Uskonto sivuaa monia erilaisia säädöksiä: eläinsuojelulaki ja rituaaliteurastus, alkoholilaki ja ehtoollisviinin verovapaus, rahankeräyslaki ja kolehtipoikkeus ja niin edelleen. Siksi Vapaa-ajattelijain liitto on tehnyt lausuntoja moneen lakiesitykseen.
Vain harvat asiat ovat sellaisia, joissa ei ole mitään laajempaa asiayhteyttä. Esimerkkinä sellaisesta on jumalanpilkkalaki, tarkemmin sanoen rikoslain jumalanpilkkapykälä, jonka kumoamista kannatamme. Se on täysin yksittäinen asia, tavoitteemme ei sisällä siinä mitään taustaoletuksia.
Uskonnolliset yhdyskunnat on vapautettu kiinteistön varainsiirtoverosta. Jos vapaa-ajattelijoiden yhdistys ostaa alueen hautausmaaksi, se maksaa veron, mutta Vapaakirkko ei maksa. Olemme varmaankin yksimielisiä tämän poikkeuksen poistosta. Kannanoton alussa on näkymätön lisäteksti: ”Jos nykyisen kaltainen varainsiirtovero säilyy, niin…”.
Kaikki meistä eivät kannata varainsiirtoveroa lainkaan. Joku voi haluta ylipäänsä alemman veroasteen, toinen vastustaa tätä nimenomaista veroa. Liiton asialistalla ei kuitenkaan ole veroasteen säätö eikä verotuksen rakenne. Vaikka enemmistö jäsenistä haluaisikin koko veron pois, se ei silti ole vapaa-ajattelijoiden asia.
Lähes kaikilla kannanotoillamme on jokin taustaoletus, joka voi olla enemmän tai vähemmän yleisesti hyväksytty. Sotilasvakuutus ja -vala yhdistettävä kaikille samanlaiseksi vakuutukseksi – taustalla oletus siitä, että asepalvelus nykymuotoisena jatkuu; ET-opetus vapautettava – tausta- oletuksena peruskoulun ja lukion säilyminen.
Erimielisyyksiä löytyy, kun asia koskettaa vähän veroastetta syvemmältä. Viimeisimmät esimerkit ovat työaikalain sidos kirkkolakiin ja Jehovan todistajien vapautus asepalveluksesta.
Tavoitteemme on, ettei työaikalakia enää sidottaisi kirkkolakiin. Kuka sitten päättää onko helatorstai yleinen vapaapäivä? Liiton lausunnon sisältämä ehdotus ”antamalla työmarkkinaosapuolten sopia keskenään yleisistä vapaapäivistä” tavallaan kannattaa nykyistä työehtosopimusjärjestelmää.
Jehovan todistajat on vapautettu sekä asepalveluksesta että siviilipalveluksesta. Kannattamalla poikkeuksen kumoamista me tavallaan kannatamme yleistä asevelvollisuutta.
Kaikki meistä eivät kannata yleissitovia työehtosopimuksia. Kaikki meistä eivät kannata asevelvollisuutta. Miten liiton lausunto tulee tällöin muotoilla? Minusta on oletettava, että uskontoihin liittymättömät asiat säilyvät ennallaan. Esitämme siis uskonnollisten poikkeusten kumoamista, ja lausunnot on laadittu ikään kuin pohjateksti aina alkaisi ”Olettaen, että järjestelmä säilyy pääpiirteissään nykyisenä, me esitämme…”.
Rajanveto ei aina ole helppoa. Joskus on ehkä parempi kirjoittaa taustaoletus näkyviin, useimmiten sitä ei minusta tarvita. Vai tarvitaanko? Tässä kuulisin mielelläni muiden mielipiteitä.
Jori Mäntysalo