Kaksi tietovisaa

Viime syksynä testasin parilla visalla miten eri puolia uskonnonvapaudesta ja ev.-lut. kirkosta tunnetaan. Vastaajat olivat tietysti suurimmalta osaltaan omia joukkoja, osin ehkä vastapuoleksi laskettavaa ja luultavasti vähemmän keskikentäksi laskettavaa.

Vastaukset eivät kerro mitään absoluuttisesti; sen sijaan ne saattavat hyvinkin kertoa siitä, mitkä asiat tunnetaan suhteellisesti ottaen muita paremmin tai huonommin. Lisäksi ja ehkä tärkeämpänä tämä oli kiva tapa levittää tietoa asioistamme.

Uskonnonvapaus-visa

 

Uskonnonvapauteen liittyviin kysymyksiin vastasi noin 500 henkeä. Hyvin tiedettiin rippisalaisuuden ehdottomuus ja että ET-opetus on estetty kirkon jäseniltä. Myös ns. katumuskuukauden tiesi enemmistö poistuneen, eli että ero uskontokunnasta astuu heti voimaan. Samoin tiedettiin että sairaalapappien palkkaa ei valtio maksa, toisin kuin sotilas- ja vankilappien, ja että piispojen nimittäminen siirtyi pois presidentiltä vuonna 2000.

Huonoiten tunnettiin jumalanpilkkalaki. Enemmistö luuli ettei lain perusteella ketään ole oikeasti tuomittu kymmeneen vuoteen, ja iso osa luuli lain kokonaan kumotuksi. Todellisuudessa lain mukaan voidaan tuomita vankeutta, joskin käytännössä tuomiot ovat olleet sakkoja.

Heikosti tiedettiin myös, että passikuvassa huivi on sallittu jos sen perustelee uskonnolla. Pienuskontojen valtiontuen ei enemmistö tiennyt olevan yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Samoin enemmistö luuli, että vanhemmat voivat liittää yli 12-vuotiaan uskontokunnan jäseneksi ilman lapsen omaa lupaa.

Meille tärkeässä kouluasiassa niukka enemmistö arveli Opetushallituksen ohjeessaan suosittelevan, ettei koulussa olisi mitään uskonnollista sisältöä. Iso osa tiesi, että ohje ei ota tähän kantaa; pienempi osa oletti ohjeen nimenomaan suosittelevan pitämään ainakin Suvivirren, jouluevankeliumin tms. koulun ohjelmassa.

 

Kirkkovisa kiinnosti vähemmän

Evankelis-luterilaista kirkkoa koskevaan visaan vastasi vain noin 150 henkeä.

Yleisesti vastaajat tiesivät paremmin, esimerkiksi kirkkoon kuuluvien osuuden sekä nyt että vuosituhannen vaihteessa.

Pahiten pieleen meni maininta pienemmästä valtionkirkosta. Ortodoksista kirkkoa nimittäin perustuslaki ei mainitse nimeltä, vain Suomen evankelis-luterilaisen kirkon. Rituaaleissa lähes yhtä moni arveli vauvoista kastettavan alle puolet kuin tiesi oikean vastauksen, joka on lähellä 65 %:ia. Nimittäin 50 %:n raja on alitettu vasta kirkollisten vihkimisten osuudessa kaikista avioliiton solmimisista.

Puolet tiesi, että ehtoollisviini tulee olla rypäleistä eikä esimerkiksi marjaviiniä. Liki yhtä moni luuli viinin värillä olevan väliä, ja osa arveli ettei alkoholiton viini olisi kelvannut.

Kummankin visan kaikki tilastot voi pyytää kirjoittajalta.

 

Jori Mäntysalo