Itse kullekin voi tulla tilanne, jossa ei enää itsenäisesti kykene tai pysty tahtoaan ilmaisemaan. Sellainen voi tulla yllättäen onnettomuuden tai äkillisen sairauskohtauksen vuoksi tai tiedossa olevan kroonisen sairauden etenemisen johdosta.

Omaa tahtoaan ja toiveitaan voi kuitenkin ilmaista ennakoivasti. Tietyt asiat voi ilmaista sitovasti ja toiset ovat lähinnä toiveita, jotka voi kuitenkin ilmaista myös kirjallisesti asianomaisille tahoille.

Tahdonilmaisut ja toiveet voi kohdistaa yhtäältä oman elämänsä loppuvaiheisiin ja toisaalta siihen, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Elämän loppuvaiheessa kysymys on asioiden hoitamisesta, asumisesta, hoivasta ja hoidosta. Kuoleman jälkeen kysymys on hautauksesta, hautajaisista sekä omaisuuden jaosta.

Seuraavassa selvennetään lyhyesti itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyviä käsitteitä ja mahdollisuuksia.

Edunvalvontavaltuutus

Jos tiedossa on joku luotettava henkilö, jonka toivoisi olevan asioidensa hoitaja sitten, kun ei itse niitä pysty hoitamaan, häneltä voi pyytää ennakoivaa suostumusta valtuutetuksi. Edunvalvontavaltuutuksen laadintaan Digi- ja väestötietovirasto DVV on laatinut ohjeet. Valtuutetulle voi valtuutuksessa tai sen liitteessä antaa tarkempia määräyksiä eli toimiohjeita siitä, miten hänen pitäisi valtuuksiaan käyttää.

Valtuutuksen allekirjoittamiseen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Voimaantuloehto: ”valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan”.

Edunvalvontavaltuutus on hyvä antaa valtuutetulle tai paikkaan, josta hän saa sen. Valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista DVV:ltä vasta, jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan.

Jos valtuutusta ei ole, käräjäoikeudelle voidaan tehdä tarvittaessa kirjallinen hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Hakemuksen voi apua tarvitsevan henkilön ohella tehdä myös tämän isä, äiti, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Kuitenkin edunvalvontavaltakirjan omaehtoinen laatiminen ennen avun tarvetta ilmentää henkilön itsemääräämisoikeutta.

Hoitotahto

Suomen potilaslaissa itsemääräämisoikeus määritellään oikeudeksi kieltäytyä hänelle tarjotusta hoidosta. Positiivista oikeutta vaatia jotain hoitoa laissa ei määritellä. Saattohoito aloitetaan, kun kuoleman arvioidaan olevan korkeintaan muutaman kuukauden päässä eikä sairautta parantavaa hoitoa enää ole. Kieltäytyminen elämää ja kärsimystä pitkittävästä hoidosta voi tapahtua joko suoraan ilmaisemalla tai aiemmin tehdyllä hoitotahdolla, johon henkilö on kirjannut, miltä haluaa välttyä tilanteessa, kun ei enää itse kykene asiaa ilmaisemaan.

Hoivatahto/-toive

Sairauden ja toimintakyvyn heikentymisen vuoksi tarvitaan varsinaisen sairaanhoidon lisäksi myös hoivaa. Osa sairaalan toiminnastakin on hoivaa, mutta pääsääntöisesti kysymys on kotona, palvelutaloissa tai ympärivuorokautisessa hoivakodissa annettavasta hoivasta.

Myös hoivakodin asukkailla on oikeus ilmaista toiveitaan esimerkiksi liittyen ateriointiin, ruokaan ja juomaan, sekä muuhun ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan sisällä ja ulkona. Sitä koskevan hoivatahdon voi laatia kirjallisesti ennen toimintakyvyn heikkenemistä taikka edunvalvontavaltuutetun avustamana. Valtuutettu voi myös suullisesti tuoda esille valtuuttajan toiveita hoivahenkilöstölle.

Vakaumustahto

Osana hoivatahtoa voi olla vakaumusta koskeva kohta tai erillinen vakaumustahto, jossa esimerkiksi tehdään selväksi, että henkilö ei halua missään vaiheessa osallistua uskonnolliseen toimintaan eikä joutua kuuntelemaan esimerkiksi radiohartauksia ja jumalanpalveluksia.

Vakaumustahtoon voi liittyä myös ohjeita kuoleman jälkeiseen ruumiin käsittelyyn sairaalassa tai kotisairaanhoidossa sekä hautaustoimistoissa niin, että uskonnollisia symboleja ei käytetä.

Hautaustahto/-toiveet

Toiveen hautauksesta ja hautajaisista voi suullisen toiveen lisäksi ilmaista vapaamuotoisesti myös kirjallisesti. Hautaustoimilain mukaan hautaus tulee järjestää vainajan katsomusta kunnioittaen. Lähtökohtaisesti uskontokuntiin kuulumaton vainaja tulee haudata uskonnottomin menoin, mikäli vainaja ei ole ilmaissut toivetta uskonnollisesta seremoniasta.

Toiveen siviilihautajaisista voi ilmaista ikään kuin varmuuden vuoksi Tahdon siviilihautajaiset -kortilla. Kortin puuttuminen ei ole kuitenkaan lupa papin pitämän kirkollisen siunaustilaisuuden järjestämiseen.

Hautaustoimistoilla on tarjolla Hautajaisjärjestelyni-vihkonen, johon voi täyttää vapaamuotoisesti omia toiveitaan siinä määrin kuin haluaa. Vihkosen voi antaa henkilölle, jonka toivoo huolehtivan hautajaisjärjestelyistä. Ainakin on hyvä kertoa, missä vihkosta säilyttää.

Hautaustestamentti

Hautaustestamentti on Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kehittämä järjestelmä, jonka avulla testamentin tekijä voi määrätä omien hautajaistensa järjestämisestä. Hautaustestamentti allekirjoitetaan ja todistetaan kuten tavallinenkin testamentti. Sitä tehdään kaksi saman sisältöistä kappaletta, toinen hautaustestamentin tekijälle, toinen hautaustoimistolle. Siinä on sovittu ja määrätään myös kustannusten kattamisen järjestelyistä.

Testamentti

Mikäli henkilö haluaa muutoksia lain, perintökaaren määräämään omaisuuden perimisjärjestykseen, voi laatia omaisuutta koskevan testamentin kirjallisesti. Se tulee allekirjoittaa kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Tärkeää on myös tallentaa testamentti siten, että perijät ja pesän hoitaja saavat sen.

Testamentilla voi määrätä omaisuutta haluamalleen henkilölle – myös yleishyödylliselle yhdistykselle. Yhdistykset ovat perintöverosta vapaita. Tarkasti rajatut lahjoitukset rahavaroista tai arvopapereista voidaan suorittaa testamentin toimeenpanijan toimesta jo ennen varsinaista perinnönjakoa.

Testamenttimääräys voi olla myös osuus tietystä omaisuudesta (esim. ”50 % asunto-osakkeiden arvosta”). Silloin tarkka summa ja arvo selviävät vasta kuolinpesän jaon toimittamisen jälkeen.

Luonnollisesti testamentin laatija voi jo ennen testamentin tekemistä antaa lahjoituksen taholle, jota hän muistaa myös testamentissaan. Tällaista lahjoitusta ei rinnasteta ennakkoperintöön perillisille.