ESA YLIKOSKI
Ev.-lut. kirkon jäsenosuus Helsingissä on alle 45 prosenttia, mutta suurin osa kouluista antaa yhä liittää koulupäiviin ev.-lut. kirkon koulujumalanpalveluksia. Se aiheuttaa ylimääräistä työtä, koska samaan aikaan pitää järjestää katsomuksellisesti sitoutumatonta ohjelmaa.
Kaikille yhteisen kevätjuhlan ja joulujuhlan lisäksi opettajien pitää järjestää toinen tunnustukseton keväinen ja jouluinen tilaisuus. Siis kaksi keväistä tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”kevätkirkon” koulupäivään. Ja kaksi jouluista tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”joulukirkon” koulupäivään.
Soitin 19 peruskouluun Helsingissä. Toisen asian lisäksi kysyin myös uskonnollisista tilaisuuksista. Etukäteen ajattelin, olisiko ”kirkottamisista” jo luovuttu, mutta olin liian toiveikas. Kahdeksassa koulussa oli sekä joulukirkko että kevät- tai pääsiäiskirkko. Kuudessa koulussa ”kirkkokäyntejä” oli vähennetty, mutta jäljellä oli joulukirkko, ja yhdellä koululla marraskuussa uskonnollinen tilaisuus.
Vain kahdessa peruskoulussa oli koulujumalanpalveluksista luovuttu kokonaan. Kaksi muuta koulua kertoi, että koulujumalanpalvelusta ei ole, mutta uskonnon tunnilla on kirkollinen hartaus- ja laulutilaisuus – mikä ei ole uskonnon opetussuunnitelman mukainen menettely.
Yllättävän sitkeästi koulujumalanpalveluksia koulupäiviin istutetaan. Mikään puolue ei niitä vaatinut kuntavaaliohjelmissaan. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset korostivat vain suvivirren laulamista kevätjuhlassa ja joulukuvaelmaa koulun yhteisissä juhlissa. Kristillisten perinteiden huomioimista vain kevät- ja joulujuhlassa vaati Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinenkin.
Jumalanpalvelusten puolesta esiintymistä vältellään, koska arvellaan, että kansan enemmistö ei niitä enää kannata. Kirkon Gallup Ecclesiastican mukaan koko väestöstä enää 45 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakunnan päivänavauksiin, ja 30- ja 40-vuotiaiden ikäluokissa suhtautuminen oli selvästi kielteisempää. Julistuksellisista jumalanpalveluksista, kuten ”kevätkirkko” tai ”joulukirkko” ei kysytty tai tietoa ei julkaistu.
Samaan aikaan kirkon toimintakertomuksesta ilmenee, että 97 prosenttia seurakunnista yhä järjestää koulujumalanpalveluksia.
Suvivirren suosiolla melskaavat poliitikot vaikenevat jumalanpalveluksista ”kel onni on, se onnen kätkeköön” -opin hengessä. Parempi vaieta asiasta, kun pullat ovat yhä hyvin uunissa. Vai ovatko ne jo hieman mustuneita?