Kirkkolain erityinen säätämisjärjestys eli perustuslain 76 § ”rajoittaa merkittävästi eduskunnan lainsäädäntövaltaa kirkkolain alaan kuuluvissa asioissa ja on tässä suhteessa valtiosääntöoikeudellisessa järjestelmässämme hyvin poikkeuksellinen, eikä se ole valtiosääntöisesti ongelmaton”. Näin lausui perustuslakivaliokunta 16.2. (PeVL 104/2022 vp) käsitellessään uusittua ehdotusta kirkkolaiksi.

Valiokunta totesi nyt uudestaan, kuten jo 2020, että kirkkolain erityinen säätämisjärjestys on tarpeellista ottaa arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä hallintovaliokunnan on syytä tehdä uudelleenarviointia edellyttävä lausumaehdotus eduskunnalle. Hallintovaliokunta päättikin 23.2. sen mukaisesti (HaVM 44/2022 vp) ja katsoi, että “valtioneuvoston tulee arvioida kirkkolain erityisen säätämisjärjestyksen ja kirkolliskokouksen aloiteoikeuden sääntely perustuslaissa ja kirkkolaissa”. Se kuitenkin lisäsi, että “arviointi tulee tehdä yhteistyössä evankelis-luterilaisen kirkon kanssa”.

Eduskunnassa käsiteltävä kirkkolakiesitys oli ev.-lut. kirkon kirkolliskokouksen laatima. Kirkolliskokous halusi äänestyspäätöksellä, äänin 57-49, sisällyttää kirkkolakiin, mitä uskontunnustusta Suomen evankelis-luterilainen kirkko noudattaa. Vapaa Ajattelija taustoitti asiaa numerossa 1/2022. Aiheesta lisää tulevissa numeroissa.

Jori Mäntysalo