Jumalten lihaa?

Psilosybiinikokeiden yhteydessä ei esimerkiksi ole tavatonta, että koehenkilö saa yhteyden kuolleisiin: kuolema tuntuu vain illuusiolta, ikään kuin ovelta, jonka läpi kulkemalla on mahdollista päästä toisenlaiseen todellisuuteen.

Pollan, Michael 2021. Tuntematon mieli. Like, 463 sivua.

Michael Pollan on tiede- ja ympäristöjournalismin professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Hän pohtii kirjassaan, mitä uutta psykedeelien tutkimus kertoo tietoisuudesta, kuolemasta, addiktioista, masennuksesta ja yliaistillisesta.

Vapaa-ajattelijana kiinnostuin erityisesti Pollanin kertomista psilosybiinitutkimuksista, joissa monet koehenkilöt kertoivat päässeensä ainetta nautittuaan toiseen todellisuuteen: tuonpuoleiseen, jossa tavanomaiset fysiikan lait eivät päteneet ja jossa erilaiset kosmisen tietoisuuden ja jumaluuden ilmentymät tuntuivat todellisilta.

”Yleensä vain uskonnon perustaja ja kenties muutamat hänen varhaiset seuraajansa voivat väittää pitävänsä hallussaan auktoriteettia, joka on peräisin suorasta kosketuksesta pyhyyteen. Myöhemmin uskoon kääntyneet joutuvat pyhien kertomusten laihaan velliin, sakramenttien symbolismiin ja uskoon.”

Pollanin mukaan ”psykedeelikirkko” tarjoaa jokaiselle ihmiselle ainutlaatuisen mahdollisuuden saada perimmäisiä uskonnollisia kokemuksia vain käyttämällä ”sakramenttia”, joka sattuu olemaan psykoaktiivinen molekyyli. Tällöin usko tulee tarpeettomaksi.

En tietenkään kehota ketään kokeilemaan huumeita. Ihmettelen vain, miksi kukaan haluaa uskoa jumalaan, koska kaikki uskonnolliset kokemukset voidaan saada aikaan myös ilman ihmeitä, vain popsimalla ”taikasieniä”, joita muinaiset asteekit kutsuivat jumalten lihaksi.

Psilosybiinikokeiden yhteydessä ei esimerkiksi ole tavatonta, että koehenkilö saa yhteyden kuolleisiin: kuolema tuntuu vain illuusiolta, ikään kuin ovelta, jonka läpi kulkemalla on mahdollista päästä toisenlaiseen todellisuuteen. Erikoista on, että monet koehenkilöt ja jopa tutkijatkin pitävät näitä kokemuksia todellisina, eivät vain mielikuvituksen tuotteina tai päihteen aikaansaamina kuvitelmina.

Pollan kertoo oudosta paradoksista: psykedeelit näyttävät osoittavan todeksi henkisyyden ja uskonnollisten uskomusten materialistisen tulkinnan, mutta tuottavat sekulaareimmillekin henkilöille niin voimakkaita kokemuksia, että nämä vakuuttuvat ei-materiaalisen todellisuuden olemassaolosta. Ihmettelen, voiko tuo olla totta.

Tähän ristiriitaan törmätään Pollanin mukaan myös psilosybiinitutkimuksessa. ”Valkotakkishamanismin hengessä toteutettu psykedeeliterapia vahvistaa tieteen avustuksella kokemuksia, jotka tuntuisivat kyseenalaistavan tieteellisen näkökulman.”

On hyvä pitää mielessä, että Suomessa psykedeelit ovat laittomia huumausaineita, ja niiden käyttöön liittyy monia tautiluokitustenkin tuntemia vakavia haittavaikutuksia.

Risto K. Järvinen

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 1/2022.