Humanistin vaalilupaus – Europarlamenttivaalit 2024

Vaaleanpunainen ylä- ja alapuolisten kaarien välissä seisova tyylitelty ihmishahmo. Alla teksti Humanists International.

Vapaa-ajattelijain liitto ja Suomen Humanistiliitto kannustavat vuoden 2024 EU-vaaliehdokkaita allekirjoittamaan humanistisen vaalilupauksen.

Humanistin vaalilupaus - Europarlamenttivaalit 2024

Avaa artikkeli PDF-tiedostonaKansainvälisen humanistiliiton Humanists Internationalin eurooppalaisten järjestöjen politiikkafoorumi on valmistellut humanistisen vetoomuksen vuoden 2024 europarlamenttivaalien ehdokkaille allekirjoittamista varten. Vetoomus on julkaistu kaikilla EU:ssa käytettävillä kielillä, myös suomeksi. Ehdokkaat voivat allekirjoittaa sen foorumien nettisivulla, jolla allekirjoittaneiden nimet myös julkaistaan.

Suomalaisina jäsenjärjestöinä Vapaa-ajattelijain liitto ja Suomen Humanistiliitto osaltaan varmistavat, että suomalaiset EU-vaaliehdokkaat ovat saaneet vetoomuksen tekstin arvioidakseen, voivatko allekirjoittaa sen. Tarkoitus on myös tiedottaa allekirjoitusten tilanteesta ennen vaaleja, jonka vaalipäivä Suomessa on sunnuntaina 9. kesäkuuta; ennakkoäänestys alkaa jo toukokuun puolella.

Lupaus tiiviisti

Ehdokkaana Euroopan parlamentin jäseneksi lupaan
1. Puolustaa ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja liberaalia demokratiaa oikeuksien ja demokratian vastaisia ideologioita vastaan.
2. Ylläpitää sekularismia EU-demokratian oleellisena peruselementtinä ja varmistaa, että EU:n päätöksenteko pohjautuu sekä kriittiseen ajatteluun että näyttöperusteiseen päättelyyn.
3. Turvata ihmisten itsemääräämisoikeutta, mahdollistaen heille elämisen vapaina ja ruumiillisesti koskemattomina.
4. Vahvistaa EU:n legitimiteettiä ja demokratiaa takaamalla kansalaisyhteiskunnan osallistamisen, tukemalla vapaata mediaa ja vastustamalla disinformaatiota.
5. Ryhtyä välittömiin, kattaviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin toimiin ilmastonmuutoksen uhkaa vastaan tieteelliseen näyttöön nojautuen.

Lupausten tausta-ajatuksia

1. Puolustaa ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja liberaalia demokratiaa oikeuksien ja demokratian vastaisia ideologioita vastaan.

Olemme saaneet todistaa EU:n alueella sellaisen nationalismin nousua, jossa uskonnon tai syntyperän vuoksi luodaan toisia ihmisiä ulos sulkevia identiteettejä ja syrjiviä väitteitä. Se on johtanut vähemmistöjen ja usein marginalisoitujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien, seksuaalisten vähemmistöjen ja ei-kristittyjen syrjintään. Tämän ideologian edustajat taistelevat suvereniteetin ja ns. perinteisten arvojen puolesta väittäen niiden olevan uhattuina, kun Euroopassa ovat ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet edistyneet. He ajavat eristäytyviä ja taantumuksellisia poliittisia ohjelmia, jotka heikentävät ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, ja pyrkivät viime kädessä poistamaan demokraattisen järjestelmän takeita.

Euroopan parlamentin tulee asettua tätä liikettä vastaan. Parlamentin tulee varmistaa, että politiikat ja lainsäädäntö perustuvat tasa-arvon ja syrjimättömyyden sekä laillisuuteen ja vallan tasapainoon. Sen pitää tuomita vähemmistöjen leimaaminen syntipukeiksi ja puolustaa kaikkien ihmisoikeuksia. Osana tätä sen on myös vaadittava inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa niin, että maahantulijoiden arvokkuutta ja hyvinvointia painotetaan tarjoamalla tukea maille, jonne maahantulijat ensin saapuvat.

2. Ylläpitää sekularismia EU-demokratian oleellisena peruselementtinä ja varmistaa, että EU:n päätöksenteko pohjautuu sekä kriittiseen ajatteluun että näyttöperusteiseen päättelyyn.

EU:n tulee pitää yllä sekularismin periaatetta – valtion ja uskonnon erillisyyttä – työnsä peruspilarina. Ottaen huomioon, että ihmiset uskovat moniin erilaisiin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin, ja että kaikkien käyttämien palveluiden ja instituutioiden tulee pysyä puolueettomina tässä moninaisuudessa, EU:n tulisi varmistaa, että sen elimet toimivat riippumattomina organisoiduista niin uskonnollisista kuin ei-uskonnollisista katsomuksellisista ryhmistä. Sen tulisi myös taata 17. artiklansa mukaisiin dialogeihin osallistuvien kirkkojen sekä muiden uskonnollisten ja filosofisten organisaatioiden valintakriteerien maksimaalinen läpinäkyvyys.

On oleellista, että EU:n politiikat ja lainsäädäntö perustuvat näyttöperusteiseen tietoon, joka on objektiivista ja yleisesti saatavilla. Euroopan parlamentin tulee edistää tieteellistä näyttöä ja kriittistä ajattelua kaikilla politiikan osa-alueilla, kuten terveyspolitiikassa, ympäristöpolitiikassa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Sen tulee torjua sellaisten epätieteellisten ideologioiden vaikutus, jotka heikentävät näyttöperusteista päätöksentekoa.

3. Turvata ihmisten itsemääräämisoikeutta, mahdollistaen heille elämisen vapaina ja ruumiillisesti koskemattomina.

Haluamansa identiteetin vapaa valinta, henkilökohtaiset katsomukset, vapaa itsensä ilmaisu, elämänsä ja ruumiinsa itsehallinta ovat perustavaa laatua olevia ihmisarvon kulmakiviä.

EU:n tulee ylläpitää Euroopan kansalaisten oikeutta tehdä päätöksiä, jotka pohjautuvat heidän omaan vakaumukseensa ja maailmankatsomukseensa sekä oikeutta tehdä vapaasti omaa elämäänsä ja omaa ruumistaan koskevia valintoja. Tähän sisältyy vapaan itseilmaisun, ajattelun, uskomisen, ja mielipiteen vapauden puolustaminen ihmisoikeuksina, ja sen varmistaminen, että koulutus ja opetussuunnitelmat ovat kattavia ja syrjimättömiä. Se tarkoittaa myös jokaisen ihmisen ruumiillisen autonomian kunnioittamista ja vapaata valintaa, mutta erityisesti se koskee naisia ja LGBTI+-ihmisiä. EU:n tulee turvata seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, myös oikeus teettää abortti, sekä edistää tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolesta.

4. Vahvistaa EU:n legitimiteettiä ja demokratiaa takaamalla kansalaisyhteiskunnan osallistamisen, tukemalla vapaata mediaa ja vastustamalla disinformaatiota.

Vapaa kansalaisyhteiskunta ja media yhdessä ovat ratkaisevan tärkeitä demokraattiselle ja kansalaisia edustavalle Euroopan unionille. Ne ovat oleellinen vastapaino instituutioiden vallalle, ja näyttelevät merkittävää roolia edustaessaan kansalaisten etuja ja intressejä sekä luodessaan tilan keskustelulle ja kritiikille.

Näin ollen Euroopan parlamentin on tarpeen olla aktiivisessa kanssakäymisessä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja ottaa ne mukaan politiikan tekemisen prosesseihin varmistaakseen, että politiikat ja lainsäädäntö ovat mukaan ottavia ja läpinäkyviä sekä vastaavat kaikkien kansalaisten tarpeisiin ja pyrkimyksiin. Euroopan parlamentin tulee myös tukea mekanismeja, jotka tekevät mahdolliseksi vapaan ja monipuolisen median toiminnan ja estävät disinformaation leviämistä. Näitä ovat toimituksellisen itsenäisyyden turvaaminen sekä median omistusten ja valtiollisen mainonnan keskittämisten julkistaminen. Toiminta tällä alueella on avainasemassa luotaessa vastapainoa poliittisen keskustelun lisääntyvälle polarisaatiolle ja perinteisen median luottamuksen rapautumiselle.

5. Ryhtyä välittömiin, kattaviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin toimiin ilmastonmuutoksen uhkaa vastaan tieteelliseen näyttöön nojautuen.

Ihmisen toiminnalla on kieltämätön ja suhteeton vaikutus ympäristöön ja biodiversiteettiin globaalisti. Ylivoimainen tieteellinen konsensus korostaa, että kasvihuonekaasupäästöt ja luonnonvarojen liikakäyttö aiheuttavat katastrofaalista ilmastonmuutosta, joka on vakava uhka elämälle maapallolla. Ne merkitsevät haitallisia vaikutuksia ihmisyhteisöille, eläimille, villille luonnolle ja luonnon ekosysteemeille. Jotkut maankäytön tavat, kuten metsäkatoon johtavat hakkuut ja kestämättömällä tavalla harjoitettu maa- ja karjatalous lisäävät ekosysteemiin kohdistuvaa uhkaa. Tunnustamalla nämä tärkeät tosiasiat me voimme EU:ssa avata tien kestävälle tulevaisuudelle.

Euroopan parlamentin tulisi ryhtyä päättäväisiin toimiin kääntääkseen biodiversiteetin menetysten ja resurssien liikakäytön suunnan voimistaakseen ja levittääkseen uudistuvan talouden periaatetta, edistääkseen kestäviä käytäntöjä, jotka säilyttävät ja uudistavat luonnonvaroja tämän päivän ja tulevaisuuden sukupolvien eduksi, ja varmistaakseen samalla, että siirtymän kustannukset eivät joudu suhteettomassa määrin yhteiskunnan jo ennestään heikompiosaisten kannettaviksi.

Käännös: Antti Värri, Esa Ylikoski ja Kalevi Suomela