Humanists at Risk
– mitä Kansainvälinen humanistiliitto tekee vakaumuksensa vuoksi vainottujen humanistien, vapaa-ajattelijoiden ja ateistien auttamiseksi

Teksti: Victoria Howson, Humanists International, suomennos A. Värri

Monissa maailmankolkissa humanistit, ateistit ja monet muut uskonnottomat ihmiset joutuvat rutiininomaisesti vainotuiksi katsomuksensa vuoksi ollen pakotettuja piilottamaan todellisen identiteettinsä välttääkseen syrjinnän, vankilatuomiot ja jopa kuoleman – olkoon kyse sitten valtion langettamista rangaistuksista tai kansalaisten harjoittamasta omankädenoikeudesta.

Kansainvälinen humanistiliitto (Humanists International), joka on humanistiliikkeen maailmanlaajuinen kattojärjestö, on myös maailman ainoa kansalaisjärjestö, jolla on palkkalistoillaan nimenomaisesti näitä henkilöitä auttava henkilö. Emma Wadworth-Jones, joka aloitti tehtävässä 2020, kertoo työstään vaarassa olevien humanistien suojelemiseksi Humanists at Risk -ohjelman koordinaattorina.

”Saan keskimäärin kuukausittain yli 20 avunpyyntöä katsomuksen takia uhattuina olevilta ihmisiltä ympäri maailman – ja pyyntöjen määrä kasvaa koko ajan. Pääosin yhteydenotot tulevat maista, joiden ihmisoikeustilanne on muutoinkin huono; paikoista, joissa ihmisiä vainotaan toisinajattelun, kysymysten ja kritiikin esittämisen tai uskonnollisten näkemysten vuoksi. Tällä hetkellä suurin osa
avunpyynnöistä tulee Afganistanista, Bangladeshista, Pakistanista, Irakista ja Iranista.

Saamme enemmän yhteydenottoja miehiltä: suurin osa apua pyytävistä on iältään 20 ja 50 vuoden väliltä. Jotkut heistä ovat hyvin aktiivisia sosiaalisessa mediassa, osa taas niin sanotusti kaapissa ja peloissaan. Monia puoleemme kääntyviä naisia pakotetaan avioliittoon tai käyttäytymään tietyillä yhteisönsä edellyttämillä tavoilla.

Se, minkälaista apua nämä ihmiset tarvitsevat, vaihtelee aina tapauksesta toiseen. He asuvat usein vahvaa kontrollia harjoittavissa yhteisöissä, joissa he eivät tunne voivansa ilmaista julkisesti epäuskonnollisia näkemyksiään. Monet ovat kohdanneet kaltoinkohtelua tai uhkailua. Osa on suljettu ulos perhe- tai ystäväpiiristään tai on kokenut vaikeuksia esimerkiksi työpaikan löytämisessä. Joissakin valtioissa ihmiset myös joutuvat pelkäämään jumalanpilkkasyytteitä: tälläkin hetkellä maailmassa on 57 valtiota, joissa jumalanpilkasta rangaistaan vankeudella, ja 7, joissa siitä voidaan rangaista jopa kuolemantuomiolla.

Hyvin usein ihmiset kysyvät neuvoja tai apua uuden asuinpaikan löytämiseen, joko kotimaastaan tai ulkomailta. Joskus pyynnöt koskevat taloudellista apua tilanteissa, joissa ihmiset joutuvat piileskelemään, eivätkä voi siksi elättää itseään normaalisti, tai sairaanhoito- tai juridisten kustannusten kattamiseksi.

Toisinaan ihmiset toivovat tapaukselleen julkisuutta, kuten uutisartikkeleita tai haastatteluita, tehdäkseen epäoikeudenmukaisen tilanteensa paremmin tunnetuksi. Joskus ihmiset vain haluavat tietää, että ylipäätään on olemassa yhteisö, joka jakaa heidän arvonsa ja maailmankuvansa.

Autamme myös ihmisiä, jotka ovat syytettyinä tai jo vangittuina humanististen arvojensa tai uskonnottoman vakaumuksensa takia. Nämä tapaukset voivat olla hyvin monimutkaisia ja vaatia vuosia kestävää tukea. Suurin osa työstämme näiden tapausten kanssa on luottamuksellista, ei vain yksilöiden yksityisyyden kunnioittamiseksi vaan myös heidän fyysisen turvallisuutensa vuoksi.

Johtuen suuresta määrästä kuukausittaisia avunpyyntöjä joudumme nostamaan ensi sijalle ne kaikkein suurimmassa vaarassa olevat, joita tiedämme kykenevämme parhaiten auttamaan. Yritämme tarjota mahdollisimman suurelle joukolle sitä apua, jota he tarvitsevat, ja – kiitos humanisteilta ympäri maailman saamme tuen – viime vuonna pystyimme auttamaan lähes 150 ihmistä.”

Ajatuksen vapaus -raportti

”Yksittäisten ihmisten tukemiseksi tekemäni työn lisäksi koordinoin myös kansainvälistä Ajatuksen vapaus -raporttia (Freedom of Thought Report), joka dokumentoi vuosittain maailman jokaisen valtion saavutukset ei-uskovien oikeuksien ylläpitämisessä.

Raportti tarkastelee sitä, miten uskonnottomia ihmisiä – kutsuivat he sitten itseään ateisteiksi, agnostikoiksi, humanisteiksi, vapaa-ajattelijoiksi tai ihan vain ei-uskovaisiksi – kohdellaan katsomuksensa tähden. Se kokoaa yhteen eri maissa voimassa olevan lainsäädännön ja rangaistukset liittyen jumalanpilkkaan sekä uskosta luopumiseen ja katsoo myös laajempia sosiaalisia sekä eettisiä kysymyksiä, jotka kertovat humanististen arvojen marginalisoinnista yhteiskunnissa.

Raportti on tarkoitettu työkaluksi paikallisille ja kansainvälisille aktivisteille antaen tarvittavaa taustatietoa uskottavaan ja vakuuttavaan viestintään vaikuttamistyössä poliittisten muutosten aikaansaamiseksi. Raportin julkistamisesta kerrotaan vuosittain laajasti myös kansainvälisessä mediassa, mikä antaa näkyvyyttä asioille, jotka harvoin muuten pääsevät otsikoihin – avaten myös mahdollisuuden keskusteluille aiheista, jotka liian usein ohitetaan.

Raportin avulla me Kansainvälisessä humanistiliitossa ja sen jäsenjärjestöissä voimme paremmin tukea vaarassa olevia uskonnottomia ihmisiä. Siinä olevaa tietoa voi esimerkiksi käyttää turvapaikkahakemuksen tukena tai valtioiden syrjivien linjausten haastamiseen; syynä näille on usein riittämätön ymmärrys siitä, mitä uskonnonvapaus tarkoittaa ja miten uskonnottomat tilanteensa kokevat. Raportti edesauttaa muutosten ajamista kansainvälisissä instituutioissa, kuten YK:ssa.”

Lisätietoa sekä Ajatuksen vapaus -raportista että työstä, jota Kansainvälinen humanistiliitto tekee vaarassa olevien humanistien auttamiseksi, löytyy englanniksi liiton www-sivuilta:
https://humanists.international/what-we-do/