ESA YLIKOSKI
Osa ns. yhteisen katsomusaineen ajajista on vastustanut ET:n valinnanmahdollisuuden avaamista. Pelättäneen ET:n avaamisen jollain lailla estävän tai lykkäävän toivomansa katsomusaineen tuloa. Tällöin ei oteta huomioon, että ET:n valinnan avaaminen ja sitä suurempi uudistus on mahdollista toteuttaa peräkkäin. Niitä ei tarvitse eikä ole syytä asettaa vastakkain.
ET:n avaaminen voidaan toteuttaa nopeasti, sillä tuntijakoa ja opetussuunnitelmaa ei tarvitse muuttaa. Sen sijaan kaikille pakollisen yhteisen katsomusaineen säätäminen ja sen tuntijaosta päättäminen sekä täysin uuden aineen opetussuunnitelman laatiminen muodostaisivat varsin pitkäkestoisen hankkeen. Kysymys olisi vuosista. Haasteeksi siinä nousisivat myös uudet oppimateriaalit sekä opettajien täydennyskoulutukset.
ET:n avaaminen ei estäisi laajempaa katsomusaineuudistusta, vaan voisi merkittävästi parantaa laadullisesti sen lopputulosta, josta kellään ei ole tietoa.
Uudistus voi olla jokin muukin kuin yksi yhteinen katsomusaine. Keskustellaan myös lukiossa filosofian yhteydessä opetettavan etiikan tuomisesta peruskoulun yläluokille. Katsomusaineiden kehittämisryhmä esitti raportissaan (maaliskuussa 2025) katsomusaineiden osittain yhdistetyn opetuksen kokeilua, mutta ei yhteistä katsomusainetta.
Osittain yhdistetyn opetuksen järjestelyjä on toteutettu melko monissa kouluissa, mutta opetussuunnitelmien puitteissa rajoitetussa määrin. Esimerkiksi yli 10 helsinkiläiskoulussa 3. luokan toinen katsomusainetunti on opetettu yhdessä.
ET:n vahvistuminen on tärkeää osittaisen yhteisopetuksen kokeilujen toteutuksen laadun kannalta. Jotkut omavaltaiset yhteisopetuksen ”kokeilut” ovat olleet hyvin syrjiviä ET-oppilaiden kannalta. Turun ja Etelä-Pohjanmaan toteutuksista on useita eri aluehallintovirastojen kriittisiä päätöksiä. ET:n ystäville ne ovat olleet varoitusmerkkejä ET:n loppumisen mahdollisesti karmeista seurauksista. Virallisia kokeiluja ei ole toteutettu.
ET:n ystävien huolta herättää myös se, että opetussuunnitelmassa säädettyä ”uskonnollista ja katsomuksellista sitouttamattomuutta” ei noudateta, vaan koulujen päiväohjelmaan liitetään kirkollisia koulujumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia kirkko- ja lukuvuodesta toiseen. Miten jonkun uuden opetussuunnitelman hienoja tekstejä noudatettaisiin, kun niitä ei nytkään tarvitse noudattaa, vaan sitouttavat, tunnustukselliset kirkolliset tilaisuudet ovat jalustalla kouluissa?
ET:n avaamisen viivästyminen ei estä toimintaa ET:n vahvistumisen puolesta. ET-opetukseen oikeutettujen määrä kasvaa vuosi vuodelta, kun vauvojen liittäminen kirkon jäseneksi on vähentynyt selvästi. Jos tavoitteena ei ole pakollinen uskontotieto kaikille, ET:n tyyppisen yhteisen katsomusaineen kannattajilta olisi virhearvio pidättäytyä toimimasta nyt ET:n aseman vahvistamiseksi ja oppilasosuuden kasvattamiseksi. Niillä voidaan parhaiten vaikuttaa mahdollisesti tulevien uudistusratkaisujen sisältöön.
Keskustelussa on syytä pitää myös nykyisten ns. katsomusaineiden, uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon tuntimäärien supistaminen peruskoulussa. Luokilla 1.-2. tai 1.-3. ei tarvita mitään katsomusainetta. Tapakasvatusta ja kulttuuritietoa voidaan opettaa ilman uskonnollista tai katsomuksellista kytköstä. Yläkoulussa esimerkiksi luokilla 8.-9. tai ainakin 9. luokalla katsomusaineet voi korvata etiikka.
Vapaa-ajattelijain liiton sääntöjen perusvaatimuksina ovat kirkon ja valtion erottaminen sekä uskonnonopetuksen lopettaminen kouluissa. Uskonnoista ja katsomuksista voidaan opettaa riittävästi historiassa, yhteiskuntaopissa ja maantiedossa sekä taideaineissa ja äidinkielessä.
OPH:n katsomusaineiden kehittämisryhmän jäsenenä toin edellä mainitut ideat esille, mutta esitykseni eivät saaneet kannatusta, kun ryhmän jäsenet halusivat käsitellä asiaa vain katsomusaineiden opetuksen boksissa ja nykyisen suuren tuntimäärän puitteissa.