Aleksi Peura: Uskon ritarit – Ristiretkien historiaa. Like, 2021.
Harvoin tulee tarttuneeksi tietokirjaksi kuvittelemaansa kirjaan, joka pian osoittautuukin puoliksi omakohtaiseksi matkakertomukseksi ja oman kirjailijakäsialan näytteeksi, oudon rennolla tyylillä tehdyksi historian popularisoinniksi. Niinkin rennolla, että se hieman häiritsee itse asiaan keskittymistä.
Ristiretkistä ei suomeksi ole ilmestynyt kovin paljon tietokirjoja. Jokusia on suomennettu, mutta suomalaisten kirjoittamia kirjoja ristiretkistä ei montaa ole. Ristiretkistä tuli kuitenkin tuhatvuotinen risti kristinuskolle ja kitka kristittyjen ja islamilaisten kulttuurien suhteisiin. Reima T.A. Luodon Temppeliherrat: todellisuus ja myytit -kirjassakin sivutaan aihetta vain lyhyesti. Tukholman yliopiston keskiajan historian professorin ja kansainvälisesti arvostetun ristiretkiasiantuntijan Kurt Villads Jensenin Ristiretket on suomennettu vasta vuonna 2019.
Uskon ritarit -kirjan kirjoittaja Aleksi Peura on nuori kirjailija ja historioitsijan alku, historiaa yliopistossa opiskellut, ja tämä on toinen historiatietokirjansa. Niinpä teksti on varsin rönsyilevää, itse asiasta sivupoluille poikkeilevaa ja omia näkemyksiäkin tarjoilevaa. Omakohtaisuus ei tietenkään ole pahasta, mutta tietokirjassa objektiivinen käsittely ei olisi pahaksi. Eikä matkakertomus Jerusalemissa käynnistä isän ja äidin kanssa oikein tietokirjaan kitkatta istu.
Ristiretkiä oli useita 500 vuoden aikana ja ne suuntautuivat eri puolille, joten helppo tehtävä koota yhteen näitä ei ole. Ristiretkistä on monia mielikuvia, eikä populäärikulttuuri varmaan ole ollut paras niitä oikomaan. Retket olivat kyllä väkivaltaisia, mutta kaikki sotiminen on väkivaltaa ja raakuutta. Kirjassa virheellisiä käsityksiä oiotaan ja tuodaan tilalle kuva monimutkaisista uskontojen, kristinuskonkin eri suuntausten, politiikan ja geopolitiikan vyyhdeistä. Lähi-itä monine konflikteineen ja osapuolineen on edelleenkin monisyinen geopolitiikan ja uskonriitojen hetteikkö, josta ei helposti selvää ota. On ilmeistä, että ristiretket vaikuttivat nykyisiin jännitteisiin alueella ja Euroopassakin.
Kirjan ilmestymisen aikoihin USA:n Afganistanin retki päättyi epäonnistumiseen. Nyt myöhemmin sitä lukiessani oli Venäjän hyökkäys Ukrainassa osoittautunut pienten ja isompien kompurointien jatkumoksi. Monista sodista ja varsinkin Ukrainan sodasta voi vetää analogiaa ristiretkiin. Ristiretket eivät olleet sankarireissuja. Kaupunkeja ryövättiin, siviilejä, naisia ja lapsia tapettiin ja raiskattiin. Aivan kuten nytkin. Molemmissa kyseessä on hyökkäys, jota perustellaan kunnialla, uskonnolla ja jollakin epämääräisellä historiallisella oikeutuksella. Uskonto on otettu osaksi valtapolitiikkaa.
Hyökkääjällä on ongelmia huollon kanssa. Huonot olosuhteet sekä vastoinkäymiset saavat hyökkäysjoukot sumeilemattomaan väkivaltaan ja raakuuksiin. Aivan kuten Ukrainassa, uskon soturit piirittivät kaupunkeja säälimättömästi joskus kuukausikaupalla, Akkon kaupunkia jopa pari vuotta. Toinen ristiretki päättyi retkeläisten osalta katastrofiin. Tätä kirjoitettaessa myös Venäjän Ukrainan-retki näyttää päättyvän katastrofiin.
Kirjan tyyli hieman vieroksuttaa. Välillä tajunnanvirta ohjaa tekstiä ja asioita sivupoluille. ”Nuorekas” kielenkäyttö ja alatyyliset ilmaisut eivät aivan istu tämän tyyppiseen tietokirjaan. En ihmettelisi, vaikka joku nuorikin lukija vaivaantuisi. Ilmaisut, kuten ”temppeliherrat heivaavat Frankin ulos niska-perse-otteella” sekä sukupuolisanaston ja kirosanojen käyttö eivät anna vakuuttavaa kuvaa tietokirjan uskottavuudesta, eivätkä kevennä lukukokemusta. Katu-uskottavuus kuuluu muihin konteksteihin. Asiatekstin ei tarvitse olla kuivaa, vaikka välttäisikin raflaavia sanontoja.
Mutta jos tämän ja sivupoluille rönsyilemisen sivuuttaa, on kirja infoähkyyn asti tuhti tietopaketti ristiretkien historiasta ja niihin liittyvistä henkilöistä. Joskin ristiretkien syvemmin tutkimiseen tämä kirja ei yksin aivan riitä. Esimerkiksi ristiretkiin liittyneitä Temppeliherroja ja Johanniittoja ei tässä kirjassa juuri käsitellä.
Jerusalemin Pyhän haudan kirkon seinissä olevat ristikaiverrukset muuten eivät ole ristiretkeläisten kaivertamia, vaan jotain ihan muuta.
Yki Räikkälä