Miten minusta tuli uskonnoton

En koskaan saarnaa ajatuksiani. Ehkä sen vuoksi olen saanut kaksi miestä eroamaan kirkosta, ja lisääkin voi tulla. Emme ole täällä jumalan armoilla, vaan luonnon armoilla.

Kun olin noin 10-vuotias, ajattelin, että jos huomisen lehden sivuilla ei ole yhtään kuolinilmoituksia, uskon Jumalaan. Näin ei käynyt. Koulussa uskonnontunneilla olin saanut kuulla, että Jumala on luonut maan ja taivaan ja on kaikkivaltias. Eipä vaan minun pyyntöäni pystynyt tekemään. Uskonnontunnit olivat helppoja, vaikka ihmettelin niitä tarinoita, voivatko ne olla totta?

Kävin aikoinani kristillisen kansanopiston. En tietenkään sen kristillisyyden takia, vaan koska se sijaitsi kotikaupungissani. Opintojeni loputtua menin heti seuraavana päivänä seurakunnan toimistoon ja erosin kirkosta. Tuolloin ei enää joutunut papin puheille, mutta minun piti täyttää kaavake, jossa kerroin miksi erosin. Kerroin syyksi sen, ettei minulla ollut varaa kirkkoveron maksuun.

Kotini ei ollut uskonnollinen. Äiti kuului kirkkoon, isä oli eronnut. Kirkossa käynnit rajoittuivat sukulaisten häihin ja hautajaisiin. Isäni veli oli hankkinut Marxismi-Leninismin perusteet. Kun luin siitä, ettei tiede ole todistanut yhtään jumalaa, kaikki uskonnon varjolla pelottelut, synnintunnot, häpeät ja kahleet putosivat harteillani.

Kiinnostuin sitten avaruudesta. Siihen aikaan ei ollut vielä kansantajuista tämän alan kirjallisuutta. Joten kiitos kosmologit Enqvist, Valtaoja ja Hawkinsin suomentajat, kun olette tulleet apuun. Tiede voi todistaa maailman synnyn. Raamattu on vain kasa sivuja, tarinoita, jotka merkittiin muistiin noin 2000 vuotta sitten.

Uskonnosta puhuttaessa emme voi unohtaa historiaa ja avaruutta. Historia kertoo Raamatun ja tärkeän kirjoitustaidon syntyvaiheet. Avaruus taas sen, miten vähän siitä tiedettiin siihen aikaan. Jumala voisi edustaa sellaista kvanttifysiikkaa, jota tiede ei vielä tunne. Tämä jumala voi olla yhtä aikaa siellä ja täällä, hän voi samanaikaisesti nähdä sinne ja tänne. Kätevä isäntä. Olisi mielenkiintoista tavata hänet. Tietääkseni avaruudessa on pimeää, kylmää ja jatkuvaa säteilyä. Siellä Jumala ja hybridi Jeesus katsovat meitä sankan pilviverhon lävitse 24/7.

Avaruudessa on miljoonia/biljoonia tähtiä ja galakseja. Nykytietämyksen mukaan avaruus on ääretön tai alati laajeneva. Tuntuu kummalta, että yksi Linnunrata-niminen galaksi, jolla on Maa-niminen kiviplaneetta, valikoituu joukosta, jolle täytyy olla omat säännöt ja käskyt. Ja jos niitä ei noudata, joutuu helvettiin. Mikä paikka on helvetti ja taivas? Riippuen siitä, missä maassa asut, taivas on eri paikassa ja helvetti myös? Miksi minun pitäisi uskoa sellaiseen, mitä en voi nähdä tai kuulla ja vielä maksaa siitä? Tämähän on kauppiaan unelma: maksa tyhjästä. 

En koskaan saarnaa ajatuksiani. Ehkä sen vuoksi olen saanut kaksi miestä eroamaan kirkosta, ja lisääkin voi tulla. Emme ole täällä jumalan armoilla, vaan luonnon armoilla.

Mirja Hanski-Kanto
Turku

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 1/2022.