Mitä kuuluu Turkuun? Miten kesä on mennyt?
Kesää on vietetty sekä kotona Kakolanrinteessä että mökillä. Ensi vuoden kirjaakin työstetty. Kotimaanmatkailuakin on tullut harjoitettua. Hellematkailu tuolla maailmalla ei oikein kiehdo.
Miten Hotel California on myynyt? Onko tullut lukijapalautetta?
Aivan hyvin on Hotelli myynyt. Oli toukokuussa, ilmestyessään, kotimaisten myydyin, painettuna kirjana. Tätä naputellessa ei ole vielä tietoa kesä- ja heinäkuun myynneistä. Mitä palautteeseen tulee, niin Hotellin loppuratkaisu on otettu kommenteissa erityisesti esille. Peukalo ylös -tyyliin…
Uskoitko lapsena Jumalaan tai yliluonnolliseen?
En ollut koko aiheesta kovinkaan kiinnostunut, joulupukki oli todellisempi juttu, tosin hiukan ihmettelin valkoparran lahjanjakeluoperaation logistisia haasteita…
Mikä oli hetki, jolloin tajusit olevasi uskonnoton?
Ihan virallisesti silloin, kun noin parikymppisenä poikkesin kirkon kansliassa peruuttamassa öylättibrunssin kestotilauksen.
Millainen nykyään on suhteesi uskontoihin?
Ainaisen ihmettelevä on asenteeni – eli uskonnoissa kunnioitustani herättää lähinnä vain toinen toistaan oudompia ideologioita ja jumalhahmoja keksivien ihmisten mielikuvitus. Ainut uskonto, joka voisi minulle sopia on pastafarismi. Minusta spagettisiivilä on ihan yhtä merkittävä uskonnollinen päähine kuin kaffepannunlämmitin.
Mitä sanoisit Jumalalle, jos hän kävelisi Turun kauppatorilla poikansa Jeesuksen kanssa vastaan?
Totta mooses! Säähän siis oot sittenki niinkus ihka oikeest olemas…
Kuulutko Vapaa-ajattelijoihin?
En ole yhdistysihminen. Yhteisöllisyys kaiken kaikkiaan ei ole oikein meikäläisen juttuja.
Tunnetko ketään vapaa-ajattelijaa henkilökohtaisesti?
Tunnen kyllä todella paljon semmoisia ihmisiä, jotka jakavat käsitykseni uskonnoista, yksisarvisista sekä riihitontuista. Eli lasken kaikki nämä samojen pöytien juttukaverit vapareiksi.
Kuka on lempiateistisi?
Koomikko, näyttelijä ja käsikirjoittaja Ricky Gervais. Hänen kanssaan kyllä ottaisin mielelläni oluen tai kaksi Uudessa Apteekissa…
Mitä mieltä olet uskovaisista yleensä?
Ihmisillä pitää olla oikeus uskoa ihan mihin tahansa. Ajattelun vapaus on arvokasta. Ja sananvapaus. Näiden arvojen kimppuun monet uskonnot – tosin – nimenomaan kovin mieluusti hyökkäävät.
Lipsahtaako huuliltasi joskus rukous tiukassa tilanteessa?
Saatana ja perkele… kai nekin sitten ovat joitain jumaluuksia, eli niitä minä kai sitten äkkiseltään rukoilen, kun lyön vasaralla sormeeni.
Saatatko vahingossa liikuttua kyyneliin kauniissa, uskonnollisessa tilaisuudessa?
En. Koska niitä ei juurikaan osu kohdalleni. Naimisiinkin menimme ilman pappeja ja prelaatteja. Rouva ei haikaillut kirkkohäitä eikä urkumusiikkia…
Kaipaatko salaa uskonnollisia kokemuksia?
En koe moisiin tarvetta. Ei ole isoa hinkua lyödä otsaluuta ja polvilumpioita mattoon viisi kertaa päivässä.
Eli et kokeilisi jumalkypärää, jos saisit mahdollisuuden?
Enpä. Se voisi olla yhtä kummallinen kokemus kuin Lake Pirun ayahuasca-pidot Hotel Californiassa…
Elämääsi muuttanut kokemus?
Väkisinkin tulee ensimmäisenä mieleen se syysilta – vuonna 1984 – kun palasin töistä porilaiseen yksiööni, ja huomasin eteisen lattialla kirjekuoren, jossa oli kustantajan logo… hiukan siinä muistaakseni käsikin tärähti sitä avatessa. Seuraavana syksynä ilmestyi esikoisromaanini Enkelipölyä.
Ihminen, joka on tehnyt sinuun vaikutuksen?
On aina aikaan sidoksissa oleva kokemus. Ukrainan presidentti Zelensky on liki eeppinen sankarihahmo. Eräs mister Putin taas on olemukseltaan kuin tämä ilmetty, elokuvista tuttu, Klonkku… kyyristelevä ja sormuksia varasteleva koukkusormi… äijä, jonka kasvoilta ei varsinaisesti loista suoraselkäinen rehtiys…
Tärkein lukemasi kirja?
Mika Waltarin koko tuotanto on sydäntä lähellä. Novellikirjailija Luusalmella ja minulla on molemmilla seinällä sama huoneentaulu: ”MIKA WALTARI OLKOON SINUN KOTIJUMALASI – ÄLÄ PIDÄ MUITA JUMALIA!”
Mitä Jussi Varekselle kuuluu?
Ai, että niinku juuri nyt? Naputtelen tätä sunnuntaina aamupäivällä. Vareksen suu lienee siis aika kuiva, ja sen verran herraa ehkä laiskottaakin, että jumalanpalvelus kello 12 jäänee tänäkin sunnuntaina väliin…
Miksi kirjojesi hahmot tykkäävät kritisoida uskontoja ja erilaisia huuhaauskomuksia?
He ovat aikaansa seuraavia tyyppejä, höpisevät mielellään kaikenlaisesta mitä maailmassa liikkuu ja tapahtuu, eli kommenttia löytyy politiikasta, kulttuurista ja vaikkapa sellaisista umpihölmöistä muotivirtauksista, kuten ”kulttuurisen omimisen kielto” tai ”biokielto” jne… ja totta kai myös uskonnot ja muu esoteerisuus ovat heille herkullisia puheenaiheita.
Kritiikkisi on usein hauskaa. Keksitkö sitä varta vasten vai syntyykö tekstiä ”itsestään”?
Hölmö maailma ja kaikkialla toreilla ja turuilla patsastelevat yksitotiset torvisoittokunnat ihan tyrkyttävät matskua näille kirjoissani esiintyville huulenheitoille.
Kritiikkisi voi uskovaisten mielestä olla myös raakaa. Toivotko, että saat joskus syytteen jumalanpilkasta?
Sananvapaus on sen verran iso juttu, että sen vuoksi on valmis laittamaan itsensä hiukan alttiiksikin…
Psykedeelit ovat isossa osassa Hotel Californiassa. Oletko kokeillut itse? Kiinnostaisiko?
Ei kyllä ole mitään hinkua. Näiden normaaleiden oluiden ja jallujen kanssa tilanne on paremmin hallinnassa. Tai… joo… siis on ainakin toivottavasti…
Miksi päätit tuoda Turun islamilaisen terrori-iskun mukaan uuteen kirjaasi?
Se hirveys kyllä jätti minuun jäljen. Istuskelin silloin olusteluun ja erittäin vapaamuotoiseen ajatteluun keskittyneessä porukassa, vain korttelin päässä torilta, Bar Pikku Havannan terassilla, ja sitten kaikki muuttui ihan muuksi: hälytysajoneuvoja… ja luureissa leviäviä huhuja ja kylmääviä uutisklippejä… kaikki se kelautui uudestaan mieleen, kun kirjoitin kirjaan niitä tiettyjä lukuja. Vares muuten oli silloin joen toisella puolella, Uudessa Apteekissa, ja baarimestari Hatsa jakoi asiakaskunnan urheilullisimmille pesäpallomailat…
Pamahtaako Vares jossain tulevassa kirjassa uskoon?
Suuresti epäilen. Tuskin näin tulee koskaan käymään. Itse olen sanonut kavereille, että siinä vaiheessa kun havaitaan, että alan viettää kaikki lauantaipäiväni golfkentällä, ja sunnuntait seurakuntariennoissa, niin hoitakaa kuulkaa minut hoitoon! Ja saa laittaa ihan lepositeisiin.
Miksi Vares ja muut kirjojesi hahmot juovat viinaa niin paljon?
Ryyppääminen on tietyllä tapaa jopa dramaturginenkin ratkaisu. Alkoholi tunnetusti kun tekee ihmisten käytöksestä vähemmän rationaalista ja ennustettavaa. Jos novellikirjailija Luusalmi ilmestyy koputtamaan jallupullolla Vareksen kotiovea, voi sen päivän iltapuoli saada kummallisempia käänteitä, ja voidaan päätyä paikkoihin ja tilanteisiin, joissa saattaa tapahtua absurdeja, mutta juonen kannalta merkityksellisiä juttuja…
Onko joskus tulossa kirkollisiin piireihin sijoittuva dekkari?
Onhan Vares jossakin kirjassa seukannut naispapinkin kanssa. Mutta en nyt ihan usko, että Jussi alkaa koskaan tutkia rippileirillä tapahtunutta isosen mystistä katoamista…
Mikä on mielestäsi pahinta huuhaata uskonnon lisäksi?
Kyllä kai nyt pitää mainita nämä salaliittoteoriat. Ja sitten tietenkin lääketieteelliset käärmeöljykauppiaat. Pohjanmaan rannikon hopeavesikaupustelijat kertovat, että he ovat vastuullinen vastapaino lääketehtaiden bisnesajattelulle. Ja sitten he myyvät – kovalla rahalla – niitä pullotuksiaan toivorikkaille asiakkaalleen. Tästä aina joskus puhutaan kotonakin. Vaimoni Marja kun on töissä firmassa nimeltä Orion.
Mitä muita ilmiöitä kuin uskontoa ja huuhaauskomuksia tykkäät kritisoida?
Yksitotinen telaketjufeminismi! Se menee kyllä yli hilseen – niin minulta kuin erinäisiltä kirjallisilta hahmoiltanikin. Tämä yksi ja sama jargoni, jossa suomalaista miestä syyllistetään – aina vaan – on puuduttavaa kuultavaa. Feminismin kovassa ytimessä on paljon naisia, jotka tituleeraavat itseään kai jonkinmoisiksi tutkijoiksi. Lienee siis paikallaan pyytää heiltä ihan tieteellistä tilastotietoa siitä, kuinka huono suomalaisen naisen asema oikein onkaan, siis ikään kuin kansainvälisessä vertailussa. Pliis: laittakaa kuulkaa minulle nyt tulemaan Excel-taulukoitanne! Kustannusosakeyhtiö Otavan kautta…
Vareksia on ilmestynyt 33 tähän mennessä. Montako niitä on kautta aikain myyty?
Kirjojani on myyty tuollaiset 2,5 miljoonaa kappaletta. Varesten lisäksi olen julkaissut kymmenkunta muutakin kirjaa: mm. kolme novellikokoelmaa, sci-fiä, pakinakokoelman ja kolme Tukholmaankin sijoittuvaa dekkaria… nämä kaikki tosin Vareksia paljon vaatimattomimmilla myynneillä. Kyllä Jussi Vares (ja tietenkin herra Luusalmi & Co) ovat kustantaneet pöytääni ne pienet pyöreät näkkileivät…
Kauanko kirjoitat yhtä kirjaa? Mitä teet muuna aikana?
Yksi kalenterivuosi siinä aika tarkkaan menee. Muttei se toki ole mitään 24/7 puurtamista. Paljon on myös tyhjäkäyntiä, haahuilua… ja aina pitää jättää aikaa kivien asetteluun mökkipolun varrelle…
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Maailman järkevöitymistä, vilpoisia kesiä, kohtalaisia mustikkasatoja, seesteistä ukkoutumista, taivasosan perään en niinkään haikaile…
Millainen olisi täydellinen maailma?
Täydellisessä maailmassa kunnianarvoisa Venäjän patriarkka Kirill – herra, joka on tullut kuuluisaksi useiden miljoonien dollareiden arvoisesta rannekellokokoelmastaan – havahtuu huomaamaan että ”vittu, tää mun Mallorcan beachiltä ostamani Rolex jätättää”, ja alkaa sitten samalla siunailla, että ”miks vitussa samalla rymyreissulla – aamuyön huuruissa – tuli tatuoitua persposkeen vielä toi Jeesuksen naamakin!”
Mikä on elämän tarkoitus?
Elämän tarkoitus on katsella mökin terassilta siinä aamuautereisessa rinteessä einestävää metsäkaurista…
Sana-assosiaatio
Korona
Korona Bar on yksi kantabaareistani Turussa – sijaitsee Mikaelinkirkkoa vastapäätä.
Darwin
Kova pähkinä niille, joilla on satavarma tieto, että Jumala duunasi kaiken…
Valtionkirkko
Just se sama Mikaelinkirkko – heti siinä Korona-baaria vastapäätä…
Pride
Kaikilla kuuluu olla oikeus mielipiteenvapauteen.
Päivi Räsänen
Kaikilla kuuluu olla oikeus mielipiteenvapauteen.
Esko Valtaoja
Kelpo kaverini, usein samoissa pöydissä ollaan istuttu Bar Uudessa Apteekissa.
Elämänkatsomustieto
Oikea tapa jakaa yleissivistystä.
Esinahka
Jumalan kiinnostus pikkumiesten pikkuisiin nahanpalasiin on pikkumaista.
Teemu Laajasalo
Eipä ehkä ole kirkonmies ihan ryppyotsaisinta lajia.
Lapsikaste
Kaikki kasteet hiukan epäilyttävät. Paitsi aamukaste.
Loiko Jumala maailman liian nopeasti?
Myös Reijo Mäen tuorein dekkari Hotel California pitää sisällään kirjan kertojan yksityisetsivä Jussi Vareksen sekä teoksen muiden hahmojen esittämiä lennokkaita uskontokriittisiä sivuhuomautuksia ja letkautuksia. Novellikirjailija Luusalmi esimerkiksi opettaa Varekselle, mikä on Ison Kirjan yhdestoista käsky, se kaikkein olennaisin:
”Helpompi tietty muistaa kymmenen ekaa, siis nää, että älä tapa… älä tee huorin… älä varasta naapurin lammasta huorintekotarkoituksessa… mutta kaikkein tärkeinhän on tietenkin se yhestoista: älä hei oo tommonen…”
Luusalmi pohtii lisäksi, loiko Herra Jumala maailman liian hätäisesti, vain seitsemässä päivässä:
”Olisko hänen pitänyt fundeerata muutamaa seikkaa hieman tarkemmin? Siis kuten esimerkiksi meidän ihmisten suvunjatkamista? Jos Taivaan Isä olisikin säätänyt niin, että me sapiensit lisäännytään kutemalla, eli samalla kätevällä metodilla kuin eväkkäät, niin eihän silloin tarvittaisi yökerhoja, sinkkubaareja, lavatansseja, anniskeluterasseja yrmynaamaisine portsareineen ilmoittamaan asiakkaille, että sori, nyt meillä on ihan täyttä. Jos Herra Jumala olisi miettinyt pari kertaa – ja out of the box – niin vappunakin porukat vois kokoontua vapaamuotoisesti erilaisten ojien ja lammikoiden äärelle – ja ties mille vesijättömaille, joita täällä vetisessä Suomessa riittää – siis ainakin näin keväällä – ja kutuhommat hoituisi luonnollisessa ympäristössä!”
”Kiusa se on pienikin kiusa”
Hotel Californian toinen osa tapahtuu elokuussa 2017, samaan aikaan, jolloin islamilainen terroristi puukotti kymmentä ihmistä Turun kauppatorilla ja sen läheisyydessä. Kirjan fiktiiviset tapahtumat sulautuvat osaksi Turun todellista terrori-iskua, jossa kaksi ihmistä menetti henkensä. Iskupäivänä Vares on palaamassa yhden yön seikkailulta krapulassa Kaarinasta linja-autolla Turkuun. Auton kyytiin kiipeää ”nuori ja hintelänoloinen arabikaveri”, joka asettuu istumaan hänen eteensä.
”Erikoinen, toismaailmallinen hymynhäive oli miehen naamalla. Se poissaoleva ilme kai kiinnitti huomiotani.”
Tumma nuori mies hyräilee, ehkä tapailee ulkomuistista jotakin ”kotokontujensa kansallislaulua”, naurahtaa, pitää omaa hauskaa. Vares alkaa kelata kaikkia maailman uskontoja yhdistävää tekijää:
”Jokainen jumala (ja niitähän siis tottavie maapallolla riittää) on aina ollut innokas langettamaan nöyrille uskonalamaisilleen heidän jokapäiväistä elämäänsä vaikeuttavia laintauluja ja säädöksiä. Monasti toinen toistaan mielikuvituksellisempia. Älä syö tätä! Älä pue tuota! Älä ikinä pokkaa naapurin emäntää illan viimeisiin hitaisiin! Älä-älä-ja-älä! Eli siis jotenkin vaan tuntuu siltä, että kaikkia uskontoja tuntuu yhdistävän eräs tietty universaalis-ekumeeninen johtolause: Kiusa se on pienikin kiusa.”
Myöhemmin selviää, että Vareksen edessä istunut arabi on sama mies, joka hetkeä myöhemmin alkaa heilua kahden keittiöveitsen kanssa Turun keskustassa. Vares ja kumppanit seuraavat tapahtumien kulkua livenä mediasta seurusteluravintola Uudessa Apteekissa. Vareksen ystävä pastori Alanen toteaa:
”Kuuleppas, Vares, tämä on nyt sitten tätä. Joo! Niinku täällä meilläkin. Herra varjele! Näin pitää nyt jopa ateistinkin sanoa.”