ESA YLIKOSKI
Vapaa-ajattelijain liiton elämänkatsomustiedon stipendiaatti Joona Jokiniemi Kulosaaren yhteiskoulusta aloitti ET:n opiskelun ala-asteen loppupuolella erottuaan kirkosta. Hänen mielestään ”ET:ssä parasta on poikkitieteellisyys. On ihanaa, että yksi aine yhdistää suuren osan lempitieteitäni. Pidän myös siitä, kuinka ET:ssä voi käyttää laajasti koulun ulkopuolisia taitoja. A-studion katsomisella voi edistää osaamistaan.”
”Minulla on aina ollut läheinen suhde ET:heen oppiaineena. Olen pitänyt siitä, kuinka se yhdistää politiikkaa, filosofiaa, kulttuurintutkimusta, taloustiedettä ja uskontotiedettä… Myös silloin, kun koulu on muuten mennyt huonosti, ET:n numeroni on aina pysynyt huipussa.”
Kirjoitukset Joonalla kuitenkin menivät kauttaaltaan hienosti. Hän kirjoitti kuusi ainetta ja kuusi laudaturia, ET:n lisäksi historian, yhteiskuntaopin, ruotsin, englannin ja äidinkielen.
”Yhteiskuntaoppi on aina ollut lähellä sydäntäni; filosofiasta olen nauttinut paljonkin, vaikka koulussa aineen opiskelu jäi minulta turhan vähäiseksi.”
”Valmistautumisessa oma spurttini alkoi kesälomalla 2024. Tein kaikista kappaleista muistiinpanot, ja luin kirjat pari kertaa läpi. Kertasin asioita myös Niinilisti-kultin (Niiniluoto + nihilismi) kanssa – siis ystävieni Armin ja Danielin, jotka kirjoittivat aineen samaan aikaan.”
Näiden yhteisten kokoontumisten merkityksestä on kertonut myös Armi lehtemme haastattelussa.
”Opintojaksot ovat tukeneet vaihtelevasti. Kurssit 3-5 kävin koululla. Kanssaopiskelijat ovat olleet aina todella taitavia ja fiksuja argumentoijia. Monesti keskustelu on vienyt opetusta eteenpäin, kun taas toisinaan luokka on ollut passiivisempi ja opettaja on joutunut pitämään monologeja. Kurssin 6 tein itsenäisesti. Kävin myös abikurssin.”
”Uskon, että suosittelisin ET:tä peruskoulua aloittaville, mutta en suosittelisi ainetta mielelläni, kun ET:n opetussuunnitelmat ovat huonosti rakennetut.”
Viimeisenä käydyllä, sisältöjä yhteen vetävällä abikurssilla ET-opintoihin kuuluva kriittisyys puhkesi kukkaan ja kiteytyi – myös oppiainetta itseään kohtaan. Joonan mielestä ”ET on nykyisessä muodossaan täysin toimimaton, vaikka onkin konseptina hauska.”
”ET:n käsitteistö on epätarkkaa eikä monelle termille löydy lainkaan käännöksiä muista kielistä. ET:n rakentavat pohjateoriat – kuten Niiniluodon kategorisoinnit – ovat vain yhden filosofin teorioita, vaikka ET:ssä ne nostetaan faktoiksi. Pohjateorioiden ongelma on myös se, että niiden määritelmät ovat täysin lähdesidonnaisia. Esimerkiksi Niiniluoto on määritellyt elämänkatsomuksen, maailmankatsomuksen ja maailmankuvan eri tavalla eri vaiheissa uraansa. Opetussuunnitelma painottaa myös sattumanvaraisia ajattelijoita, koska oppianeella ei ole pohjatiedettä. Esimerkiksi kulttuurikurssin materiaalit mukailivat sanasta sanaan Hararin kirjoja.”
Tavatessamme totesimme, että tieteeseen kuuluu kehitys, myös filosofien, kuten Niiniluodon ajattelussa ja käsitteiden määrittelyssä.
”Taiteen ymmärtäminen on todella tärkeä osa ET:tä. Taide välittää yhteiskunnallista kritiikkiä sekä kertoo yhteiskunnan muutoksesta vuosisatojen aikana.”
Hän kertoo pitävänsä paljon venäläisistä kertojista, paras heistä on Dostojevski. ”Pidän myös Platonista ja Foucaultista. Eksistentialismi on humanismia… Harrastan juoksemista, ampumista ja salitreeniä. Soitan myös pianoa, luen paljon ja toimin monessa yhdistyksessä.”