Juuri ennen vaaleja valmistuivat ministeriön työryhmän mietintö ns. ympärileikkauksista ja eduskunnan päätös rituaaliteurastuksista. Kummassakaan ei tapahtunut muutosta, vaan asiat jatkuvat entisellään. Ympärileikkauksista kirjoitin viime numerossa, nyt vuorossa teurastukset.

Nykyinen tilanne

Rituaaliteurastuksen salliva laki on vanhaa perua, jo 1913 keisarilta tuli senaatin esityksen mukaisesti ”lupa teurastaa kotieläimiä juutalaisten ja mahomettilaisten uskonnollisten menojen mukaan”. Nykyinen laki on 1990-luvun puolivälistä, ja siinä sallitaan ”uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa”. Tämä on teoriassa kompromissi: normaalisti eläin tainnutetaan ensin, uskonnollisessa teurastuksessa ei tainnuteta lainkaan, ja lain mukaan pitäisi siis tainnuttaa samaan aikaan.

Laki säädettiin aikana, jolloin perustuslain asema oli heikompi. Niinpä tämäkään pykälä ei käynyt perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Nykyään on selvää, että kiellon suhdetta perustuslain takaamaan uskonnonvapauteen pohditaan tarkasti.

EU-tasolla asia on selvä: rituaaliteurastukset saa sallia tai kieltää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti jo vuonna 2000, että tämä kuului jäsenvaltion harkintamarginaaliin. Tuolloinkaan tosin päätös ei ollut yksimielinen vaan äänet jakautuivat 12-5.

Perustuslakivaliokunta esti kiellon

Sipilän hallitus ehdotti rituaaliteurastusten kieltoa osana laajaa eläinsuojelulain muutosta. Esityksen mukaan uskonnonvapaus ei ”estä lailla antamasta yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen moraalisten ja eettisten arvojen mukaisia järjestysluonteisia säännöksiä, jotka eri uskonnollisten suuntausten tulee ottaa huomioon uskonnollisissa tai niitä vastaavissa menoissaan”. Esitys raukesi vaalikauden päättyessä, lähinnä koska perustuslakivaliokunnan aika kului sote-uudistusta pohtiessa.

Marinin hallituksen esityksessä sivuutettiin kysymys uskonnonvapaudesta hyvin lyhyesti: ”[P]yrkimystä välttää tarpeettoman kivun tai kärsimyksen aiheuttamista eläimelle voidaan pitää hyväksyttävänä syynä ja painavana yhteiskunnallisen tarpeena.” Asia siirtyi perustuslakivaliokuntaan, joka tavallisesta poiketen äänesti asiasta. Enemmistön mielestä rituaaliteurastuksia sai jatkaa:

Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu ennen tainnuttamista tapahtuva verenlaskun kielto ja sen merkitsemä perustuslain 11 §:ssä turvatun uskonnon harjoittamisen vapauden rajoitus ei kuitenkaan muodostu oikeasuhtaiseksi suhteessa kiellon taustalla olevaan eläinten suojelemisen tavoitteeseen.

Vähemmistöön jäivät molemmat Vihreiden, ainoa Vasemmistoliiton, toinen Perussuomalaisten ja yksi SDP:n edustaja:

– – tarpeettoman kivun tai kärsimyksen aiheuttamista eläimelle voidaan pitää hyväksyttävänä syynä ja painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka perustelee uskonnon vapauden rajoittamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Tainnutusvaatimuksen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin suojelu, eikä tämä tavoite ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin.

Perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen asia oli käytännössä selvä. Perussuomalaiset yritti vielä maa- ja metsätalousvaliokunnassa esittää lausumia, joilla olisi mm. velvoitettu merkitsemään rituaaliteurastettu liha. Tässä vaiheessa niillä ei enää ollut merkitystä. Laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta, ja rituaaliteurastukset saavat siis jatkua.

Hallitusohjelmaan tuli sittemmin kirjaus, jonka mukaan eläintuotteissa tuotepakkausten tuotantotapamerkintöjä parannetaan. Kenties tämä on kiertotie saada muun ohella merkintä rituaaliteurastuksesta liharuokapakkaukseen.

Pohdintaa

Uskonnonvapauden ja muun lain ristiriitoja on monenlaisia. Tuleeko jonkin lain rajoituksen joustaa uskonnon tai vakaumuksen vuoksi? Passikuvassa saa olla huivi, jos syy on uskonto. Vauvojen pahoinpitely on kielletty, paitsi uskonnon vuoksi poikien ns. ympärileikkaus sallittu. Intin kenttähartautta ei saa jättää väliin koska väsyttää, mutta negatiivisen uskonnonvapauden vuoksi saa.

On selvää, ettei uskonnonvapaus saa olla pyhä asia jonka vuoksi lakien pitää aina taipua. Toisaalta itse en ajattele, ettei mikään pykälä milloinkaan saisi joustaa sinänsä absurdin perustelun vuoksi. Lakeja tehdään ihmisiä varten, ja jollekin ihmiselle voi olla tositosi tärkeää jokin uskonnollinen määräys.

Teurastusten suhteen asia lienee nyt päätetty ainakin 10-15 vuoden ajaksi. Tulevaisuus voi muuttaa ajattelua enemmän eläinten oikeuksien ja vähemmän uskonnonvapauden puolelle. Tai kenties jonkinlainen keinoliha yleistyy ja koko kysymys muuttuu liki merkityksettömäksi.