Uskonnoton puhuja Marja Vinni kohtaa iloa, surua ja rakkautta

Haastattelu

Marja Vinni aloitti uskonnottomana puhujana hautajaisissa, häissä ja nimiäisissä vuonna 2011. Puhujatoimintaan hän tutustui…

USKONNOTON PUHUJA MARJA VINNI
KOHTAA ILOA, SURUA JA RAKKAUTTA

Marja Vinni

Marja Vinni on aloittanut toukokuussa Vapaa-ajattelijain liiton osa-aikaisena taloudenhoitajana ja järjestösihteerinä. Hänen tehtäviinsä kuuluu aluksi juoksevien, päivittäisten asioiden hoitaminen. Kaikki tavarat ovat tällä hetkellä vesivahingon jäljiltä varastossa laatikoissa, eikä tarkempi perehtyminen vielä ole onnistunut, mutta hän odottaa innolla syksyä ja liittokokousta. Hän tekee osan töistä etänä, mutta toivoo, että jo syksyllä voisi käydä toimistolla ja pitää sitä sovitusti auki.

ESA YLIKOSKI &
RISTO K. JÄRVINEN

Marja Vinni aloitti uskonnottomana puhujana hautajaisissa, häissä ja nimiäisissä vuonna 2011. Puhujatoimintaan hän tutustui pitkään puhujana toimineen silloisen miehensä kautta.

– Seurasin sivusta. Silloin en uskonut siihen koskaan ryhtyväni.

Alkukoulutuksen Marja sai juhlapalveluita tarjoavan Pro-Seremoniain koulutusviikonloppuina. Siellä opettajina toimi eri alojen ammattilaisia ja työkseen esiintymistä opettavia.

– Opiskelin lisäksi itse aktiivisesti esiintymistä ja puhumista.

Puhujatehtävät tulevat Pro-Seremoniain toiminnan koordinaattorin Anneli Aurejärvi-Karjalaisen kautta. Hän laittaa puhujille kyselyn, jossa kertoo ajan, paikan ja mistä tilaisuudesta on kyse. Se, kenelle tapahtuma sopii, saa tarkemmat tiedot ja ottaa sitten yhteyttä hääpariin, nimiäisvauvan vanhempiin tai vainajan omaisiin. Suurin osa tilaisuuksista on hautajaisia.

– Kun otan yhteyttä tilaajaan, sovin tapaamisen. Sen aikana käymme läpi tilaisuuden kulun. Puheen kirjoittamista varten pidän vapaamuotoista keskustelua hyvänä. Kuitenkin johdattelen keskustelua kysymyksillä ja kuuntelen tarkkaan, mitä ja miten asioita minulle kerrotaan.

Puheen valmistuttua Marja lähettää sen tilaajalle luettavaksi. Puhe on lopulta yhteistyön tulos. Tilaisuuden jälkeen puhe vielä editoidaan, tulostetaan ja lähetetään muistoksi.

Tapaaminen osa surutyötä

– Hautajaispuheessa vaikeinta on se hetki, kun lähetän puheluonnoksen omaisille luettavaksi ja tarkastettavaksi. Olenko osannut kuunnella oleellisen heidän kertomuksistaan vainajasta? Ovatko faktat oikein ja tuleeko puheessa esille vainajan persoona ja elämä?

Marjaa jännittää aina puheen pitäminen saattotilaisuudessa. Kahdentoista vuoden aikana hänelle on tullut esiintymiskokemusta, mutta jännittäminen ei ole poistunut.

– Onko varmasti kaikki kohdallaan? Kykenenkö tuomaan omaisille lämpöä, lohdutusta ja toivoa kaikesta surusta huolimatta?

Tehtävän hoitaminen on ehdottomasti myös palkitsevaa.

– Koen onnistuneeni, kun olen kirjoittanut ja pitänyt sellaisen puheen, että tilaisuudesta jää omaisille kaunis muisto; kun joku saattoväestä tulee sanomaan, että puheessa kuului vainajan elämä tai että hautajaiset olivat aivan vainajan oloiset.

Marja on saanut kiitosta myös siitä, että on puhetta valmistellessaan ollut läsnä, kuunnellut ihmisiä heidän kertoessaan ja muistellessaan kuollutta omaistaan.

– Heille se on ollut tärkeää. Sekin on osa surutyötä.

Kiitosta on tullut jo siitä, että hän on toiminut seremoniamestarina ja ottanut vastuun tilaisuuden sujumisesta.

Mietin paljon tunteita

Uskonnottomia hautajaispuheita pidetään eniten saattotilaisuuksissa kappeleissa, ja jonkin verran myös muistotilaisuuksissa, kun vainaja on jo tuhkattu ja paikalla on uurna ja valokuva.

– Muistotilaisuus on vapaamuotoisempi. Vaikka uskonnottomissa hautajaisissa ei saattotilaisuudessa ole määrättyä kaavaa, se on silti muodollisempi.

Pääkaupunkiseudulla saattotilaisuuksia voidaan pitää Helsingissä Hietaniemen krematoriossa ja uudessa ja vanhassa kappelissa, Malmilla, Honkanummella ja Pyhän Laurin kappelissa. Lisäksi löytyy lukuisia juhlapaikkoja, joihin voi tuoda uurnan, mutta arkkuhautauksille vain kappelit ovat sopivia.

Espoossa, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa seurakunnan hautausmaan kappelia ei vuokrata uskonnottomiin saattotilaisuuksiin. Siksi esimerkiksi espoolaiset tulevat pääsääntöisesti Helsingin Hietaniemen krematorioon. Hautajaisia on järjestetty juhlapaikoissa tai ravintoloissa silloin, kun vainaja on jo tuhkattu.

Yhä useampi vainaja päätyy tuhkana kirkon hautausmaiden ulkopuolelle, maa- tai vesialueille.

– Puheenpitopaikka voi olla vaikkapa vene, jolla ajetaan paikalle, jossa lasketaan uurna tai sirotellaan tuhkat.

Nimiäis- tai hääjuhlapuheen pitäminen ei yllättäen ole hautajaisia helpompaa. Niissäkin Marja miettii tarkasti eri osapuolten huomioon ottamista.

– Mietin paljon tunteita. Nimiäisissä ja häissä iloitaan, nauretaan ja itketään, rakkaus on pääosassa. Vanhemmat, isovanhemmat ja koko lähipiiri ovat onnellisia suvun uudesta jäsenestä, ja hääparin rakkaus loistaa kauas.

Tapa tuoda omia arvoja esille

Puhujapalvelun hinta Pro-Seremonioilla on 310 euroa hautajaisista ja nimiäisistä, 360 euroa häistä. Puhujan palkkio on 155 euroa hautajaisista ja nimiäisistä, 180 euroa häistä. Työaikaa tilaisuuden pitämiseen lasketaan kuluvan kahdeksan tuntia matkoineen.

Lisää puhujia tarvitaan, koska uskontokuntiin kuulumattomien, uskonnottomien vainajien osuus kaikista kuolleista lisääntyy vuosi vuodelta. Mitä Marja Vinni sanoisi puhujaksi ryhtymistä jo pohtineelle? Entä uskonnottomalle, joka ei vielä ole pohtinut puhujaksi ryhtymistä?

– Tämä on yksi tapa tuoda omia arvoja ja sekulaaria tapakulttuuria esille. Tässä saa kokea tekevänsä tärkeää työtä, pitää yllä perinteitä ja luoda uusia.

Marja Vinni sotaveteraanin hautajaisissa Helsingin Malmin hautausmaan kappelissa.
■ Marja Vinni sotaveteraanin hautajaisissa Helsingin Malmin hautausmaan kappelissa. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymä vuokraa hautausmaiden kappeleita siviilihautajaisten saattotilaisuuteen, mutta tiloissa on pidettävä kristilliset symbolit ja koristeet esillä. Vapaa-ajattelijain liitto on esittänyt hyvinvointialueille tunnustuksettomien hautajaistilojen järjestämistä.