Ohjelmistotekniikan tohtori Erno Vanhala kertoo olevansa ihminen, joka keksii itselleen koko ajan projekteja. Hänellä ei tunnu koskaan olevan tylsää. Viimeisen vuoden aikana hän on luonut sisältöä YouTube-kanavalleen Disruptiivista Futurismia, jossa on dataan pohjautuvia tarinoita siitä, kuinka maailma muuttuu silmiemme edessä. Videoissa pohditaan mm. ihmiskunnan avaruudenvalloitusta ja sitä, kuinka lihantuotanto ja -kulutus muuttuvat tulevaisuudessa.

”Olen huomannut, että laadukkaan sisällön tekeminen käy todella työstä. 30 minuutin pätkään voi mennä helposti 100 tuntia työtä kaiken tutkimuksen, käsikirjoituksen ja tuotannon kanssa. Rispektit niille, jotka tubettavat työkseen.”

Tekstuaalisessa muodossa Vanhalan blogauksia löytyy osoitteesta gpiste.org. Siellä hän mm. kertoo rippileiristään, josta ei käteen jäänyt juuri mitään.

”Myöhemmin sain oppia, ettei rippikoulun käyminen olekaan mikään pakollisuus. Ai että olen halunnut palata ajassa taaksepäin ja mennä protulle. Ajatus päästä juttelemaan filosofisista kysymyksistä ja pohtia, kuinka tehdä maailmasta parempi paikka, kuulostavat aivan mahtavilta. Harmittaa paljon, etten tiennyt tällaisesta vaihtoehdosta vielä 1990-luvulla. ”

”Jätin pois uskonnon ja salaliitot”

Vanhala kertoo, että on lähtöisin maaseudulta ”koti-uskonto-isänmaa-mielenmaisemasta”, jossa suku on ollut hyvin uskonnollinen. Hän on lapsuudessaan kiertänyt monissa ev.lut.- ja SLEY-tapahtumissa.

”Usein olin veljeni kanssa ainut lapsi paikalla. Myöhemmin huomasin, ettei kaikkien lasten elämä ole ollut vastaavaa. En suoranaisesti digannut pyhäkoulussa, kirkossa tai muissa tapahtumissa istumisesta. Ne olivat varsin tylsiä.”

Kymmenisen vuotta sitten Vanhala kärsi paniikkikohtauksista, joihin onnekseen sai apua terveydenhuollon puolelta. Tämä jätti hänet pohtimaan asiaa myös uskonnon kannalta.

”Koin vahvasti, että terveydenhuolto auttoi minua, eikä millään korkeammalla voimalla ollut osuutta asian kanssa, vaikka olin sitä rukouksissani pyytänyt.”

Tämän jälkeen seurasi vuosi, jonka aikana loputkin lapsuudenuskot karisivat pois. Kesällä 2015 hän kävi vielä Vaasassa Roxetten keikalla niin, että kaulassa roikkui risti, mutta hän oli jo etukäteen päättänyt, että ottaa sen pois reissun jälkeen. Hän ei tarvinnut enää sen tuomaa ”turvaa”.

”Koko tämän prosessin aikana tein myös väitöskirjaani, jonka kanssa myös salaliittoteoriat, joihin olin uskonut, toimivat huonosti. Koin olevani rehellinen tutkija, joten miksi olisi olemassa esimerkiksi ilmastokriisiä paisutteleva salaliitto? En saanut enää maailmankuvaani mahtumaan tiedettä, uskontoa ja salaliittoja samaan aikaan, joten jätin kaksi viimeistä pois elämästäni.”

”Emme kaipaa enää yhtään uhria lisää”

Muutettuaan Tampereelle vuonna 2016 Vanhala ilmoittautui mukaan, kun huomasi, että UUT haki siellä vertaistukiryhmään vetäjää. Sittemmin hän päätyi UUT:n hallitukseenkin.

Tampereen vertaistukitapaamisessa Vanhala tapasi UUT:n perustajajäseniin kuuluvan Terttu Forsellin, joka kaipasi yhdistyksen historiikkia kirjoitettavaksi. Vanhala kiinnostui heti – kuten sanottua, häntä kiinnostavat kaikenlaiset projektit. Seuraavat 3-4 vuotta hän haastatteli ihmisiä ja keräsi tietoa yhdistyksen historiasta.

”Lopulta kasassa oli paketti, jonka kehtasi julkaista.”

UUT:n asiakkaissa on Vanhalan mukaan tyypillisiä piirteitä hyvin vähän. Jokainen ihminen on yksilö ja hänellä on oma tarina takanaan. Kuitenkin heitä yhdistää jostakin uskontokunnasta jäänyt negatiivinen kokemus.

”Valitettavan yleinen on tilanne, jossa perhe jakaantuu uskonnon myötä. Joku tulee uskoon ja sulkeutuu tai toinen eroaa yhteisöstä ja hänen suljetaan kaiken ulkopuolelle. Tällainen tuottaa uskontojen uhreja, joita emme kaipaa enää yhtään lisää.”

Periatteessa Vanhala on sitä mieltä, että jokainen aikuinen saa uskoa, kuten vapaaksi näkee, kunhan sillä ei toista ihmistä mitenkään vahingoiteta. Valitettavasti tämä ei toteudu ehkäisykieltojen ja karttamisten maailmassa. Itse hän on kuitenkin vuosien saatossa tullut yhä kauemmas ja kauemmas siitä ajatusmaailmasta, joka hänellä lapsuudessaan oli.

”Itsestä tuntuu nykypäivänä hyvin hassulta, että uskonnot edelleen vetävät nuoria aikuisia puoleensa.”

”Huuleni kääntyivät ylöspäin”

Vapaa-ajattelijat on vuosien saatossa tullut hiljalleen Vanhalalle tutuksi. Tätä haastattelua tehdessä hän päätti samalla vihdoin liittyä jäseneksikin.

Hän näkee että Vapaa-ajattelijoilla ja UUT:lla on selkeästi yhtymäkohtia, vaikka suurimmalta osalta ne toimivat eri asioiden parissa. UUT pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan, mm. lainsäädäntöön, mutta tämä rooli on Vapaa-ajattelijoilla suurempi. UUT ennenminkin auttaa ihmisiä, jotka ovat jo haavoittuneet uskonyhteisöjen parissa.

Vanhala toivoo, että yhdistykset tekevät tulevaisuudessakin yhteistyötä.

”Kun kuulin ensimmäisen kerran Vapaa-ajattelijoiden UUT:lle myöntämästä Väinö Voipio -palkinnosta, huuleni kääntyivät ylöspäin. Tämä on hieno meriitti työstä, jota on tehty jo vuosikymmeniä.

Risto K. Järvinen

---

 

Se löytyi – ilman jumalaa

”Paraikaa on menossa mainoskampanja Se löytyi, jossa ihmiset kertovat kaikkiin talouksiin jaetussa kirjassa, kuinka löysivät kristinuskon Jumalan. Kampanjasta tuli mieleen, kuinka itse löysin sisäisen rauhan. Kampanjan lisäksi alkusysäyksenä ajatuksilleni oli eräs ilta, kun nukutin lasta. Juniorin lopulta nukahdettua jäin pohtimaan, kuinka hän on edelleen autuaan tietämätön mistään jumalista, uskonnoista tai korkeammista voimista. Koin syvää onnellisuuden tunnetta, että hänen elämänsä on turvallista, eikä kukaan ole päässyt pelottelemaan häntä helveteillä, saatanoilla, karttamisilla tai millään ehdollisella rakkaudella. Meidän vanhempien rakkaus on ehdotonta.

Kuinka minä löysin rauhan? En löytänyt sitä kristinuskosta. Etsin vuosia. Koko nuoruuteni, kunnes törmäsin kolmenkympin kriisiin. Silloinkaan usko, uskonto tai mikään hengellisyys ei auttanut minua – päinvastoin. Tunsin pahaa oloa siitä, etten saa apua yliluonnollisesta. Minullehan oli opetettu lapsesta asti, että Jumala auttaa. Ei auttanut.

Jätin uskonnon. Totesin, ettei se ollut minun juttuni. Olin onnellisempi ja voin paremmin ilman hengellisyyttä. En ollut enää tilivelvollinen vuosituhansia vanhoille uskomuksille, en niistä saarnaaville ihmisille tai yhteisöille, jotka halusivat rahojani ja aikaani vastaan tarjota ”pelastusta”. En enää kokenut olevani hukassa. Olin vihdoinkin löytänyt rauhan ja onnellisuuden. Yksinkertaista. Se löytyi.”

Erno Vanhala blogissaan: gpiste.org