Koraanin polttamisesta ei nostettu syytettä

Syyttäjä pyöritteli päätöksen, jonka mukaan edellytykset syytteen nostamiselle olivat olemassa, mutta rikos oli melkein vanhentunut. Koraaninpolttovideosta saattaa jatkossa tulla syyte tai ei. Jos tulee, voi tulla tuomio tai ei.

Lain kirjain on selkeä: ”Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä – – kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä – – on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.” Lain tulkinta sen sijaan on monimutkaisempi. Tuomioita jumalanpilkasta on kyllä oikeasti annettu, mutta aina muun rikoksen tai ainakin muun syytten yhteydessä. Itsenäiseksi rikokseksi tarkoitettu pykälä on muuttunut koventamisperusteeksi, eli jos kunnianloukkauksen tai kansanryhmää vastaan kiihottamisen yhteydessä myös pilkkaa uskontoa, saa isomman tuomion.

Syyteharkinnassa olleen teon tekijä Anter Yasa kuvasi vuoden 2020 paikkeilla videon, jossa hän ensin sylki Koraanin päälle ja sitten poltti sen. Hän kertoi myös polttavansa Raamatun, mutta ei julkaissut siitä videota. Olennaista on, että tämä tapahtui noin kaksi vuotta sitten. Sittemmin video poistettiin.

Jumalanpilkka vanhenee, ellei syytettä nosteta kahdessa vuodessa, joten kesällä 2022 oli viime hetki käsillä. Syyttäjä voi kuitenkin jättää syytteen nostamatta joissakin tapauksissa, ja yksi niistä on tilanne, jossa vanhentumisaika on kulunut miltei loppuun ja rikos on sattumalta vasta silloin tullut poliisin tietoon.

Tekijä kertoi kuulustelussa ”- – ettei hänen tarkoituksenaan ollut loukkaaminen vaan – – hyväksyttävä yhteiskunnallinen vuorovaikutus, jonka tehostekeinona oli käytetty mm. performanssiesityksiä ja sananvapauden suojaamaa kärkevää retoriikkaa – -”. Syyttäjän mukaan kuitenkin ”- – menettely on ollut luonteeltaan voimakkaan kielteistä ja leimaavaa. Yhteiskunnallinen keskustelu ja siihen kannustaminen olisi ollut mahdollista ilman nyt kyseessä olevaa menettelyäkin.”

Syyttäjä pyöritteli päätöksen, jonka mukaan edellytykset syytteen nostamiselle olivat olemassa, mutta rikos oli melkein vanhentunut eikä tärkeä yleinen etukaan vaatinut syytteen nostamista. Rikoksen tekohetkeksi määriteltiin videon julkaisuaika, koska ei saatu selville eikä ehkä yritettykään saada milloin se poistettiin verkosta. Raamatun osalta ei pelkkä ilmoitus siitä että aikoo polttaa tai on polttanut ei riittänyt syytteeseen.

Ratkaisusta ei käy varmuudella ilmi paljonko merkitystä oli rikoksen lähes vanhentumisella. Koraaninpolttovideosta saattaa jatkossa tulla syyte tai ei. Jos tulee, voi tulla tuomio tai ei.

Parasta olisi tietysti kumota koko jumalanpilkkalaki. Sitä on usein yritettykin kansalaisaloitteella, olen itsekin ollut mukana sellaisessa, mutta turhaan. Arvelen kuitenkin, että pykälä kumotaan kun rikoslain kyseistä osaa seuraavan kerran laajemmin muutetaan.

Jori Mäntysalo