Toimintaseminaari Hämeenlinnassa

Pitkäaikaiseen hallitustyöhön sitouttamisen sijaan jäsenistölle voitaisiin tarjota mahdollisuuksia osallistua lyhytaikaisempiin, projektiluontoisiin tehtäviin. Kun toiminnalle annetaan selkeä tavoite, alku ja loppu, on siihen kokemattomammankin toimijan helpompi tarttua.

Liiton toimintaseminaari yhdistysaktiiveille järjestettiin 5.-6.11. Hämeenlinnassa. Väkeä oli saatu kiitettävästi paikalle paikallisyhdistyksistä ympäri Suomen. Koronarajoitusten aiheuttaman pitkän tauon jälkeen kasvokkain tapaaminen oli erityisen virkistävää. Kuulumisten ja ideoiden vaihtaminen eri paikallisyhdistysten edustajien kanssa antaa aina oman potkunsa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Henkilöresursseista puute

Seminaarissa käsiteltiin monia mielenkiintoisia aiheita. Seminaarin avasi puheenjohtaja Jape Lovénin lyhyt tervetuliaispuhe ja Humanist Internationalin edustajan videotervehdys. Tämän jälkeen alkoi varsinainen ohjelma.

Puheenjohtajan ja Ritva Ahosen johdolla keskusteltiin toiminnan haasteista pienissä yhdistyksissä. Ja haasteitahan löytyy, keskustelua olisi voinut pyydettyjen puheenvuorojen määrän perusteella jatkaa vaikka koko viikonlopun yli. Suurimpana yhdistävänä tekijänä puheenvuoroissa toistui henkilöresurssien puute. Työtä ja tekemistä riittäisi, mutta se tarvitsee tekijöitä.

Kun yhdistystoiminnan suosio on ylipäätään Suomessa hiipunut, joudumme kilpailemaan ihmisten ajasta myös muiden yhdistysten kanssa. Aktiivisten toimijoiden vähyys kun ei ole ainoastaan vapaa-ajattelijoiden, vaan useimpien muidenkin yhdistysten haasteena. Yhdistystoimijoiden keski-ikä kohoaa ja uusien, erityisesti nuorempien jäsenten löytäminen ja toimintaan sitouttaminen on vaikeaa.

Toimivia menetelmiä

Seuraavaksi keskustelua käännettiin kuitenkin positiivisempaan suuntaan, kun pohdimme yhdessä mahdollisia ratkaisuja havaittuihin haasteisiin. Moni jakoi myös omissa yhdistyksissään toimiviksi todettuja menetelmiä. Yhteisenä tiivistelmänä voidaan todeta, että niin jäsenhankinta, toiminnan markkinointi kuin toiminnan toteuttaminenkin kaipaavat uudistamista.

Keskustelussa todettiin esimerkiksi, että pitkäaikaiseen hallitustyöhön sitouttamisen sijaan jäsenistölle voitaisiin tarjota mahdollisuuksia osallistua lyhytaikaisempiin, projektiluontoisiin tehtäviin. Kun toiminnalle annetaan selkeä tavoite, alku ja loppu, on siihen kokemattomammankin toimijan helpompi tarttua. Mahdollisia ratkaisuja ja toiminnan kehittämistä käsiteltiin lisäksi aihealueittain pienryhmissä, niistä lisää tuonnempana.

Liiton varapuheenjohtaja Antti Värri esitteli seminaariosallistujille muiden Pohjoismaiden humanististen järjestöjen tilannetta ja toimintaa sekä päivitti oman liittomme tulevaisuudennäkymiä. Naapureidemme toiminnasta kuuleminen oli kiinnostavaa ja hyvä muistutus siitä, että samojen asioiden parissa tehdään koko ajan työtä myös muualla.

Hautauskulttuurin kehittäminen tärkeää

Sunnuntaiaamuna pidettiin hautausmaita ylläpitävien yhdistysten aamiaispalaveri, jonka aiheet olivat jonkin verran esillä myös muissa keskusteluissa. Hautausmaatoiminnalla on tärkeä rooli uskonnottoman tapakulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Myös tämän palvelun ylläpitäminen tarvitsee aktiivisia tekijöitä, jotta toimintaa voidaan jatkaa samassa laajuudessa myös tulevaisuudessa.

Toinen uskonnottoman tapakulttuurin edistäjä on uskonnottomat seremoniapalvelut, joiden tulevaisuudesta meille kertoi Anneli Aurejärvi-Karjalainen Pro-Seremoniat Oy:stä.

Uskonnottomien hautausmaiden lisäksi myös uskonnottoman hautauskulttuurin kehittäminen on tärkeää. Jäähyväistilaisuuksille tarvitaan tunnuksettomia tiloja tai kokonaan vaihtoehtoisia menettelyjä. Myös muihin juhliin liittyviä uskonnottomia toimintatapoja ja seremonioita pyritään kehittämään ja tuomaan ihmisten tietoisuuteen. Iso rooli tässä on uskonnottomilla puhujilla, joita Pro-Seremoniat myös kouluttaa.

Some – miten, missä ja milloin

Sosiaalisen median ja verkkosivujen sisältöjä pohtivassa työryhmässä käytiin Riku Salmisen vetämänä vilkasta keskustelua siitä, miten liiton ja paikallisyhdistysten digitaalista näkyvyyttä voitaisiin edistää. Facebook, Twitter, Instagram, Discord, Jodel, Tiktok ja verkkosivut voivat olla erinomaisia välineitä yleisön tavoittamiseen, mutta niitä pitää myös osata käyttää osuvasti ja harkitusti. Viestinnän tulee olla myös yhtenäistä ja tapahtua liiton äänellä.

Asetimme tavoitteeksi saada jokaisesta paikallisyhdistyksestä yhden somevastaavan, joka yleisen viestinnän lisäksi toisi myös omalta yhdistykseltään paikallista sisältöä. Tämän helpottamiseksi pohdimme myös liiton yhteistä someohjeistusta.

Valtakunnallisen ja paikallisen toiminnan kuvaamisen lisäksi sosiaaliseen median kanavilla voidaan linkittää tiukkoja tiivistyksiä Vapaa Ajattelija -lehden artikkeleista, tietoa tulevista tapahtumista, jakaa kansainvälisen kattojärjestön ja samankaltaisten yhdistysten juttuja ja mahdollisesti jopa liiton aiheisiin liittyviä meemejä. Lisäksi trendaavien tagien ja puheenaiheiden jatkuva seuraaminen mahdollistavat ajankohtaisiin ja ihmisiä kiinnostaviin aiheisiin tarttumisen ja näin myös liiton näkyvyyden kasvattamisen.

Muita esille nousseita, tärkeitä seikkoja olivat mm. se, että mitä ja kenelle haluamme viestiä, miten, missä ja milloin.

Pyrkimys matalaan kynnykseen

Tilaisuustyöryhmä kokoontui Jori Mäntysalon vetämänä. Keskustelun pohjalta korostettiin matalaa kynnystä tilaisuuksien järjestämiseen. Tapahtuma voi olla myös luontoretki tai vaikka purjehdus.

Kuukausitilaisuuksia ovat pitäneet lähinnä Helsingin ja Tampereen yhdistykset. Toistuvat vapaamuotoiset keskustelutilaisuudet vaihtuvista asia-aiheista voivat tavoittaa erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ehdi kaikkiin. Jo puolen tusinaa ihmistä koolla voi olla aivan hyvä. Tyypillistä niille on vierailevien alustajien käyttö. Ideoita aiheista ja alustajista jaetaan mielellään.

Kuitenkin myös isompia tilaisuuksia, esimerkiksi paneelikeskusteluja voi järjestää, ja niihin voi saada liitolta vinkkejä ja myös taloudellista tukea.

Mediatiedotusta voi edistää

Vapaa-ajattelijain yhdistysten olisi hyvä näkyä myös alueensa valtalehdessä, Ylen alueradiossa sekä paikallislehdissä. Esa Ylikosken vetämässä työryhmässä nousivat ideana esille tutustumisvierailut toimituksiin. On hyvä tietää medioiden työtavoista ja tuntea toimittajia. Ja toimituksille on hyvä antaa myös perustietoja yhdistyksestä.

Uutiskynnyksen voi ylittää nopeudella, ajankohtaisuudella, uutistyyppisesti kirjoitetulla tiedotteella, henkilökommenteilla sekä haastateltavien nimillä ja yhteystiedoilla. Ihmisläheisyys auttaa asiaa. Haastateltavia on hyvä hankkia ja tarjota sekä asiantuntijan rooliin että asianosaiseksi.

Jos tiedote ei ”mene läpi”, sitä sattuu muillekin, kannattaa vaan jatkaa sinnikkäästi tiedottamista alueen medioille. Ja monia eri asioita voi tuoda julki myös esimerkiksi puheenjohtajan ja jonkun muun yhdistyksen edustajan mielipidekirjoituksella. Suuri osa aiheistamme on valtakunnallisia, mutta paikallisten kirjoituksia julkaistaan mieluummin kuin valtakunnallisten kirjoittajien.

Liittovaltuusto suuntasi liittokokousvuoteen

Samassa yhteydessä pidettiin myös liittovaltuuston syyskokous.

Valtuusto hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2023. Alkuvuonna liiton ja yhdistysten ulospäin suuntautuvassa toiminnassa tärkeällä sijalla on tavoitteidemme esilletuonti eduskuntavaaliehdokkaille. Myös vaalikoneeseen vastaamiseen aktivoidaan ehdokkaita.

Sisäisessä toiminnassa tärkeällä sijalla on syksyllä pidettävään liittokokoukseen valmistautuminen. Henkilövalinnoilla on tärkeä merkityksensä, ja liittokokous hyväksyy myös liiton tavoitteet ja strategian vuosille 2023-2026.

Mila Palmia