ESA YLIKOSKI
Vapaa Ajattelija -lehden haastattelussa oli myös elämänkatsomustiedon opettaja Anna-Mari Kaján Lyseon ja Schildtin lukioista Jyväskylästä. Hän on aloittanut opettajana vuonna 2012. Schildtin lukion opiskelija kirjoitti tänä kevään ylioppilaskirjoituksissa erinomaiset pisteet. Pari vuotta sitten myös Lyseon lukion opiskelija ansaitsi Vapaa-ajattelijain liiton stipendin.
Gradia-lukioihin Jyväskylässä kuuluu kolme lukiota, aikuislukio, Lyseon ja Schildtin lukiot. Anna-Mari Kaján vastaa kahden päivälukion näkökulmasta. Niissä lukuvuonna 2024-2025 ensimmäisen vuoden opiskelijoista aloitti elämänkatsomustiedon opiskelun 82 opiskelijaa.
”Kouluissamme pakolliset opintojaksot voi suorittaa joko lähi- tai verkko-opintoina. Syventävät opintojaksot on tähän asti opiskeltu itsenäisinä suorituksina, mutta olemme nyt muuttamassa tätä ja lisäämässä myös lähiopetusta. Tänä lukuvuonna järjestimme ensimmäistä kertaa ET03-opintojakson ja seuraavana vuonna tarjoamme ET05-opintojaksoa.”
Hyvän menestyksen syyt
Kajan kertoo, että vuosittain kahdella koululla kirjoittajia on ollut viime vuosina noin 3-6, jos uusintakokelaita ei lasketa.
”Olemme vasta luomassa selkeämpää opintopolkua ja lähiopintojen tarjontaa etenkin kirjoittajille. Tänä vuonna ET3-opintojaksolla tuli kahdeksan opiskelijaa, mutta uskoisin, että määrä kasvaa, kun tieto lähiopinnoista leviää. Vaikka syventäviin opintoihin tyypillisesti tulee kirjoittajia, toivomme tietysti, että myös muut löytävät ET:n syventävät opinnot.”
”Itsenäisiin opintoihin on luotu oppikirjaan perustuva opiskelupaketti. Opiskelu on itsenäistä, mutta osa kokeista ja esseistä kirjoitetaan niilläkin opintojaksoilla koulussa esimerkiksi suljetussa koetilassa. Silloin, kun opiskelijoita näkee muilla opintojaksoilla, on myös mahdollisuus ’ohimennen’ keskustella itsenäisistä suorituksista. Itsenäisiin tehtäviin on sisällytetty kirjan opiskelun lisäksi käytännöllisiä tehtäviä, kuten haastatteluja, vierailuja ja erilaisia haastetehtäviä. Ne eivät vastaa lähiopetuksen vuorovaikutuksellisuutta ja kokemuksellisuutta, mutta paremman puutteessa ohjaavat kuitenkin monipuoliseen tekemiseen.”
Käytössä on Studeon oppimateriaali. ”Opettajana luon aina diasarjat tunneille ja opiskelijoita varten, mutta nykyään oppikirjoissa on paljon hyviä aineistoja ja materiaaleja opettajan käyttöön valittavaksi ja hyödynnettäväksi.”
”Lukiossamme ei ole tarjolla elämänkatsomustiedon kertausopintojaksoa, mutta olemme pitäneet lyhyitä valmennuksia kirjoituksiin tukiopetustuokioina. Niissä käydään aina opiskelijoiden toiveista riippuen läpi erilaisia asioita; esimerkiksi esseekirjoittamisen hiontaa, keskeisten aiheiden kertausta tai ylioppilaskokeessa vastaamista ylipäätään.”
”Uskon, että opiskelijoidemme hyvä menestys johtuu monesta asiasta, mutta erityisesti siitä, että kirjoittajiksi valikoituu opiskelijoita, joilla on erityinen kiinnostus aiheeseen. He ovat olleet valmiita ja kykeneviä vaativaan, itsenäiseen opiskeluun. Vaikka lähiopetusta ei ole ollut, he ovat todennäköisesti osanneet hyödyntää muiden oppiaineiden tietoja ja taitoja kirjoituksiin valmentautumisessa. Hyvä yleissivistys ja muiden reaaliaineiden tuntemus on ET:ssä keskeistä.”
”Itse opettajana ajattelen, että koska edelleen esseekirjoittamisen taito on keskeinen mitattava taito, sitä tulee myös harjoitella. Olen yrittänyt muutaman vuoden tauon jälkeen palata opettajalle aikaa vievään, mutta sekä opiskelijoille että opettajalle erittäin hedelmälliseen tehtävään, eli prosessiesseiden kirjoituttamiseen.”
Onko lukio vain yo-kirjoituksiin valmistautumista ET:ssäkin?
”Ei. Pakollisilla opintojaksoilla pyrin toki muistuttamaan siitä, että elämänkatsomustiedon voi kirjoittaa. Opettajana pitää nykyään tasapainoilla sen suhteen, kuinka paljon ylioppilaskokeista puhuu. Suurin osa pakollisen opintojakson opiskelijoista ei kuitenkaan kirjoita ainetta, joten motivaatio ja into opiskella pitää löytyä muualta. Oppiaineen sisällöt ovat onneksi sellaisia, että ne ohjaavat vahvasti taitojen, itsetuntemuksen, etiikan ja kriittisen ajattelun harjoittamiseen, ja nämä taidot ovat tärkeitä ihan muistakin syistä kuin ylioppilaskokeiden näkökulmasta.”
”Sellaisen asian olen kuitenkin huomannut, ja asiaa on oikeastaan hieman vaikea selittää, että monet hyvin luovat ja vapaat opetusmenetelmät ovat jonkin verran karsiutuneet opetuksestani vuosien kuluessa. Tämä on ehdottomasti ongelma, johon haluaisin omassa työssäni puuttua. Voi olla, että kirjoitusten merkitysten korostaminen on yksi syy siihen, että väljyys oppitunneilla on jollain lailla vähentynyt. Tuntuu, että luoviin tehtävänantoihin ei ole aikaa eikä tilaa, eivätkä opiskelijat osaa suhtautua niihin. Tai sitten voi olla, että nuorena opettajana suhtautui itse ennakkoluulottomammin ja heittäytyi keskusteluihin vapaammin, miettimättä niin paljon seurauksia. Joka tapauksessa itseisarvoisen vapaalle ajattelulle pitäisi raivata enemmän tilaa.”
Pelikulttuuri on kiinnostava ilmiö
Mikä on parasta ET:n opettamisessa?
”Parhaimmillaan ET:n opettaminen rikastaa opettajan omaa ajattelua. Oppiaine mahdollistaa myös monenlaisia työtapoja ja opettajan omaakin luovaa työskentelyä. Monitieteisen “väljyyteen” liittyy se riski, että joissain asioissa ei mennä tarpeeksi syvälle, vaan tarkastelu jää pinnalliseksi, mutta samalla monitieteisyys antaa mahdollisuuden tarkastella ilmiöitä laaja-alaisesti. Tämä vaatii opettajalta melko paljon tietoista miettimistä. Lisäksi on todettava, että ylipäätään opettamisen paras asia ovat aina opiskelijat ja vuorovaikutussuhde heihin. ET:n oppitunneille tullaan usein avoimin ja pohdiskelevin mielin, mikä on opettajan kannalta ihanaa!”
Mitä tarkoittaa, että ET on paitsi tietoaine myös taitoaine? Miten taide (kuvataide, musiikki, kirjallisuus, draama) voi liittyä ET:n opetukseen/opiskeluun?
”Minulla on sellainen perustuntuma, että ET nauttii suosiota erityisesti taideaineita opiskelevien ja harrastavien parissa. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että Schildtin lukiossa toimivalta musiikkilinjalta löytyy lähes aina taitavia ET:n opiskelijoita ja kirjoittajia, vaikka linjan opiskelijoita ei koko lukioiden mittakaavassa ole paljon. Yhden syyn voisi arkisesti ajatellen löytää luovuuden tarpeesta. Voisi ajatella vaikkapa niin, että luovat ihmiset hakeutuvat niihin suuntiin, jossa ajattelu saa mahdollisimman paljon tilaa. ET ei monestikaan anna valmiita vastauksia, vaan antaa vapautta luovalle ja itsenäiselle ajattelulle.”
”Ylipäätään taide on tietenkin ihmisen elämänkatsomuksen kannalta aivan keskeistä ja on siksi keskeinen osa ET:n opiskelua. Kun kysyin tänä keväänä eräältä ryhmältä merkittävimpiä taidekokemuksia heidän elämänkatsomukselleen, tuli ryhmästä perinteisempiä esimerkkejä kirjoista ja elokuvista, mutta valtavan moni kuvaili tarkasti eri pelejä ja niiden merkitystä itselleen. Pelikulttuuri onkin kiinnostava ilmiö, johon ehkä usein suhtaudutaan turhan yliolkaisesti. Peleihin liittyy valtavan paljon taiteellisia aspekteja (kuvataide, musiikkia, kirjallisuus, draama), pelaaminen on usein luonteeltaan sosiaalista, pelatessa saatetaan ratkoa tietynlaisia moraalisia dilemmoja, ja niin edelleen. Nuoret rakentavat elämänkatsomustaan ja identiteettiään monien eri palikoiden avulla ja erilaiset taidemuodot ovat siinä prosessissa keskeisiä.”
Haasteita
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Onhan se eriarvoinen tilanne. Eriarvoista on myös se, että monissa kouluissa – kuten omassanikaan – ei esimerkiksi resurssi- tai muista syistä voi opiskella lähiopintoina ET:n kaikkia opintojaksoja vaikka haluaisi”, toteaa Anna-Mari Kaján.
Voitko suositella elämänkatsomustiedon valitsemista peruskoulun uudelle ekaluokkalaiselle (heille, joilla on siihen oikeus)?
”Oma kokemukseni peruskoulun ET:n opetuksesta ja opetussuunnitelmasta rajoittuu siihen, mitä oma, syksyllä neljännen luokan aloittava, lapseni on kertonut. Hänen kauttaan saatu kuva on oikein myönteinen.”
Mitä kehittämiskohtia olet havainnut peruskoulun ja lukion ET-opetuksessa ja opetussuunnitelmassa?
”En ole opettanut peruskoulussa, joten siltä osin en osaa vastata. Opetan lukiossa myös psykologiaa, filosofiaa ja uskontoa – tosin en kaikkia joka vuonna, vaan vaihdellen. Väistämättä elämänkatsomustietoa tulee verrattua muihin oppiaineisiin ja etenkin uskontoon. Haaste on se, että miten elämänkatsomuksessa saadaan tutustuttua tarpeeksi syvällisesti johonkin aihealueeseen. Jos vertaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon ensimmäisiä opintojaksoja, niin UE01 on kattava koonti sekä uskontotieteestä että kolmesta länsimaihin merkittävästi vaikuttavasta uskonnosta. ET01 sen sijaan käsittelee näitä kolmea uskontoa hyvin lyhyesti. Se on sikäli perusteltua, että uskonnot antavat vain yhden hyvän elämän mallin, mutta toisaalta uskontotieto on yleissivistyksen kannalta keskeistä. Jos käsittely jää pintapuoliseksi asiassa kuin asiassa, jää paljon pimentoon.”
”Joskus koen myös haasteeksi sen, miten opiskella merkityksellisesti vaikkapa hyvän elämän teemoista. Pintapuolinen puhe hyvästä elämästä muuttuu herkästi joko moralisoivaksi tai lapselliseksi. Lisäksi koulu on oppimisympäristönä joskus hedelmällinen, mutta toisaalta joskus koulun seinät ovat kuin ajattelun seinämiä. Siksikin ET:ssä elokuvat ja muu taide on tärkeää; ne auttavat kysymään oleellisia kysymyksiä ja keskustelemaan tärkeistä teemoista merkityksellisillä tavoilla.”