Ovatko koulut avointa, julkista tilaa papeille ja imaameille tulla pitämään uskonnollisia tilaisuuksiaan lapsille? Ei, annetaan koulujen keskittyä kaikille oppilaille sopivaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaan, perusopetuslain, -asetuksen ja opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Miten tämä sitouttamattomuus toteutetaan? Aletaan noudattaa lakia. 

Perusopetuslain säätämiin koulun tehtäviin ei kuulu yhdenkään uskonnon jumalalanpalvelusten ja hartauksien järjestäminen. Lain nojalla tehdyissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on linjattu opetuksen ”uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus”. Perusopetusasetuksen mukaan myös muiden tapahtumien tulee olla yhteisiä.

Tällä perusteella koulutyöpäivästä ei pidä lohkaista aikaa minkään uskonnollisen yhdyskunnan tarjoamille uskonnollisille tilaisuuksille. Koulujen opetuksen ja muiden tapahtumien tulee olla kaikille sopivaa.

Näin menettelemällä vältetään kouluissa ja kodeissa suuri määrä ylimääräistä työtä, vaivaa, mieliharmia, stressiä ja ahdistusta, joka on aiheutunut siitä, että koulupäiviin on liitetty evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja hartauksia. Näiden tilaisuuksien vuoksi koulujen on pitänyt järjestää samanaikaista ei-uskonnollista ohjelmaa, tiedottaa tästä ohjelmasta oppilaiden huoltajille ja oppilaille, tiedustella jo lukukauden alussa ja joka kerta erikseen huoltajilta, kumpaan ohjelmaan, oppilas osallistuu, kirkon uskonnolliseen tilaisuuteen vai kaikille sopivaan sitouttamattomaan ohjelmaan.

”Se olisi suuri helpotus.” Näin huokaisi erään helsinkiläisen koulun rehtori, kun häneltä kysyttiin, mitä tapahtuisi, jos seurakunnan jumalanpalvelukset jätettäisiin pois lukuvuoden ohjelmasta. Hän toi kuitenkin esiin, että rehtorit pelkäävät uskonnollista painostusta.

Selkeintä ja yksikertaisinta olisi, että kunnissa kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnissa tehtäisiin selkeä, helpottava päätös, että kunnan kouluissa pitäydytään vain uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamattomassa toiminnassa.

Tällä ratkaisulla vahvistettaisiin myös oppilaiden huoltajien yksityisyyden suojaa, sillä uskonto ja katsomus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, eikä huoltajia pitäisi pakottaa tuomaan esille lastensa kautta uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan.

Perustuslakivaliokunnan näytösoikeudenkäynti

Tätä yksinkertaista ja selkää asiaa sotkee kuitenkin perustuslakivaliokunnan tekemä interventio ylimpien laillisuusvalvontaviranomaisten vuosikertomuksien käsittelyn yhteydessä. Näitä oikeuskansleria (PeVM 2/2014 vp) ja eduskunnan oikeusasiamiestä (PeVM 16/2021) koskevia päätöksiä on luonnehdittu eräänlaisiksi poliittisiksi näytösoikeudenkäynneiksi.

”Valiokunta ei pitänyt uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina myöskään vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.”

Vaikka syrjintä uskonnon tai vakaumuksen vuoksi on kielletty, asiaa ei käsitelty ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta eikä arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan kannalta. Uskonto tai uskonnottomuus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota yksityisyyden suoja koskee niin kuin puoluepoliittista kantaakin (vaalisalaisuus). Myös indoktrinaatiokieltoa ja julkisen vallan neutraalisuusvaatimusta ei painotettu, kun vaikka käytännössä on kyse vain yhden uskonnollisen yhdyskunnan eli ev.-lut. kirkon seurakuntien uskonnonharjoitustilaisuuksista.

Nämä perustuslakivaliokunnan kommentit ovat johtaneet siihen, että Opetushallitus on perustuslakivaliokunnan mielipiteeseen viitaten antanut oppilaitoksille ohjeita, jotka ovat ristiriidassa perusopetuslain, perusopetusasetuksen sekä lakiin nojaavien opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Uskonnollisia tilaisuuksia saa liittää koulupäiviin, kunhan samaan aikaan on tarjolla sille vaihtoehtoinen ohjelma.

Vallitsee oikeudellisesti eriskummallinen tilanne, joka rikkoo vallan kolmijako-oppia. Laki ja siihen nojaavat säädökset ohitetaan toimeenpanovallan piirissä perustuslakivaliokunnan kommenttien perusteella.

Opetushallituksen ohjeen sallima kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli on paitsi periaatteessa myös käytännössä ongelmallinen. Tämä on tullut esiin mm. Kantelupukin toiminnassa, uskontokuntaan kuulumattomien vanhempien fb-ryhmässä sekä Vapaa-ajattelijain koulutyöryhmän avoimessa kyselyssä.

Ongelmatapauksia on tullut esiin kymmenittäin tai jopa satoja. Lukuisia kanteluita on tehty. Aluehallintoviranomaisten ja muiden oikeudenvalvojien lukuisia hyviä päätöksiäkään ei aina noudateta asianmukaisesti tai ainakaan päätöksen linjaukset eivät leviä käytäntöön samankaan koulutuksen järjestäjän muissa oppilaitoksissa. Uskonnottomien oikeuksien kannalta tilanne vaikuttaa olevan loputon suo.

Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua

Silti kunnissa ja kouluissa tulisi nyt tarttua Opetushallituksen esi- ja perusopetukselle päivitetyissä ohjeissa (19.9.2022) esitettyyn mahdollisuuteen: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Käytännössä kyse on evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoamista kirkkojumalanpalveluksista ja hartaustilaisuuksista.

”Tähän ratkaisuun tulee päätyä myös silloin, kun esimerkiksi koulun tilat tai henkilöstöresurssit eivät käytännössä mahdollista järjestää uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia taikka niille vaihtoehtoista ohjelmaa lakien ja näiden ohjeiden mukaisesti.”

 Ohje myös velvoittaa huolehtimaan, ”ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia”. Leimautumisen välttäminen ei ole kuitenkaan mahdollista, jos perheitä velvoitetaan ilmaisemaan suhtautumistaan uskonnolliseen tilaisuuteen tai sen vaihtoehtoon lastensa kautta. Velvoite katsomuksensa paljastamiseen rikkoo arkaluotoisen tiedon yksityisyyden suojaa ja on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen vastainen.

Näin ollen on perusteltua antaa koulujen keskittyä kaikille oppilaille sopivaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaan, perusopetuslain, -asetuksen ja opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Aletaan noudattaa lakia.

Näin kehitämme ihmisten yhdenvertaisuutta, uskonnon ja omantunnon vapautta sekä yksityisyyden suojaa. Kirkolla samoin kuin muillakin uskonnollisilla yhdyskunnilla on edelleen vapaus omien tilaisuuksiensa järjestämiseen ja tarjoamiseen iltapäiväisin, iltaisin ja viikonloppuisin.

Edellä kouluista sanottu pätee mitä suurimmassa määrin varhaiskasvatukseen, päiväkotien toimintaan. Kaikki lapset ovat indoktrinaatiolle haavoittuvassa asemassa, ja alle kouluikäiset lapset ovat sitä mitä suurimmassa määrin.

 

Esa Ylikoski