Koulukyselystä aihetta johtopäätöksiin kunnissa

Vastauksista käy selväksi, että niin sanottu kahden tilaisuuden malli ei toimi käytännössä. Se on perusteiltaankin syrjivä, koska se nostaa yhden uskontokunnan rituaalit muiden yläpuolella.

Vapaa-ajattelijain liiton koulutyöryhmä toteutti helmi-maaliskuussa 2021 avoimen nettikyselyn, joka koski 1) elämänkatsomustiedon opetusta ja 2) mahdollisia uskonnollisia tilaisuuksia ja niiden rinnakkaistilaisuuksia. Kysely julkaistiin sosiaalisessa mediassa, useilla sähköpostilistoilla sekä facebook-ryhmissä. Siihen saattoi vastata joko huoltajan, oppilaan tai opettajan roolissa.

Kyselyyn tuli lähes 400 vastausta. Runsas neljännes vastasi myös avokysymyksiin. Vastauksista kävi ilmi, että elämänkatsomustiedon järjestelyissä on puutteita, erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Toisaalta aineen opetus kuitenkin yleensä sujuu ainakin kohtuullisesti. Yli 90 prosenttia kannatti selkeästi ETopetuksen avaamista myös kirkkoon kuuluville.

Sen sijaan uskonnollisten tilaisuuksien liittäminen koulupäivään ja niille rinnakkaisten, uskontoon sitouttamattomien tilaisuuksien järjestelyt sekä niistä tiedottaminen koettiin hyvin laajasti hyvin ongelmallisena. Kysymykset suuntautuivat pääasiallisesti normaalitilanteeseen ennen koronapandemiaa ja sen rajoituksia.

Koska kyseessä ei ole otantatutkimus, vastausten jakaumat kuvaavat vain ja ainoastaan kyselyyn vastanneiden mielipiteitä. Yleistyksiä ei voida tehdä, mutta asioita voi silti puntaroida ja tulkita avovastauksien kertomuksien pohjalta.

Lehtemme palaa elämänkatsomustiedon opetusta koskeviin tuloksiin seuraavassa numerossa. Tässä numerossa esittelemme uskonnollisten ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksia ongelmatiikkaa.

KORUTONTA KERTOMAA USKONNOLLISISTA TILAISUUKSISTA

Kevättalven nettikyselyssä oli mahdollisuus kertoa kokemuksista koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja niiden rinnalle järjestetyistä vaihtoehdoista. Avovastauksena tuli 95 kuvausta. Suurin osa vastaajista oli oppilaiden huoltajia, vajaa kolmannes opettajia.

Suurimmassa osassa kertomuksia korostui, että uskonnollisten tilaisuuksien vaihtoehtoinen ohjelma oli järjestetty huonosti. Yleensä siihen liittyi myös kokemus huonosta tiedottamisesta. Näitä vastauksia oli 2/3 eli yli 60. Lisäksi kymmenkunta vastaajaa kertoi, että uskonnolliselle tilaisuudelle ei ollut vaihtoa tarjolla ollenkaan.

Kertomukset hyvin tiedotetusta ja järjestetystä vaihtoehtoisesta tilaisuudesta olivat selvänä vähemmistönä, mutta niitä oli kuitenkin viitisentoista. Puolen tusinaa vastauksista oli tyyliä ”väkevästi veisattu virsi kruunaa aamun”.

Seuraavassa lainaamme kertomuksia sisällön mukaan jaoteltuna. ”Halutessasi voit kertoa lisää kokemuksistasi uskonnollisista tilaisuuksista ja niiden rinnalle järjestetyistä vaihtoehdoista.”

USKONNOLLISELLE TILAISUUDELLE EI OLE VAIHTOEHTOA

”Kertaakaan ei ole oikeasti järjestetty vaihtoehtoista tilaisuutta. Pitää ilmoittaa sokkona kumpaan tilaisuuteen osallistuu ja sitten vasta alkavat miettiä pitäisikö jotain tehdä. Eivät tee.”

”Toisilla joulukirkko tms. ET-oppilailla ei mitään.”

”Ei uskonnollisia tilaisuuksia ei ole ollut tarjolla, esim. koulun juhlat ja kirkkokäynnit ovat ns. kuuluneet asiaan.”

”Tähän mennessä (lapset 7. ja 8. luokilla) ei oo tullut tietoa vaihtoehdoista, vaikka aamunavausten lisäksi joitain uskonnollisia tilaisuuksia on järjestetty.”

”Olen kertonut koululle, että seurakunnan aamunavauksille pitää järjestää verrannollinen tilaisuus ja niiden sisältö pitää olla tiedossa. Mikään ei muuttunut. Lapsi odottaa kokoontumistilan ulkopuolella, kun muilla tuo tilaisuus.”

VAIHTOEHDOSTA EI ILMOITETA ASIANMUKAISESTI

Vaihtoehtoisista tilaisuuksista kerrotaan ja kysytään puutteellisesti. Kysymys on myös saatettu kokea loukkaavana.

Ongelmiksi on havaittu myös, että tiedotus on kohdistettu vain elämänkatsomustiedon oppilaiden perheille.

Ei mainita ollenkaan

”Vaihtoehtotilaisuuden sisällöstä ei edelleenkään mitään tietoa.”

”Lapseni koululla on nähtävästi oletus, että uskonnollinen tilaisuus on aina ensisijainen valinta. Automaattisesti ei ole vaihtoehtoista uskonnotonta tilaisuutta mainittu kertaakaan (lapseni nyt kolmannella luokalla).”

”Uskonnollisia päivänavauksia järjestettiin, joista ei tiedotettu mitään, kävi vain ilmi lapsen puheista, että muilla oli ollut koulun yhteistä spesiaaliohjelmaa juhlasalissa, ja et-läisillä normaali oppitunti.”

Tiedotuksen ja kysymyksen ajankohta

”Vaihtoehdot eivät ole selkeästi kaikille valinnaisia, vaan pääsääntöisesti kysytään vain peruskoulun alkaessa.”

”Uskonnollisiin tilaisuuksiin ei ole kertaakaan erikseen kysytty keneltäkään, että kumpaanko haluaa osallistua. Se kysymys esitetään ennen lukuvuotta ja sen jälkeen sillä mennään.”

”Vaihtoehtoista tilaisuutta ei ole suunniteltu ajoissa ja sen sisältöä ei osata kunnolla kertoa”

Kohdistettu vain EToppilaille, huoltajille, opettajalle

”Viime jouluna viimeksi vaihtoehtoa tarjottiin vain et-opiskelijoille ja sekin viime tipassa.”

”Vaihtoehtoisia tilaisuuksia pidetään vain, jos minä et-opena joka vuosi siitä erikseen muistutan. Lisäksi vaihtoehtoisesta tilaisuudesta tiedottaminen on aina vain et-open vastuulla, siitä ei yleisesti tiedoteta koulun kotisivuilla rinnakkain uskonnollisen tilaisuuden kanssa.”

Vaihtoehtotilaisuuden sisältö kuvattu puutteellisesti

”Vaihtoehtotilaisuuksista ei oikein saa infoa, mitä ne on. Jää vain mielikuva, että paperilla on järjestetty ja oikeasti videot pyörii aina.”

”Yleensä rinnakkaistilaisuutta kutsutaan vain rinnakkaistilaisuudeksi, eikä sen sisällöstä kerrota mitään.”

”Vaihtoehtoisista tilaisuuksista on tiedotettu liian myöhään (muutamaa päivää ennen) ja vasta kun koululta on tiedusteltu niistä ja niiden sisällöistä.”

”Uskonnottomista tilaisuuksista ei ole tiedotettu kunnolla esim. tilaisuuksien sisällöstä ei ole kerrottu.”

”Toisaalta on myös ollut kevätlaulutilaisuus pääsiäiskirkon vaihtoehtona, mutta laulutilaisuuden sisällöstä ei kerrottu etukäteen vanhemmille.”

Loukkaava tapa kysyä osallistumisista

”Rehtorin kuuluttaessa joulukirkkoon menemisestä, on sivulauseessa todettu, että niillä, joilla on asian kanssa ONGELMIA, voivat mennä luokkaan se ja se.”

”… tiedotus taisi olla tyyliin ’ne, joilla lupa lähteä kirkkoon, ja ne muut’”

”Tiedottaminen tasapuolisesti on erittäin vaikeaa. Ilmaukset kuten ”saa/ ei saa osallistua” ovat sitkeässä.”

”Tunnustuksettomaan tilaisuuteen (joka on ollut yleensä vain askartelua koululla) ei ole saanut tulla oman perheen jäseniä, vaan oppilaat ovat keskenään tilaisuutta valvovien opettajien kanssa.”

VAIHTOEHTO USKONNOLLISELLE TILAISUUDELLE ON HUONOMPI

Uskonnollisille tilaisuuksille vaihtoehtoinen ohjelma on hyvin usein koettu sisällöllisesti heikoksi ja huonosti järjestetyksi. Usein kerrotaan myös, että tilaisuus on ollut vain elämänkatsomustiedon oppilaille. Muutamassa vastauksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaihtoehtoisiin tilaisuuksiin ei ole resursseja.

Epäyhdenvertaisuus, syrjintä

”Vaihtoehtoinen tilaisuus on ollut tyyliä kävellä yhtä matkaa kirkolle koko luokan kanssa ja ne, jotka eivät mene sisälle kirkkoon, kävelevät sitten pidemmän lenkin takaisin koululle.”

”Yksi tylsimmistä oli ykkösluokan kevätretki, joka järjestettiin seurakunnan leirikeskukseen, jossa ohjelmanumerona oli aarteenmetsästystä (etsivät ristejä metsästä) karkkipalkinnolla sekä eväiden syöntiä nuotiolla. Vaihtoehtoisena ohjelmana olisi ollut koulutehtävien tekeminen naapuriluokassa vanhempien oppilaiden keskellä. Opettajan mielestä tässä ei ollut mitään ongelmaa. Kyseessä yliopiston harjoituskoulu.”

”Pikkukunnassa päiväkodista alkaen lasta säilytetty muualla (tyyliin kaapissa hoitajan kanssa askartelemassa) pikkukirkon ym. aikaan. Valittamalla sain sisältöä toimintaan.”

”Alakoulun kevätjuhla järjestetään joka vuosi kirkossa jumalanpalveluksena/sen kaltaisena tilaisuutena. Kirkkoon kuulumattomat pelaavat lautapeliä tms. tuolloin koululla yhden opettajan kanssa, jos niin valitsevat. Myös todistustenjako järjestetään näissä tilaisuuksissa eli erillään.”

”Lapsi leimautuu aina osallistuessaan vaihtoehtoon, vaikka näin ei pitäisi tapahtua. Uskonnollista tilaisuutta kutsutaan usein ”koko koulun yhteiseksi”, jota se ei siis ole. Vaihtoehdossa ei ikinä ole retkeä tms. vaan se on ajantappamista.”

”Lapsi kertoi, että kirjastoreissu peruuntui huonon sään ja sateen vuoksi. Kirkkoreissua ei sen sijaan peruttu tästä syystä. Molempiin paikkoihin yhtä pitkä matka ja molempiin mennään kävellen.”

”Vaihtoehtoinen ohjelma oli lyhtykulkue koulun pihan ympäri ja lauloivat kaksi laulua luokassa. Tämän jälkeen taisivat piirtää omaan tahtiin.”

”Koulu järjestää välillä esim. kirkossa käyntejä. En tykkää. Koulussa ja koulun pitäisi järjestää vain sellaisia tilaisuuksia ja käyntejä, mihin kaikki oppilaan voisivat osallistua yhdessä. Mielestäni nämä ovat kiusallisia tilanteita.”

”Miksi Kirkon järjestämä ohjelma ylipäätään edes huomioidaan koko koulun aikatauluissa ja toiminnassa? Ja vielä niin, että niihin osallistuminen on ikään kuin oletettua ja ”pois jääminen” protesti, hankalaa jne.”

Vaihtoehtoinen ohjelma on vain luokassa oleilua

”Välillä on ollut esim. lautapelejä luokassa, vaikka olen ehdottanut kirkon ajaksi retkeä pääkirjastoon (kirjastolle on lyhyempi kävelymatka kuin kirkolle) tai leikkipuistoon.”

”Yleensä rinnakkaistilaisuutta kutsutaan vain rinnakkaistilaisuudeksi, eikä sen sisällöstä kerrota mitään. Usein varsinaista ohjelmaa ei olekaan, vaan esim. elokuva luokassa.”

”Vaihtoehto on yleensä pidetty koululla jossakin luokassa ja hohdokkuus ja elämyksellisyys on ollut kaukana niistä tilaisuuksista.”

”Uskonnollisten tilaisuuksien rinnalle ei järjestetä varsinaista tilaisuutta, vaan se on jotakin puuhastelua koululla, eikä sisältöä koskaan kerrota kotiin vanhemmille.”

”Vaihtoehtoiset tilaisuudet tuntuvat olevan nopeasti kokoon kyhättyjä. Joskus näihin osallistuvien oppilaiden on pitänyt jäädä koululle, kun toiset ovat lähteneet esim. retkelle kirkkoon.”

”Lasteni kohdalla vaihtoehtoinen toiminta on koululla tapahtuvaa ”oleilua”. Joskus on ollut joku video.”

”Rinnakkainen tilaisuus on aina ollut jäänti koululle, eikä ohjelma ole ollut samalla tavalla suunniteltua kuin uskonnollinen ohjelma.”

”Vaihtoehtoinen tilaisuus Mr Beanelokuva, mikä on aika kiva.”

Vaihtoehtona ET-oppitunnilla oloa

”Et-opiskelijat ovat olleet normaalilla oppitunnilla samaan aikaan, kun muilla on ollut seurakunnan aamunavaus. Jako mennyt automaattisesti.”

”Laiskasti järjestävät vaihtoehtoisia tilaisuuksia, ikävä kyllä edelleen et-oppilaat katsovat videota yms., jos ev.lut. porukka on kirkossa”

”Esim. mennessä joulukirkkoon, ET-opiskelijat ovat jääneet koululle rehtorin kanssa pitämään jonkun lukutunnin tai muuta hätäisesti kyhättyä toimintaa. Eli säilöön koululle siksi aikaa.”

”Muiden mennessä joulukirkkoon, on ET/islam-oppilaat jääneet koululle esim. videoita katsomaan tai alemmilla luokilla piirtämään.”

”Et-ryhmä jää koululle tekemään jotain. Mielestäni uskonnolliset tilaisuudet tulisi järjestää vapaaehtoisena ja ylimääräisenä niille, ketkä niihin haluaavat itse osallistua.”

Ei resursseja

”Täysi tasapuolisuus on siinä mielessä mahdotonta, että uskonnollisen tilaisuuden järjestää yleensä kirkko, joilla on resursseja satsata suunnittelutyöhön yms. Vaihtoehtotilaisuuden suunnittelemme taas me opettajat, kukin vuorollamme. Pyrimme samanluonteiseen tilaisuuteen, muttei meillä mitenkään ole aikaa satsata suunnitteluun samalla tavalla kuin kirkon työntekijöillä.”

”Uskonnollisen tilaisuuden ja puitteet järjestää seurakunta usein kirkossa kunnon panostuksella. Emme ole koskaan saaneet ulkopuolista järjestäjää uskonnottomalle tapahtumalle. Näin ollen niistä vastaa joku opettajista. Koulun käytössä ei ole ”uskonnotonta kokoontumispaikkaa”, joka jo itsessään olisi hieno paikka tilaisuudelle kuin tilaisuudelle.”

”Resursseja vaihtoehtoisiin tilaisuuksiin ei ole tasapuolisesti, vaan kaikki kaikille sopiva ohjelma on aina omalla koululla.”

”Ehdotan, että kirkkokäyntien sijaan joulu- ja pääsiäiskaudelle aletaan kustantaa teatteriesityksiä tai teatterikäyntejä kaikille luokka-asteille, jolloin sekä tuetaan teattereita että luodaan sivistyneitä katsojia.”

VAIHTOEHDOSTA ILMOITETTIIN HYVIN

Kyselyn vastauksissa vain hyvin harvoin pidettiin vaihtoehtoisesta tilaisuudesta tiedottamista hyvänä.

”Alakoulussa siirryttiin OPH:n ohjeen mukaiseen menettelyyn huomautettuani asiasta sekä rehtorin vaihtumisen jälkeen. Tämän jälkeen alakoulussa tiedotettiin kaikille molemmista tilaisuuksista ja annettiin vapaus valita, kumpaan osallistuu. Tämä lisäsi huomattavasti vaihtoehtoisiin tilaisuuksiin osallistuvien määrää.”

”Olen vääntänyt koulun kanssa 2 vuotta, ja nyt kun vastaan näihin kysymyksiin, kaikki on hyvin. Tosiasia on kuitenkin, että ilman minua vaatimassa asioiden tekemistä oikein, asioita ei edelleenkään tehtäisi oikein.”

VAIHTOEHTO ON OLLUT HYVÄ

Kysely tuotti joitakin kertomuksia siitä, että vaihtoehtoiset tilaisuudet ovat olleet hyviä.

”Kirkkoretken vaihtoehtona oli kirjastovierailu. Tilaisuudet olivat suunniteltu mentäväksi aamulla samaan aikaan.”

”Koulussamme periaatteessa järjestetään hommat hyvin pääsiäisenä ja jouluna. Tilaisuudet ovat samanarvoiset, tosin uskonnoton tilaisuus järjestetään pienemmällä henkilökunnalla ilman ulkopuolista apua.”

”Nyt tilanne on suht hyvä, mutta asia piti käydä kolmannella sivistysjohtajalla ennen kuin korjaantui.”

”Olen itse järjestänyt vaihtoehtoiset tilaisuudet koulullamme ja kirjasto on ainoa yhteistyökumppani, jonka olen saanut. Esim. kirjailijavierailut eivät onnistu ilmaiseksi.”

”Esimerkiksi joulukirkon vaihtoehtona on peruskoulussa ollut jouluinen tietovisa.”

”Et-opena järjestän oman päivänavauksen srk-avauksen rinnalle. Seurakunnan nukketeatteriesityksen rinnalle tein eettissävytteisen nukketeatterin.”

”On ollut paljon oppilaiden toiveista kiinni, mitä tehdään. Usein ollaan esimerkiksi musisoitu yhdessä, mikä on kaikista hauskaa.”

”Nyt on kirkkoon kuulumattomilla rutiini tulla aina luokkaani erilaisten pääsiäis-lucia-kirkko-yms. ajaksi”

”Yhtenä vuonna pääsiäislaulutapahtuman aikaan et-oppilaat laskivat mäkeä ja söivät vaahtokarkkeja. Jee! Olipahan kateellisia luokkakavereita sen jälkeen.”

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Muutamista myönteisistä kertomuksista huolimatta vastauksista käy selväksi, että niin sanottu kahden tilaisuuden malli ei toimi käytännössä. Sitä paitsi se on perusteiltaankin syrjivä, koska se nostaa yhden uskontokunnan rituaalit muiden yläpuolella. Evankelis-luterilaisen kirkon tulo koulupäivään on lasten kahteen jakamisen lähtökohta, koko tilanteen syy.

Tilannetta arvioitaessa pitää muistaa, että lapset ovat haavoittuvassa asemassa tällaisessa toisuskoisiin ja uskonnottomiin kohdistavan syrjinnän edessä. Oppilaiden huoltajien pakottaminen uskonnollista tilaisuutta koskevaan julkiseen valintaan lastensa kautta rikkoo myös arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2021.