vastauksia kysymyksiin neutraalisti ja objektiivisesti.

Teknologiavaikuttajat: kehittäminen keskeytettävä!

Tekoälystä ja sen käytöstä on uutisoitu jo vaikka ja miten. Tekoäly ei tietty itse keksinyt kehottaa lottoajaa lähtemään liikkumaan, vaan se generoi vastauksensa tietokannastaan. Opiskelijan tekoälyllä terästetty sakkovastine taas kertoo esimerkin siitä, miten tekoälystä tulee väline eri tehtävissä. Aivan kuten kaikista teknologioista on tullut. Useimmista on runsaasti hyötyä, mutta monesta on koitunut myös ikävyyksiä ja tuhoa.

ChatGPT ei ole vielä oikea tekoäly, vaan oppiva algoritmi. Termi tekoäly on lanseerattu jo 50-luvulla, jolloin jo kokeiltiin, miten alkeelliset keinotekoiset oppivat hermoverkot toimivat. Vaikka aikaa on kulunut paljon, on tekoäly vielä älytön tietokonesovellus, joskin se on koodattu oppivaksi. Sen historia on vasta 70 vuotta. Mitä se tulee olemaan sadan tai tuhannen vuoden kuluttua? Ihmislaji on täysin mahdollisesti olemassa vuosituhansia tästä eteenpäin – ellei sitten tekoäly jossain vaiheessa päätä, että sen kehittänyt laji deletoidaan turhana tiedostona.

Tämän lehden kansikuva on tuotettu Dall-E-tekoälysovelluksella sanoilla artificial intelligence, religion, secularity. ChatGPT:n ja Dall-E:n kehittämisen taustalla on albanialaissyntyinen Mira Murati. Hän on varoittanut tekoälyn vaaroista (yle.fi 27.4.). Hänen mukaansa tekoälyä voidaan käyttää väärän tiedon tai vihapuheen levittämiseen. Ja näinhän on. Monet teknologiavaikuttajat vaativat tekoälyjärjestelmien kehittämisen keskeyttämistä.

Tekoälyn kummisedäksi kutsuttu brittiläinen tutkija Geoffrey Hinton on myös varoittanut teknologian vaaroista. Hän kehitti parin opiskelijansa kanssa 2010-luvun alussa keinotekoisen neuroverkon, joka oppi sille syötetystä laajasta aineistosta. Hinton varoittaa, että ennen pitkää tekoäly kirjoittaa itse oman koodinsa ja alkaa toimia itsenäisesti. Se voisi kehittää itsestään autonomisesti toimivan aseen, tappajarobotin. Mutta kuten puro löytää uomansa, on teknologian kehitys väistämätöntä. Kun joku teknologia on kehitetty, on se kuin Pandoran lipas, jota ei ole enää sulkeminen. Mitä tahansa teknologiaa voidaan käyttää ja on käytetty vahingoittamiseen tai tuhoamiseen. Joillakin vain on katalat motiivit.

Tietoturva-asiantuntija Harri Hurstin mukaan nykyinen generatiivinen AI tuottaa sisältöä, mutta emme tiedä, mitä se on jo oppinut. Seuraava askel on regeneratiivinen tekoäly. Se adaptoituu myös hermoverkon osalta. Pian emme tiedä vain sitä, mitä se on oppinut, vaan milloin ja miten verkon logiikka muuttuu. Silloin se voi alkaa tuottaa kontrollin ulkopuolella olevia sisältöjä.

Microsoft joutui sulkemaan jokunen vuosi sitten Tay-chatbotinsa sen opittua twitteristä vihapuhetta. Sen tarkoitus oli keskustella sosiaalisessa mediassa. Tay oppi matkimalla kehittämään omia vastauksia vuorovaikutusperiaatteella. Pian käyttäjät huomasivat sitä voitavan opettaa vaikka kuinka roisiin kielenkäyttöön. Puhumaan vihaa. Tekoälyllä ei ole tunteita, eikä se tee eettisiä arvioita.

Tekoälyä on jo käytetty varsin kyseenalaisiin tarkoituksiin. Esimerkkinä Deepfake, aidon tuntuinen videota ja ääntä sisältävä väärennös. Poliitikoista ym. on tehty videoklippejä, joissa nämä laskettelevat lööperiä eli tarkoituksena on häväistä tai vahingoittaa. Elokuvissakin tekniikkaa on käytetty saamaan näyttelijä ikäistään vuosikymmeniä nuoremmaksi. Pian tekoälyn avulla voidaan tehdä koko elokuva ilman kuvauskalustojen siirtelemistä. Silloin elokuvatermin auteur merkitystä saa jo vähän pohtia.

Demokratia uhattuna?

Eräs suomalainen kirjailija kertoi antaneensa kokeiluna ChatGPT:n kirjoittaa uuden kirjansa viimeisen kappaleen. Tulos ei ollut hääppöinen. Mutta jos kirjaa voi kirjoituttaa tekoälyllä tai valokuvakilpailu voitetaan sillä luodulla kuvalla, tulee esiin runsaasti kysymyksiä. Kun toden, inhimillisen ja keinotekoisen rajat sekoittuvat, eikä voi olla varma, kuka tai mikä on minkin toteuttanut, muuttaa se suhtautumistamme taiteeseen, mediaan ja ylipäätään ympäristöömme. Saksalaistaiteilija Boris Eldagsen voitti Sony World Photography Awards -kilpailun tekoälyllä luodulla kuvalla. Hän ei ottanut palkintoa vastaan. Hän ilmoitti halunneensa ottaa esille tekoälyn mukanaan tuoman ongelmatiikan. Tekoälyllä luotu kuva ei ole valokuva. Mutta jos kuva ei olisi voittanutkaan?

Tekoälyt valehtelevat, kuten hyvin tiedämme. Mitä uskottavuutta sinulla on, jos alat julkaista tekoälyn luomia kuvia?

Näin sanomalehti Guardianin haastattelema kolumbialainen kuvajournalisti Juancho Torres, jolle aiemmin mainittu Amnestyn teko oli loukkaus ammattikuntaansa kohtaan. Mutta tekoälyllä ei ole omaa älyä, jota tarvitaan tietoiseen valehteluun. Tekoäly voi lasketella humpuukia, mutta ei intentiolla kuten tekee ihminen.

Poliittista vaikuttamistakin on helppo toteuttaa fake news -tyyppisillä tarinoilla. Tekoälyllä ne saadaan helposti näyttämään aidoilta. Tosin kautta historian on ihmisiä johdettu harhaan ja manipuloitu väärillä tiedoilla ja propagandalla, joten tekoäly ei siinä tuo sinänsä mitään uutta. Mutta tekoälyn myötä on tullut tilanne, jossa kaikkea ei voi pitää oletusarvoisesti autenttisena. Israelilainen historiantutkija Yuval Noah Harari on todennut, että kun tekoäly oppii käyttämään kieltä kuin ihmiset, on demokratia uhattuna. Harari on myös kysynyt, mitä tapahtuu, jos ei-inhimillinen äly kehittyy keskivertoihmistä paremmaksi tarinankertojaksi, melodioiden säveltäjäksi, kuvien piirtäjäksi, lakien ja pyhien kirjoitusten laatijaksi?

Eettiset ja moraaliset kysymykset kuuluvat vielä inhimilliseen elämään. Mikäli globaalia tuhoa ei tule, voi tekoäly alkaa aikaa myöten itsenäisesti pohtimaan etiikkaa ja moraalisia valintoja. Jos näin kävisi ja se kehittyisi itsenäisesti toimivaksi järjestelmäksi omaperäisine ongelmien ratkaisuineen, tulisiko se uhkaamaan ihmislajia? Tämä dystopia tulee monille mieleen ilman tutkijayhteisön varoituksiakin. Kuitenkin jokainen uusi teknologia on aina edustanut monille ensin uhkaa, kunnes sitten on havaittu sen hyödyt (tietty myös huonot puolet), mutta tuleeko olemaan näin aina?

Jumalat ovat ensimmäisiä tekoälylanseerauksia

Porin Kirkkosanomissa oli kerran pilakuva, jossa ihminen toteaa ylpeästi jumalalle tehneensä tekoälyn, ”kuvan itsestään”. Jumalalla on esitettävänä vain yksi kysymys: ”Osaako se tehdä syntiä?” Kun se ei osaa, ei se kelpaa Jumalalle. ”Pidä tunkkisi”, tuhahtaa Jumala ihmiselle. Tämä ei liene varsinaisesti teologinen näkökulma tekoälyyn, mutta jotain se vihjaa. Kirkolle on tärkeää synti. Ilman sitä ei kirkkoa olisi.

Kirkko on joutunut antamaan periksi teknologian ja tiedon kehittymiselle, mutta sen edustamalle sanomalle kehitys jättää aina vain vähemmän tilaa. Ehkä tuo pilakuva ilmaisee myös pelkoa tällaisesta kehityksestä.

Nyt tekoäly on vielä aluillaan. Se ei tee maailmaan vaikuttavia päätöksiä, kuten vaikka sodasta ja rauhasta. Mutta mikään jumala ei milloinkaan ole estänyt mitään sotaa, eikä taannut rauhaa missään. Päinvastoin. Jumalien ja uskontojen oikeutuksella on käyty lukuisia sotia ja sorrettu ihmisiä. Jumalat ovat tavallaan ensimmäisiä ihmiskunnan tekoälylanseerauksia. Yhtä älyttömiä ja itse mitään tekemättömiä kuin tekoäly vielä nyt. Jumalien teot ovat niihin uskovien aivoituksissa. Jossain evoluution vaiheessa ihminen alkoi ymmärtää hyvän ja pahan eron. Uskonnot ja tavallaan sodatkin ovat seurausta siitä. Ihminen keksi moraalin ja sodan.

Jos tekoäly aikanaan kehittyy itsenäiseksi toimijaksi, alkaisiko se sotia? Tuskin. Miksi se niin tekisi? Ihmislajin historia on täynnä irrationaalisuutta, sotia, sortoa ja tarkoituksellista tuhoa. Sodat syntyvät inhimillisistä tunteista. Tulisiko tekoäly toimimaan irrationaalisesti? Tuskin. Ihminen evoluution mukana älykkääksi kehittyneenä kyllä on merkillisesti osannut toimia irrationaalisesti saaden aikaan valtaisaa tuhoa.

Ihminen kykenisi varmasti luomaan tekoälyllä täysin uuden uskonnonkin dogmeineen, mutta loisiko itsenäiseksi kehittynyt tekoäly itselleen oman uskonnon? Sopii epäillä. Uskonnoilla ja sodilla on perin inhimillisiin tunteisiin perustuvat motiivit, jotka eivät todennäköisesti tulisi olemaan minkään tekoälyn ominaisuuksia.

Tekoäly on tullut jäädäkseen aivan kuten kaikki tekniset innovaatiot. Mutta kuten tekniset innovaatiot, ne tulevat muuntumaan. Höyrykoneen syrjäytti polttomoottorit, jotka muut uudet tekniikat aikanaan syrjäyttävät. Vielä aikoihin tekoäly ei korvaa ihmistä saati syrjäyttäisi tämän.

Ja lopuksi: tämän jutun kirjoittamisessa ei käytetty ChatGPT:tä.

 

YKI RÄIKKÄLÄ