Sanan- ja uskonnonvapaus ovat itsestään selviä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Suojelupoliisi on esittänyt, että valeuutisten tahallinen levittäminen vieraan vallan puolesta tulisi kriminalisoida. Varmasti tarkoitus on hyvä ja se puolustaa paikkaansa sikäli, että valeuutiset tutkimustenkin mukaan leviävät juohevammin kuin faktoihin perustuvat tiedot, mikä johtuu monia vaivaavasta ylidramaattisesta maailmankuvasta. Faktojen maailma kun on ikävä ja lattea. Omia asenteita tukevat ”uutiset” ovat paljon jännempiä. Vahvistusharha on väkevä voima.
Supon apulaispäällikkö Teemu Turusen mukaan ”kyse olisi tilanteista, joissa henkilö itse tietää toimivansa ulkomaisen tiedustelupalvelun puolesta ja jatkaa toimintaa viranomaisten varoituksista huolimatta.” Mutta tässäkin voi olla ongelmana se, miten toimintaa tulkitaan ja kuka tulkinnan tekee. Mikä on sananvapautta ja, mikä vastuutonta harhauttamista? Venäjällä taas faktojen levittäminen on nyt kriminalisoitu.
Päivi Räsänen sai vapauttavan tuomion homopuheistaan ja tietystä tviitistään Helsingin käräjäoikeudelta, mutta juttu jatkuu hovioikeudessa. Räsänen on koko jutun käsittelyn ajan vedonnut uskonnonvapauteen. Päivi Räsänen itse, kuten hänen puolustajansa kantavat huolta siitä, että Raamatun lainaaminen kriminalisoitaisiin. Mutta kun ei. Uskonnonvapauteen asiassa ei ole puututtu, eikä puututa. Nämä huolestujat eivät ole ymmärtäneet kyseessä olevan vähemmistöihin kohdistunut toiseuttaminen ja sukupuoli-identiteetin loukkaus. Tai sitten he vain haluavat kääntää silmää oman agendansa edistämiseksi. Mutta uskonnolliset piirit eivät nähtävästi katso loukkaavaa tekstiä vihapuheeksi tai loukkaavaksi, koska se on pyhää sanomaa, Jumalan muuttamatonta sanaa. Uskonvapauden suojista syydetty herjaus on ihan ok, eikä edes herja, koska Pyhä Pyhä Pyhä!
Tviitissään sekä puheissaan Räsänen on selvästi määritellyt homoseksuaalit syntisiksi ja elämäntavoiltaan häpeällisiksi. Menneenä kesänä hän puuttui jälleen Prideen. Hän ilmoitti sen olevan osa ideologiaa, joka vahingoittaa ja on jo vahingoittanut lukuisia nuoria. ”Savuverhon takana ovat biologiselle todellisuudelle vieraat lakihankkeet”. Ei voi moittia Räsästä sinnikkyyden puutteesta, eikä pelkuruudesta. Oikeusjuttu käsitteli sitä ”synti ja häpeä” -tviittiä, jonka hän julkaisi 2019 Priden aikaan.
Räsänen on saanut melkoisesti tukea tahoilta, joiden taustassa on todennäköisesti hänen itsensäkin mielestä hieman epämukavia piirteitä. Eikä hän juuri olekaan julkisuudessa rummuttanut häntä tukeneita kansainvälisiä järjestöjä ja toimijoita, joista esimerkkeinä tässä pari.
Alliance Defending Freedom on järjestö, jonka agendalla on ollut muun muassa transsukupuolisten nuorten pääsyn estäminen koulujen sukupuolitettuihin WC-tiloihin, transseksuaalisten ihmisten pakkosterilisaatio ja homoseksuaalisuuden kriminalisointi. Sen osasto ADF International on jakanut ADF:n näkemyksiä Räsäsen oikeudenkäynnistä eri puolille maailmaa konservatiivisille ja uskonnollisille medioille, jotka niitä ovat edelleen jakaneet. Lobbaus on tehokasta, vuosien aikana siihen on käytetty satoja miljoonia dollareita.
Hazte Oír on espanjalainen oikeistopopulisteja lähellä oleva ultrakatolinen järjestö, joka kampanjoi nais- ja LGBTQI-järjestöjä vastaan nimittäen näitä ”homoinkvisitioiksi” ja ”gender-diktatuureiksi”. Järjestö lobbaa naisten sekä LGBTQI-yhteisön oikeuksia suojaavan lainsäädännön poistamiseksi. Sen alajaosto on kansainvälinen CitizenGO. Se pyrki taannoin valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen toimistoon luovuttamaan adressin Räsäsen tueksi. Helmikuuhun 2022 mennessä nimiä adressissa oli 350 000.
Räsästä ovat tukeneet erilaiset uskonnolliset ja poliittiset toimijat myös Unkarissa ja Venäjällä, joissa sanan- ja uskonnonvapausasiat ovat tunnetusti ihan ok. Venäläinen Tsargrad TV on kanava, jossa räävitään jatkuvasti sukupuolivähemmistöjä. Sen omistaja, Konstantin Malofejev, rahoittaa CitizenGo:ta, kuten myös Venäjän rautateitä ennen johtanut oligarkki Vladimir Jakunin. Molemmilla on kiinteät suhteet patriarkka Kirilliin ja eurooppalaiseen äärioikeistoon. He ovat tukeneet eurooppalaista äärioikeistolaista anti-gender-toimintaa noin 200 miljoonalla dollarilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Malofejevin perustaman Venäjän suurimman ortodoksisen ”hyväntekeväisyysrahaston”, Pyhän Vasili Suuren säätiön edustaja istuu CitizenGO:n hallituksessa. Tällaisista tukijoista Suomen ja Päivi Räsäsen uskonvapaudesta huolestuneet eivät juuri ääntä pidä.
Näitä niin sanottuja perinteisiä perhearvoja puolustavia kristillisen oikeiston ja konservatiivisen uskonnollisuuden piiriin kuuluvia lobbausjärjestöjä ja nimilyhenteitä riittää ympäri maailmaa. Yhteistä näille kaikille on agenda uskonvapauden rajoittamisesta ahtaaseen näkemykseen oikeasta uskomisesta. Ja nämä lobbaavat ahkerasti, eikä resursseista ole puutetta.
Päivi Räsänen käväisi taannoin Unkarissa rukousaamiaisella, jossa hän kertoi Suomen uskonnonvapaustilanteesta ja omasta tulevasta oikeudenkäynnistään. Hänen mukaansa ”kristityt kohtaavat yhä vahvemmin sanan- ja uskonnonvapauden rajoitteita”. Mitään muuta sanojensa tueksi hänellä ei liene ollut esittää kuin saamansa (Suomen lakiin perustuvat) syytteet ja, että kristinuskon asema Euroopassa julkisessa keskustelussa on muuttunut ja että ihmiselämää ei arvosteta, mikä tietty liittyy aborttiasiaan.
Uskonnonvapaus näissä piireissä käsitetään niin, että pitää olla vapaus uskoa juuri niin kuin HE oikeaksi uskomiseksi katsovat. Muulla tavalla ei saisi uskoa. Ei ole ollenkaan harmitonta sellainen absoluuttinen uskonnonvapaus, joka sallii uskontoa käytettävän toiseuttavasti ja omalle uskontulkinnalle epämieluisia ryhmiä poissulkevasti. Ylidramaattinen maailmankuva vahvistaa ennakkoluuloja, ja jonkun tahon syöttämä subjektiivinen syntisyyden malli muuttuu näin absoluutiksi.
Päivi Räsänen kertoi vuonna 2019 HS:n haastattelussa, ettei hän polje kenenkään ihmisarvoa tai loukkaa ketään tai olisi minkäänlaisen fobian tai vihan vallassa. Hän päinvastoin koki jakavansa rakkautta homoseksuaaleja kohtaan, että he saisivat tietää ”totuuden Jumalan edessä”. Ehkä hän on vilpitön. Mutta jos on, ei hän näe toimintansa vahingollisuutta. Hän ei ilmeisesti tiedosta, että puheet usein edeltävät tekoja. Näin on tapahtunut aina kaikissa ideologioissa. Yleensä ne teot ovat olleet ja ovat väkivaltaisia.
Yki Räikkälä
lähde: Juha Meriläisen (teologian tohtori, yleisen kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa) artikkeli Kanava 2/22 -lehdessä.