TÄTÄ puheenjohtajapalstaa kirjoittaessa on kevät etelärannikolla jo pitkällä ja lumentulo on pohjoisessakin vähentynyt. Kevät vain ei oikein meinaa saada lämpöä aikaiseksi. Helsingin nurkilla ei yleensä äitienpäivän nurkilla raaputeta jäätä auton ikkunasta aamuisin.

Eduskuntavaalit olivat ja menivät. Maahan ollaan muodostamassa katsomuksellisesti melko konservatiivista oikeistohallitusta, joka ei välttämättä kovin voimakkaasti tue tavoitteitamme. Tukeeko mikään hallitus, on kokonaan toinen asia.

Liiton edustajat olivat tapaamassa valtioneuvoston opetus- ja kulttuuriministeriön virkahenkilöitä yhteistyön ja asioiden selkeyttämisen hengessä huhtikuun loppupuolella. Tarkoituksena oli saada vaparit mahtumaan ministeriön budjettiesityksiin takaisin. Järjestö kun tarvitsee jäsen- ja aktiiviresurssien lisäksi myös taloudellisia resursseja toimiakseen valtakunnallisesti ja kattavasti.

Käypä hallitusohjelmassa tai budjetissa miten vain, Vapaa-ajattelijain liitto kuitenkin jatkaa joka tapauksessa työtään sekulaarin tapakulttuurin edistämiseksi ja yhdenvertaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi.

Nuo mainitut seikat ovat mielessä, kun valmistaudumme marraskuun alussa Helsingissä pidettävään liittokokoukseen. Päätettävänä tuossa kokouksessamme ovat mm. tavoitteet ja strategia koko liittokokouskaudelle sekä ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmat. Näiden lisäksi valitaan uusi liittovaltuusto ja sen puheenjohtaja, liittohallitus sekä liiton puheenjohtaja. Näiden asioiden valmistelu on käynnissä tällä hetkellä.

Tavoitteista ja strategiasta toivotaan vilkasta keskustelua yhdistyksissä ja liiton keskustelufoorumeilla. Sääntöjemme mukaan yhdistykset ja niiden henkilöjäsenet voivat myös tehdä esityksiä eli aloitteita liittokokoukselle, joka käsittelee ne liittohallituksen lausuntojen saattelemana.

Vuodet pandemian aikana eli käytännössä koko liittokokouskauden ajan ovat koetelleet liittoa ja sen jäsenjärjestöjä kaltoin. Vapaaehtoinen yhdistystoiminta tarvitsee läsnäolokokousten ja ihmisten henkilökohtaisten kohtaamisten iloa ja tunnetta yhteisestä tekemisestä ja asiasta. On kuitenkin hienoa havaita, että jäsenjärjestöihin on saatu uusia aktiiveja mukaan toimintaan. Samalla se tuo uusia ajatuksia ja lisää pontta järjestöille. Kiitos siitä kuuluu kaikille asioiden ympärillä toimineille sekä tietysti aktiiveille ja kaikille vapareiden jäsenille.

Edellisen liittokokouksen päätöksistä etäkokous ja ryhmätyömallien kehitys on käytännössä tullut pakon sanelemana liiton hallintoelimiin, nyt on jäljellä se haastavin osio. Pitäisi saada karttunut kokemus jaettua tiedoksi jäsenyhdistyksille joustavampien kokouskäytäntöjen mahdollistamiseksi tarvittaessa.

Kesän kynnyksellä on myös tapahtumakausi aluillaan. Kehotankin jäsenyhdistyksiä ottamaan osaa tapahtumiin. Vapareita tervehditään yleensä aina tervetulleeksi toivottaen. Itsekin aion touhuta kotikulmillani ainakin Maailma Kylässä -festivaalissa ja kenties kerkeän myös Helsinki Prideen.

Aurinkoista kesäaikaa kaikille vapareille!

Nähdään syksyllä sitten Helsingissä liittokokouksessa, kun taas lehdet puista putoavat.

 

JAPE LOVÉN