Alue- ja kuntavaalien jälkeen huomio tietysti suuntautuu siihen, miten uudet toimielimet alkavat tehtäväänsä hoitaa. Vai kuinka? Kyllä, kyllä, mutta…

On selvää, että jo keväällä puoluepolitiikassa huomio siirtyy kahden vuoden päästä edessä oleviin eduskuntavaaleihin – sekä niiden jälkeiseen hallitukseen ja hallitusohjelmaan.

Miten me humanistit ja vapaa-ajattelijat, rationalistit, skeptikot, ateistit, agnostikot ja muuten vaan maallistuneet uskonnottomat ja ei-uskonnolliset onnistumme vaikuttamaan puolueisiin niin, että maallistumiskehitys välittyy myös lakipykäliin?

Miten vahvistetaan ihmisten yhdenvertaisuutta niin, että syrjintä uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta loppuu? Miten puolueet, kansanedustajat ja kannattajat saadaan mieltämään, että valtiokirkolliset etuoikeudet tarkoittavat rakenteellista, systeemistä syrjintää, että Suomi on sijoittunut kansainvälisessä Ajatuksen vapaus -raportissa heikosti niiden takia.

Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijain liitto ovat useiden vaalikausien edellä nostaneet esille yhteisiä uudistusvaatimuksia, mutta niin vain kävi, että ne eivät nousseet puolueiden vaaliohjelmiin ja hallitusohjelmaneuvottelujen asialistalle.

Miten päästään tästä eteenpäin vuoden 2027 eduskuntavaaleissa ja sen jälkeisellä hallituskaudella? (Eivätkä ennenaikaiset eduskuntavaalit ole poissuljettu mahdollisuus.) Miten rohkaistaan poliitikkoja?

Ota kantaa! Seuraavassa esittelemme humanistien ja vapaa-ajattelijain ehdotuksia vuoden 2019 ja 2023 vaaleihin. Ovatko ne edelleen ajankohtaisia? Pidetäänkö niistä kiinni? Tarvitaanko jotain uutta lainsäädäntöön ja tavoitteisiin? Miten edetään?

Liittojen yhteisiä kärkitavoitteita hallitusohjelmaneuvotteluihin 2019

Elämänkatsomustiedon avaaminen

Nykytilanne, jossa ev.-lut. ja ort. kirkkoon kuuluvat oppilaat eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa, on syrjivä ja lapsen oikeuksien sopimuksen vastainen. Muutos voidaan tehdä nopeasti peruskoulu- ja lukiolakien muutoksilla, jotka eivät edellytä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien uusimistarvetta.

Jumalanpilkan kriminalisoinnin lopettaminen rikoslaissa

Jumalanpilkan kriminalisointi on lopetettu muissa pohjoismaissa. Myös Irlanti päätti lopettaa sen kansanäänestyksen jälkeen. Noin kymmenessä maassa jumalanpilkasta on säädetty kuolemantuomio, ja ne vastaavat kritiikkiin, että ”onhan se teilläkin rikos”. Lakipykälät julkisrauhasta, vihapuheesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan riittävät turvaamaan myös uskonnon ja katsomuksen vapautta.

Siirrytään katsomusneutraaleihin vakuutuksiin

Valtion seremonioissa uskonnollinen vannominen ”kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan” nimeen lopetetaan samaan tapaan kuin tehtiin oikeuslaitoksessa todistajan ja tuomarin valoille. Siirrytään kaikille yhteiseen virkamiesvakuutukseen, ministerin vakuutukseen sekä sotilasvakuutukseen. Nythän myös tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies antavat vakuutuksen.

Eduskunnan seremonioissa yhdenvertaisuutta lisätään

Mikäli ennen valtiopäivien avajaisia ja eduskuntakauden päättäjäisiä on jumalanpalvelus, sille rinnakkaiselle, uskonnollisesti tunnustuksettomalle tilaisuudelle myönnetään yhdenvertainen asema uskonnollisen tilaisuuden rinnalla.

Hautaustoimilaki uudistettava

Hautaustoimi on säädetty kirkon seurakuntien hautausmaiden tehtäväksi. Niiden toiminnassa ilmenee erityisesti uskonnottomiin kohdistuvaa syrjintää, vaikka hautausmaat saavat julkista rahoitusta kuntien koko asukasluvun mukaan. Samalla kirkon hautausmaiden ulkopuoliset hautausmaat ovat vailla julkista rahoitusta. Kuolemantapauksen sattuessa vainajan omaisilla tulee olla mahdollisuus saada käyttöön tunnustuksettomia, monikäyttöisiä hautajaistiloja.

Julkinen tuki

Uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöinä toivomme voivamme saada tasapuolisuuden vuoksi valtion yleisavustusta toimintaamme.

Muita perustavoitteita puolueille 2018, 2019 ja 2022

Ennen näitä viime vaiheen vetoomuksia puolueille oli lähetetty esityksiä perustavaa laatua olevista muutoksista – kohti tunnustuksetonta, sekulaaria valtiota, jossa kansalaisten uskonnollinen ja eettinen vakaumus on yksityisasia.

Niissä tuotiin esille, että Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudelliseen erityisasemaan ei ole perusteita. Erityisaseman purkaminen ja ainakin sen valmistelu on perusteltua aloittaa seuraavalla vaalikaudella perustamalla laajapohjainen komitea, jossa on myös uskonnottomien järjestöjen edustus. Ajankohtaisuutta lisää yhteiskunnan maallistumiskehityksen jatkuminen.

Lasten rekisteröimisestä uskonnon mukaan luovutaan väestörekisterissä; lapsikasteet uskontokuntien omaksi asiaksi

Valtion väestörekisterissä ei pidä rekisteröidä lapsia uskonnollisen yhdyskunnan rituaalin ja mahdollisen jäsenyyden perusteella. Uskonnollinen tai muu katsomus olkoon yksilöiden ja perheiden yksityisasia. Samalla puretaan kaikkien uskonnollinen rekisteröinti.

Julkisoikeudellisen aseman purkamisen valmistelu

Kirkollislakia ei ole syytä enää säätää vain kirkolliskokouksen ehdotusten pohjalta. Uskontunnustusten määrittely on kirkon eikä lainsäädännön asia. Perustuslain 76 §:n uudistus pitää säätää määräenemmistöllä, mutta sen vaatima aika ei estä muiden uudistusten etenemistä.

Varhaiskasvatus ja perusopetus sitouttamattomaksi

Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä II asteen oppilaitoksissa luovutaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen (jumalanpalvelukset, aamuhartaudet) järjestämisestä. Mahdolliset uskonnonharjoitukset ovat perheen asia, ei julkisen palvelun henkilökunnan työtehtävä. Varhaiskasvatuksen ja opetussuunnitelmien perusteissa jo oleva linjaus uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta viedään käytäntöön.

Uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus olla tuomatta julki omaa uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan. Tämä arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan tulisi koskea myös lapsia ja nuoria varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Lasten sukupuolielinten silpominen kielletään lailla

Suomeen tulee säätää laki, joka kieltää lasten sukupuolielinten silpomisen eli niin sanotun ympärileikkauksen uskonnollisista rituaalisista syistä, ilman lääketieteellisiä perusteita. Tämän tulee antaa suojaa sekä pojille että tytöille.

Uskonnonvapautta vahvistetaan puolustusvoimissa

Yhdistetään uskonnollinen sotilasvala ja uskontoneutraali sotilasvakuutus kaikille yhteiseksi, katsomuksellisesti neutraaliksi sotilasvalaksi tai sotilasvakuutukseksi. Uskonnonharjoitukset siirretään varsinaisen palvelusajan ulkopuolelle. Sodan ja rauhan etiikan tuntien opettajaksi määrätään muitakin kuin sotilaspappeja. Sotilaspappien rinnalla joukko-osastoissa tulee olla muita henkisen tuen ammattilaisia.

Avioliiton vihkimiskäytännöt yhdenvertaiseksi

Mikäli uskonnollisten yhdyskuntien nykyistä oikeutta omiin vihkijöihin jatketaan, samanlainen vihkioikeus myönnetään sekulaaria kulttuuria edustaville järjestöille. Tarvitaan myös tunnustuksettomia seremoniatiloja.

Selkein käytäntö kuitenkin on, että viranomaiset hoitaisivat avioliiton solmimisen virallisen puolen. Maistraatit voisivat kuitenkin nimetä virkapaikan ja -ajan ulkopuolisiin vihkimisiin viran- ja toimenhaltijoiden lisäksi muitakin vihkijöitä. Hääjuhlia kaikki voivat viettää omalla tavallaan vihkimisen jälkeen.

Kirkollisverojärjestelmästä luopuminen

Yhdenvertaisuuden vuoksi verottaja keskittyy valtion ja kuntien veroihin. Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko pystyväät hoitamaan jäsenmaksujensa keruun samalla lailla kuin muutkin uskonnolliset yhdyskunnat Suomessa ja eri maissa. Mallia tarjonnee myös ammattiyhdistysliikkeen perintäsopimuskäytäntö.

Lopuksi

Vuoden 2019 ja 2022 aloitteissa toimme esitystemme perusteluja tukemaan maallistumiskehityksen tunnuslukuja. Vaikka ne eivät tehonneet, ratkaisu varmaankin oli oikea. Nyt vuonna 2025 maallistumiskehityksen tunnusluvut ovat entistäkin painavampia perusteita kirkon ja valtion erottamiseen ja kansainvälistäkin huomiota herättävän systeemisen syrjinnän lopettamiseen.

Hyvä lukija, keskustellaan eri foorumeilla yhdessä ja erikseen, miten näiden tavoitteiden kanssa päästään eteenpäin. Puheenvuorot ovat tervetulleita myös Humanistiin ja Vapaa Ajattelijaan.

Lähde: Freedom of Tought Report 2024.
Humanists International

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.