Kansainvälisen humanistiliiton (Humanists International, HI) edunvalvonta- ja vaikuttamistiimi on tänä vuonna osallistunut muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvoston 51:een istuntoon, joka järjestettiin Genevessä 12.9.-7.10. Ihmisoikeusneuvosto pitää vuosittain vähintään kolme tällaista yleistä istuntoa, jotka tarjoavat tilaisuuden valvoa humanistiliikkeisiin kuuluvien etua maailmanlaajuisesti ja edistää humanistisille arvoille perustuvien ihmisoikeuksien toteutumista.
Ihmisoikeusneuvostolle antamassaan lausunnossa kansainvälisen liiton edunvalvontajohtaja Elizabeth O’Casey vaati pikaista tutkintaa painostus- ja kostotoimista, jotka ovat viime aikoina kohdistuneet YK:ssa puhuneisiin tai sen kanssa yhteistyötä tehneisiin ihmisoikeusaktivisteihin. Tämä muodosti osan keskustelua YK:n pääsihteerin vuotuisesta kostotoimia koskevasta raportista, joka nimesi 42 valtiota, joissa yksin viime vuoden aikana on tapahtunut uhkailua ja hyökkäyksiä.
O’Casey totesi, että ”painostus- ja kostotoimenpiteet YK:n kanssa kommunikoivia tai sitä yrittäviä kohtaan ei ainoastaan estä näiden ihmisten perusoikeuksia toteutumasta, vaan usein vaikuttaa vahvimmin juuri niihin ihmisiin, jotka eniten ovat YK:n suojelun tarpeessa; niihin, jotka jo ennestään kärsivät ihmisoikeusloukkauksista, marginalisaatiosta, syrjinnästä ja vallan väärinkäytöstä.”
Hän myös jakoi istunnolle Kansainvälisen humanistiliiton jäsenten kokemuksia: ”Aivan viime vuosinakin meillä on ollut jäseniä ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat tunteneet itsensä liian uhatuiksi puhuakseen YK:ssa niistä ihmisoikeusloukkauksista, joita he ovat todistaneet tai joista he ovat kärsineet. Heihin kohdistuu uhkaa niin valtiolliselta taholta kuin omankädenoikeutta vailla seurauksia harjoittavista fundamentalistipiireistä.”
Muihin annettuihin lausuntoihin kuului mm. YK:n orjuuden erikoistarkkailijalle yhdessä humanistiaktivisti ja HI:n jäsen Vidya Rawatin kanssa annettu lausunto koskien uskonnollista nationalismia ja kastijakoa Intiassa. Rawat kuvaili kuinka uskonnolliseen nationalismiin pohjaava politiikka on syventänyt kastijakoa ja lisännyt moderneja orjuuskäytäntöjä Intian työmarkkinoilla. Hän vaati muita valtioita ottamaan vahvemmin kantaa Intian valtaapitävien ”hajottavan enemmistöagendaan” perustuvaan hindunationalistiseen politiikkaan, joka on johtanut kasti- ja uskontopohjaisen vihan ja syrjinnän kasvuun.
Leo Igwe, HI:n hallituksen jäsen, auttoi myös tiimiä antamaantilannepäivityksen Mubarak Balan tilanteesta ihmisoikeusneuvostolle, kehottaen Nigeriaa kumoamaan hänen epäoikeudenmukaisen ja kohtuuttoman tuomionsa. Mubarak suorittaa parhaillan 24 vuoden vankeusrangaistusta liittyen sosiaalisen median viesteihin, joita hänen väitetään lähettäneen huhtikuussa 2020, ja joiden katsottiin sisältäneen jumalanpilkkaa ja aiheuttaneen siten julkista pahennusta.
Tiimi vastasi viimeisimpiin ihmisoikeuksien massarikkomuksiin Iranissa vaatimalla loppua väkivaltaisille mielenosoitusten tukahduttamisille ja Mahsa Aminin murhaan syyllisten saattamista vastuuseen teoistaan. HI:n edunvalvontasihteeri Lillie Ashworth tuomitsi jyrkästi Iranin vainon sen tarkasti valvottujen partiarkaalisten ja uskonnollisten normien, joiden hän totesi riistävän naisilta heidän itsemääräämisoikeutensa ja valinnan-, ilmaisun- ja uskonnonvapautensa, väitettyjä rikkojia kohtaan. Hän muistutti Irania, että ”huntupakko on ihmisoikeusrikkomus, ja vetoaminen uskonnolliseen moraaliin ei voi koskaan oikeuttaa naisten valinnanvapauden rajoittamista, tai heidän yhtäläisen arvonsa ja arvokkuutensa epäämistä.”
Venäjän sotatoimet ja ortodoksinen kirkko tuomittiin
Toisessa kannanotossa edunvalvontasihteeri Ashworth otti kantaa Venäjän ortodoksisen kirkon johdon ja uskonnollisen propagandan rooliin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan lietsomisessa, ja sodan vaikutuksiin ukrainalaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Debatissa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa Ashworth tuomitsi uskonnollisen propagandan käytön Venäjän sotilaallisen aggression oikeuttamisessa, todeten, että ”sodan jatkuminen nojaa Venäjän valtion kykyyn vaientaa kriittiset äänet samalla, kun se levittää omaa ideologista propagandaansa.”
Lausunnossaan hän tuomitsi myös Venäjän ortodoksisen kirkon roolin ”moraalisen” oikeutuksen luomisessa hyökkäykselle. Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, patriarkka Kiril, on pitkään tukenut Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan, ja on kirjaimellisesti siunannut sotaponnistelut. Kiril on sanonut, että ”kuolonuhri sotilaallisia velvollisuuksia täytettäessä pesee pois kaikki synnit” ja väittänyt, että sota on tarpeellinen Venäjän ”perinteisten arvojen” puolustamiseksi ”haitallista sukupuoli- ja LGBGTI+ -ideologiaa vastaan.”
Ashworthin lausunto vaati kiinnittämään huomiota YK:n raportin havaintoihin Venäjän sotavoimien harjoittamasta systemaattisesta seksuaaliväkivallasta sodankäynnin välineenä, ja toi esiin huolensa seksuaalisen väkivallan uhreista, joilta Ukrainan heikkenevän turvallisuustilanteen vuoksi puuttuu mahdollisuus kokonaisvaltaisiin terveydenhoitopalveluihin, mukaan lukien hätäehkäisyyn ja abortteihin.
Puolan tiukka katolinen aborttilaki
Monet Puolaan paenneet ukrainalaisnaiset ovat todenneet itsensä raskaaksi vastoin tahtoaan, ja Ashworth nosti esille, miten he tulevat nyt uudelleen traumatisoiduiksi ja miten heitä nyt Puolassa kohdellaan kuin rikollisia heidän yrittäessään saada abortin. Abortti on Puolassa kielletty lähes kaikissa olosuhteissa, mikä pakottaa monet tekemään abortin olosuhteissa, jotka vaarantavat heidän terveytensä, itsemääräämisoikeutensa ja ihmisarvonsa. Ashworthin lausunto tuomitsi terveydenhoitopalvelujen tuottajia Puolan aborttilakien tiukkaan tulkintaan painostavien abortinvastaisten ryhmien, kuten roomalaiskatolisen fundamentalistiryhmittymän Ordo Iurisin, toiminnan.
Lausunnon lopuksi ihmisoikeusneuvostoa kehotettiin perustamaan Venäjän erikoistarkkailijan tehtävän, mikä mahdollistaisi Venäjän saattamisen suurempaan kansainväliseen vastuuseen sen Ukrainassa tekemistä sotarikoksista koko laajuudessaan. Tämä myös toteutui muutamaa päivää myöhemmin, kun neuvosto äänesti erikoistarkkailijan tehtävän perustamisen puolesta.
Venäjän erikoistarkkailija perustetaan
Tämä päätöslauselma on ensimmäinen kerta, kun YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsentä tällä tavoin valvotaan YK:n erikoismenettelyllä, johon liittyy maakohtainen mandaatti. YK:n erikoistarkkailijat ovat itsenäisiä ihmisoikeusneuvoston nimittämiä ihmisoikeusasiantuntijoita, joilla on mandaatti raportoida ja antaa suosituksia ihmisoikeusasioissa asia- tai maakohtaisesta näkökulmasta. Venäjän erikoistarkkailija saa tehtäväkseen tehdä maavierailuja, toimia niin tietoon tulleissa yksittäistapauksissa kuin laajemmissa kysymyksissä, ja kasvattaa julkista tietoisuutta ja tarjota neuvontaa teknisessä yhteistyössä. Päätöslauselma vaatii Venäjää antamaan erikoistarkkailijalle ”esteettömän pääsyn maahan ja vapauden tavata oleellisia sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan edustajia ja ihmisoikeuksien puolustajia.”
Kansainvälinen humanistiliitto oli yksi ensimmäisistä kansalaisjärjestöistä, joka vaati tällaisen mandaatin perustamista vastauksena Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Lausunnossaan YK:lle viime maaliskuussa edunvalvontajohtaja Elizabeth O’Casey totesi Venäjän Ukrainassa tekemien rikkomusten olevan ”selvästi Venäjän federaation painostavan ihmisoikeusilmaston mahdollistamia ja ylläpitämiä; ilmaisunvapauden raju rajoittaminen, laajamittainen disinformaation levittäminen, kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen, ja toimittajien uhkailu, sensurointi ja kriminalisaatio kaikki yhdessä tekevät Venäjän hallitukselle mahdolliseksi hyökkäyssodan käymisen joutumatta siitä vastuuseen kotirintamalla. Vastaavasti, ihmisoikeusneuvoston tulee päätöslauselmassaan luoda mandaatti Venäjän ihmisoikeustilanteen erikoistarkkailijalle.”
Kansainvälisen humanistiliiton laajamittaisen edunvalvonta- ja vaikuttamistyön, jota se tekee koko maailmanlaajuisen humanistiyhteisön puolesta, tekee mahdolliseksi sen jäsenjärjestöiltään ja kannattajiltaan ympäri maailman saama tuki. Ajankohtaista tietoa kansainvälisestä edunvalvonta- ja vaikuttamistyöstä on mahdollista saata säännöllisesti sähköpostiinsa liittymällä HI:n englanninkielisen uutiskirjeen tilaajaksi osoitteessa https://humanists.international/uutiskirje
Teksti: Victoria Howson, Humanists International. Suomennos: A. Värri