ESA YLIKOSKI
”Elämänkatsomustieto oli jo yläasteella yksi lempiaineistani, joihin se kuului myös lukiossa. Aloitin elämänkatsomustiedon opiskelun 7. luokalla, kun siirryin yläkouluun. Yo-kirjoituksissa menestyin parhaiten niissä aineissa, jotka kiinnostavat minua eniten ja kirjoitin laudaturin myös äidinkielestä ja eximian historiasta.
Näin kertoo Elsa Silpola Schildtin lukiosta Jyväskylässä, joka on yksi Vapaa-ajattelijain liiton myöntämän elämänkatsomustiedon stipendin saajista.
”Valmistauduin yo-kirjoituksiin lukion aikana suorittamalla kurssit huolellisesti. Koulullani järjestettiin normaalina opetuksena vain ET:n pakolliset kurssit ja suoritin loput kurssit itsenäisesti, sillä silloin kun suoritin niitä, ei järjestetty ryhmäopetusta. Minulla oli kuitenkin aina opettaja, jonka kanssa pystyin keskustelemaan kursseista ja kysymään neuvoa, jos jokin tuntui vaikealta. Yritin opiskella erityisesti itsenäisenä suorittamani kurssit jo kurssin suoritusaikana hyvin ja pyysin aina opettajaltani palautetta esimerkiksi kirjoittamistani esseistä.”
”Filosofian ja elämänkatsomustiedon kursseilla on monia samoja sisältöjä, joten kertasin useita yo-kokeen aiheita jo edellisenä syksynä, kun valmistauduin filosofian yo-kirjoituksiin. Lukulomalla opiskelin myös historian yo-kokeeseen ja koen, että siitä oli tietyllä tavalla hyötyä myös elämänkatsomustiedon kokeeseen esimerkiksi maailmanuskontojen tuntemisen kautta. Lisäksi luin elämänkatsomustiedon kirjoja, kuuntelin podcasteja, katsoin dokumentteja ja luin paljon kirjallisuutta.”
”ET:n opintojaksoryhmät ovat tukeneet opintojani paljon. Ryhmän kanssa suoritetuilla kursseilla teimme usein keskustelutehtäviä, joissa pääsin haastamaan argumentointiani sekä ajatteluani muiden kanssa keskustellessani. Ryhmäopintojaksoilla me opiskelijat annoimme myös vertaispalautetta esimerkiksi toistemme esseistä ja esitelmistä.”
”Keskustelu oli merkittävä osa ET-opintojani. Ryhmän kanssa keskustelua minulla oli vain pakollisilla kursseilla ja koen, että ryhmän kanssa keskustelu haastoi esimerkiksi argumentointiani ja ajatteluani.”
”Kun suoritin itsenäisenä kursseja, en juurikaan päässyt kuulemaan muiden opiskelijoiden näkemyksiä ja ajatuksia, jolloin pohtimiseni jäi useammin ehkä omiin näkökulmiini, kun ei ollut keskustelukumppania, joka kertoisi omia näkemyksiään. ET:n kursseilla keskustelu oli myös siksi näkökulmia avartavaa, että kursseilla oli hyvin erilaisia ihmisiä, joilla oli erilaisia näkökulmia.”
”Mielestäni parasta ET-opinnoissani oli se, että pääsin kursseilla haastamaan omaa ajatteluani ja kehittämään sitä. Mielestäni on kivaa pohtia erilaisia kysymyksiä ja keskustella niistä, varsinkin kun niihin ei välttämättä ole mitään tiettyä yhtä oikeaa vastausta. ET:n tehtävät ovat kivoja myös siksi, että asioita pohditaan eri näkökulmista ja voidaan pohtia konkreettisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.”
”Ymmärrän, että pienten ryhmien takia kursseja ei aina voi järjestää lähiopetuksena, mutta mielestäni olisi tärkeää lisätä jollakin tavalla keskustelua muiden opiskelijoiden kanssa myös niille opintojaksoille, jotka suoritetaan itsenäisenä. Voisi olla esimerkiksi mukavaa, että jos samaa kurssia suorittaisi itsenäisesti samanaikaisesti edes kaksi opiskelijaa, järjestettäisiin joku yhteinen tapaaminen opettajan ja opiskelijoiden kanssa, jossa päästäisiin keskustelemaan aiheista yhdessä.”
”Luen paljon ja pidän usein historiallisista romaaneista. Suosikkikirjailijoitani ovat esimerkiksi Kjell Westö ja Tommi Kinnunen. Tykkään kuitenkin lukea monia erilaisia kirjoja ja pidän myös Donna Tarttin romaaneista. Ennen filosofian yo-kokeita luin joitakin filosofiaa ja argumentointia käsitteleviä tietokirjoja.”
”Harrastan paljon musiikkia ja soitan viulua ja trumpettia. Olen hakenut opiskelemaan yliopistoon historiaa. Olen erityisen kiinnostunut poliittisesta historiasta.”
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Minua harmittaa, sillä tunnen monia ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita osallistumaan ET:n opintojaksoille, mutta kuuluvat kirkkoon, joten he eivät voi osallistua niille. Mielestäni olisi hyvä, että muutkin opiskelijat voisivat ottaa ET:n kursseja, sillä silloin kursseja voitaisiin todennäköisesti järjestää myös normaalina opetuksena, kun opiskelijoita olisi tarpeeksi. Olisi myös hyvä, että ET:n kursseilla olisi opiskelijoita, joilla on erilainen maailmankatsomus, sillä he voisivat tuoda ryhmään ja keskusteluihin omia näkökulmiaan. Lisäksi ET:n opintojaksoilla käydään läpi kaikille hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuten argumentointia, kriittistä ajattelua, omaan identiteettiin liittyviä käsityksiä ja maailmanuskontoja. Luulen, että niistä voisi olla hyötyä kaikille oman ajattelun kehittämisen kannalta.”
”Haluan suositella elämänkatsomustiedon valitsemista myös peruskoulun aloittaville ekaluokkalaisille, sillä mielestäni on tärkeää oppia ymmärtämään erilaisia näkemyksiä maailmasta, ajattelemaan kriittisesti ja muodostamaan käsitys omista arvoistaan. Elämänkatsomustietoa opiskellessa omaa ajattelua joutuu kehittämään, kun pohtii ja kyseenalaistaa maailmaa ja siitä on hyötyä kaikille.”
”Kävin protuleirin kahdeksannen luokan jälkeisenä kesänä. Koen, että se vaikutti osaltani positiivisesti ET:n opiskeluun. Protuleirillä keskustelimme paljon ja sain varmuutta oman mielipiteeni ilmaisemiseen ja opin keskustelun taitoja, joita olen voinut hyödyntää elämässäni ja opinnoissani leirin jälkeen. Olen kotoisin melko pieneltä paikkakunnalta, jossa elämänkatsomustiedon ryhmät ovat olleet usein pieniä. Protuleirillä minulle tärkeä kokemus oli myös kohdata monia muita elämänkatsomustiedosta kiinnostuneita.”